Talvien lauhtuminen Etelä-Suomessa ajaa yrittäjän uudenlaisiin konehankintoihin – ”Ajotapa ratkaisee kuitenkin enemmän kuin koneen koko tai paino”, yrittäjä sanoo

Kuva: Markku Pulkkinen

Metsäkoneurakointi Panu Valdén Ky:n monitoimikone puikkelehtii ensiharvennettavassa koivikossa Pornaisissa. Lunta on puolisen metriä, mutta se ei haittaa koneen etenemistä eikä kuljettajan työskentelyä. Samalla uudenkarhealla Ponsse Ergo -harvesterilla on tehty jo reilun hehtaarin päätehakkuu viereisellä kuviolla.

Kuormatraktori ajaa koivua ja kuusta tien varteen. Koneiden jälki on siistiä niin koivikossa kuin päätehakkuukuviollakin, sillä kuvioiden välissä oleva kosteampi maastonkohta on reilusti jäässä.

Harvesterin kuljettaja Tommi Helin on konkari metsäkoneen ohjaimissa.

”Olen ajanut metsäkoneita kymmenkunta vuotta. Tämä on melko normaali työmaa. Kaikki on sujunut hyvin, ja tällaisella säällä homma etenee”, mäntsäläläinen Helin summasi viime vuoden maaliskuussa toteutettua hakkuuta.

Metsäkoneyrityksen omistaja Panu Valdén ajaa kuvauspäivänä itse puita laanille. Hän kertoo talven menneen hakkuiden osalta pääosin hyvin.

”Savipohjaisten metsien hakkuut ovat sujuneet hyvin, ja pellot ovat kantaneet puiden kuljetuksen. Lumi tuli vuodenvaihteessa kuitenkin sulaan maahan, ja siksi esimerkiksi suot eivät ehtineet koko talven aikana jäätyä kunnolla.”

Ensiharvennus vaatii kuljettajalta hyvää ammattitaitoa, sillä jäljelle jääviä puita ei saa kolhia. Normaalikokoisilla monitoimi­koneilla selviytyy hyvin myös harvennuksista. Hakkuu­pää vaihdetaan hieman pienempään. Kuva: Markku Pulkkinen

Talvien lauhtuminen Etelä-Suomessa ajaa yrittäjän uudenlaisiin konehankintoihin.

”Tämä uusi harvesteri on kahdeksanpyöräinen, kun vaihtoon mennyt oli kuusipyöräinen. Pyrimme kaikin keinoin vähentämään metsäpohjan tallautumista ja varmistamaan hakkuut myös hieman huonompina talvina”, Panu Valdén kertoo.

”Normaalikokoisilla teloilla varustetulla harvesterilla pystyy hakkaamaan puut hyvänä talvena myös suometsistä. Ajokoneissa on enemmän painoa, ja niissä käytämmekin usein normaalia leveämpiä, paremmin kantavia teloja. Ajotapa ratkaisee kuitenkin enemmän kuin koneen koko tai paino, ja meillä on hyvät kuljettajat.”

Ajouran pehmeämpiin kohtiin Valdén on nostellut hakkuutähdettä, jotta telat eivät painuisi maahan. Tämä on normaali tapa suojata maastoa.

Kuljettaja Tommi Helin tekee harvennukset ja päätehakkuut kahdek­san­pyöräisellä Ponsse Ergo -harvesterilla. Kuva: Markku Pulkkinen

Meneillään olevaa työmaata Valdén kehuu koneyrittäjän kannalta hyväksi.

”Ennakkoraivauksen olisi voinut tehdä ehkä hieman tarkemmin, mutta työ sujuu näinkin melko hyvin.”

Valdénin kaikki kahdeksan koneketjua olivat koko viime talven työn touhussa Uudenmaan metsissä. Myös kuluvana talvena säät ovat suosineet hakkuita. Kahden viime vuoden aikana työt ovat painottuneet harvennuksiin, sillä niitä on jäänyt huonoina talvina rästiin.

”Edelleen on harvennuksia jonossa, mutta niitä päästään tekemään toivottavasti maaliskuun loppupuolelle saakka.”

Energiapuulla on nyt kovaa kysyntää, mutta koneyrittäjä ei ole tyytyväinen energiarankasavotoista saatavaan hintaan.

”Energiapuun korjuu jää yrityksessämme jatkossa vähemmälle. Myös energiapuun korjuussa pitäisi tehdä ennakkoraivaus, jotta korjuutyö olisi koneyrittäjän kannalta mielekästä.”

Suurin osa Valdénin koneista tekee hakkuita Stora Ensolle. Myös metsäyhtiössä iloitaan kunnon pakkastalvista.

”Kulunut talvi on ollut superhyvä korjuukelien kannalta, ja yrittäjien koneketjut ovat pyörineet täydellä teholla. Kun myös pellot ovat jäässä, puiden kuljettaminen ja varastopaikkojen teko onnistuu hyvin. Luntakaan ei ole vielä liikaa”, kertoo Itä-Uudellamaalla puuta ostava metsäasiantuntija Panu Kajander.

”Metsänomistajien ei kannata pelätä juuristovaurioita. Ne vältetään ajourien huolellisella suunnittelulla. Myös maahan tallaantuva lumi suojaa puiden juuria. Pääkorjuu-urat sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan aina leimikon kantavimmille kohdille.”

Kajander muistuttaa, että kaikkia talvileimikoita ei pystytä välttämättä korjaamaan heti seuraavana talvena. Korjuuaikatauluun vaikuttaa myös se, onko koneyrittäjälle tarjolla samalla suunnalla muita leimikoita. Puukauppasopimuksiinsa Stora Enso kirjaa kahden vuoden korjuuajan.

Ajouralle koottavat hakkuutähteet vähentävät maan tallaantumista kuormatraktorin alla. Kuva: Markku Pulkkinen

Yhtiö pyrkii ottamaan huomioon metsänomistajan toiveet harvennettavan alueen käsittelystä heti sopimuksenteosta lähtien.

”Metsänomistajan kannattaa sopimusta tehtäessä kertoa mahdolliset toiveensa alueen käsittelystä esimerkiksi jätettävien puiden tiheyden, puulajien ja säästöpuuryhmien osalta. Sovittaessa tehdään myös luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä tekopökkelöitä”, Kajander sanoo.

”Jos mitään erityisiä toiveita ei ole, harvennamme alueen normaaleiden hyvien metsänhoitosuositusten mukaisesti.”

Kajander kertoo käyvänsä ostotilanteessa itse aina paikan päällä. ”Katson varastopaikat, puutavara-autojen kulkureitit ja kääntöpaikat sekä ennakkoraivaustarpeen.”

Korjuukoneen koosta tai mallista metsänomistaja ei voi esittää toivettaan, sillä harvennukset tehdään yrittäjillä käytössä olevalla kalustolla. Panu Kajander vahvistaa, että harvennukset onnistuvat kaikentyyppisillä metsäkoneilla, kun niitä käyttää kokenut kuljettaja.

Tarkan suunnitelman hakkuun käytännön toteutuksesta tekee ostajalle urakoiva koneyrittäjä. Yrittäjä käy etukäteen paikan päällä, rajaa alueen ja merkitsee ajourat.

”Ohjeistamme koneyrittäjää ottamaan hakkuusuunnitelmaa tehdessään aina yhteyttä maanomistajaan, jotta tämä voi olla maastossa mukana, kun suunnitelmaa tehdään. Silloin on helpointa esittää tarkat toiveet korjuuyrittäjälle. Metsänomistajan kannattaa olla tässä vaiheessa aktiivinen. Mitä enemmän keskustellaan, sitä paremmin lopputulos vastaa maanomistajan odotuksia”, Kajander kannustaa.

Hän kertoo, että metsänomistajat ovat olleet pääosin tyytyväisiä harvennusten jälkeen.

”Eniten palautetta tulee ajourista. Jonkun metsänomistajan mielestä ajourat on saatettu tehdä väärään paikkaan. Tämä erimielisyys on helppo välttää, kun ajolinjat suunnitellaan yhdessä. Jätetyn puuston tiheydestä palautetta ei yleensä tule, vaan siihen ollaan oltu tyytyväisiä.”

Panu Kajander kertoo, että yhtiön kokeneet sopimusyrittäjät Itä-Uudenmaan alueella toimivat omilla alueillaan. Metsänomistaja saa metsäänsä yleensä tutun kuljettajan, jos hän on aiemmin ollut tyytyväinen työn jälkeen.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 2/2022.

• Hoida taimikkoa alusta alkaen hyvin.
• Tee tai teetä leimikon ennakkoraivaus ennen harvennushakkuuta.
• Esitä toiveesi harvennushakkuun toteuttajalle ennakkoon ja mieluusti kirjallisena. Voit esittää toiveesi esimerkiksi hakkuun ajankohdasta, säästöpuuryhmistä sekä ajourien ja varastojen paikoista.
• Jos mahdollista, käy tarkastamassa hakkuun aikana työjälkeä ja varmista, että sovitut asiat ovat koneiden kuljettajien tiedossa.
• Tarkasta hakkuun jälkeen mahdolliset puustovauriot, ajourat ja jätetyn puuston tiheys. Jos oma silmä ei osaa arvioida korjuujälkeä, pyydä mukaan metsäammattilainen. Mikäli et ole tyytyväinen korjuujälkeen, anna puun ostajalle palaute kirjallisesti ja pyydä palautteeseen vastaus.
• Jos olet tyytyväinen koneyrityksen kuljettajien tekemään työhön, laita nimet muistiin. Voit toivoa puun ostajalta samaa yritystä ja kuljettajia myös myöhemmin tehtäville hakkuille.
• Lähde: Suomen metsäkeskus