Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Ruoveden vanha seurakuntakeskus homehtui – Tilalle nousi hirsitalo ja protestit muuttuivat kehuiksi

Lilli Ruusila, Sauli Latvala ja Ville Vauhkonen viihtyvät uudella seurakuntatalolla.
Lilli Ruusila, Sauli Latvala ja Ville Vauhkonen viihtyvät uudella seurakuntatalolla. Kuva: Hanne Manelius

Mäntykankaalla kohoaa hiilenmusta, hirsinen seurakuntakeskus. Moderni kaunotar valmistui keväällä 2016 ja sai nimekseen Aatos.

”Edellinen seurakuntakeskus oli tehty tiilestä ja betonista, ja se kesti vain vajaat 50 vuotta. Vuonna 2013 kunta asetti sen käyttökieltoon sisäilmaongelmien vuoksi. Rakennuksesta löytyi kosteusvaurioita, hometta, sädesientä, asbestia ja radonia, eikä sitä saatu remonteilla korjattua”, kertovat kirkkoherra Markku Simula ja talouspäällikkö Lilli Ruusila.

Purkulupa oli seuraava askel. Sitten alkoi haastavampi tuumailu. Millainen tulisi uudesta seurakuntakeskuksesta, joka sijoittuisi entiselle tontille kuntakeskukseen?

”Seurakuntalaisilta nousi vahva toive, että rakennettaisiin hirrestä ja että tehtäisiin nimenomaan oikein rakennettu hirsitalo, hengittävä, terve ja ekologinen”, muistelee Sauli Latvala, silloinen kirkkovaltuuston ja rakennustoimikunnan puheenjohtaja. Nyttemmin hän on talon tyytyväinen aktiivikäyttäjä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Perinne ja nykyaika yhdistyivät toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnittelu- ja rakennusaikana kuului välillä paljonkin protestiääniä, mutta nykyään kuulee lähinnä kehuja.”

Kontrastivärit rytmittävät tummia ulkoseiniä. Sininen johdattelee kirkkoherranvirastoon.
Kontrastivärit rytmittävät tummia ulkoseiniä. Sininen johdattelee kirkkoherranvirastoon. Kuva: Hanne Manelius

Arvokasta ja rohkeaa

Aatos sai alkunsa arkkitehtuurikilpailusta, jonka voittoisa suunnitelma syntyi arkkitehti Jussi Hietalahden päässä. Valmiissa talossa näkyvät myös henkilökunnan ja seurakuntalaisten toiveet.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Hankkeesta julkistettiin kaikki mitä voitiin, ja asioista äänestettiin moneen kertaan. Koko ajan mukana oli iso joukko kommentoijia, ja keskustelua käytiin välillä sydänverellä”, Simula kertaa.

”Itse esimerkiksi halusin halvimman mahdollisen Lidlin näköisen hallin, mutta onneksi kokeneet luottamushenkilöt sanoivat, että tokene jo, että kyllä talossa pitää jokin kiehkura olla.”

Yksi kiehkura löytyy nyt ulkoa, pääsisäänkäynnin yläpuolelta, kauniisti kaartuvana kattona.

”Sen muotoon arkkitehti kertoi saaneensa idean puuveneestä, joka yhdessä Akseli Gallen-Kallelan taulussa on vedetty hiekkarannalle.”

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Gallen-Kallela on osa paikallista kulttuuriperintöä, sillä taiteilijan hirsinen erämaa-ateljee Kalela sijaitsee Ruovesijärven rannalla.

”Paikkakunnan merkkirakennukset Kalela ja vanha kirkko ovat puuta, joten hirsinen seurakuntakeskus luontuu niiden jatkoksi hyvin, varsinkin tällaisessa metsäpitäjässä”, pohtii seurakuntapastori Ville Vauhkonen.

Kirkko on 1700-luvulta ja Kalela 1800-luvulta, mutta uusi seurakuntatalo on ilmeeltään selkeästi 2010-lukulainen.

Sen niin sanotuissa citynurkissa hirsien liitokset jäävät piiloon, ja korostevärit hehkuvat rohkeina. Kirkkoherranvirastoon astellaan kirkkaansinisestä ulko-ovesta, ja keltaoranssi ovi johdattaa päiväkerhoon ja nuorisotiloihin. Pääsisäänkäynnin arkkitehti nosti esiin valkoisella.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Aluksi ajatus kirkkaista väreistä oudoksutti, samoin ulkoseinien musta, jota arkkitehti kuvasi arvokkuuden väriksi. Mutta kun näin valmiin talon, tuntui, että juuri tällainenhan sen pitää olla”, Ruusila sanoo.

Viistotut hirret parantavat akustiikkaa.
Viistotut hirret parantavat akustiikkaa. Kuva: Hanne Manelius

Työtä kotipitäjään

Seurakuntakeskuksen pitää taipua moneksi, niin lapsille ja nuorille kuin työ- ja eläkeikäisille sekä virastotiloiksi.

”Salissa järjestetään jumalanpalveluksia, juhlia, konsertteja ja kokouksia. Tarjoilujen vuoksi tarvitaan keittiö. Kaikki tämä piti sovittaa yhteen, joten tilat suunniteltiin muunneltaviksi”, työntekijät kertovat.

Akustiikan turvaamiseksi ilmastoinnista tehtiin mahdollisimman äänetön ja vesikattoon valittiin huopa, jossa sadepisarat eivät ropise kovaa. Väliseinät rakennettiin hirrestä.

”Usein hirsi valitaan ulkoseiniin, jotta rakennuksesta tulisi hengittävä. Hirrestä saa kuitenkin myös sisätiloihin nopeasti kaunista, valmista pintaa. Lisäksi kehittelimme serurakuntasaliin uudenlaisen akustiikkahirren. Kymmenkunta hirsikertaa viistottiin koneellisesti”, kertoo Ollikaisen Hirsirakenne Oy:n toimitusjohtaja Tero Ollikainen. Ruovesiläinen yritys toimitti ja pystytti talon hirsirakenteet.

Seurakunta valitsi seiniin kuusilamellihirren, koska ajan saatossa kuusi tummuu vähemmän kuin mänty.

”Lamellihirren ominaisuudet ovat lähes yhtä hyvät kuin perinteisen hirren, mutta se ei juuri painu, mikä ennen oli hirsirakennuksissa suuri ongelma.”

Väliseinien kuusipuut on todennäköisesti kaadettu lähiseudun metsistä.

”Myös seurakunnan metsistä on myyty 400 hehtaaria puustoa. Sillä rahoitettiin kolmasosa kahden ja puolen miljoonan euron rakennuskustannuksista”, Simula kertoo.

”Tarjouskilpailun päätteeksi huomasimme, että talo toi työtä monelle oman pitäjän yritykselle. Se oli iso ilonaihe.”

Seurakuntasalissa on jumalanpalvelusten lisäksi konsertteja, perhejuhlia ja kirkkovaltuuston kokouksia. Suuret ikkunat voi pimentää verhoilla ja valkokankaalla.
Seurakuntasalissa on jumalanpalvelusten lisäksi konsertteja, perhejuhlia ja kirkkovaltuuston kokouksia. Suuret ikkunat voi pimentää verhoilla ja valkokankaalla. Kuva: Hanne Manelius

Tuleville sukupolville

”Alttaritaulun maisema vaihtuu vuoden- ja vuorokaudenajan mukaan”, Lilli Ruusila ja Ville Vauhkonen esittelevät seurakuntasalin päätyseinää. Se on melkeinpä pelkkää ikkunaa.

”Maisema näkyy entistä paremmin, koska talon perustuksia korotettiin. Korotus ja karkean maa-aineksen lisääminen auttoivat myös eroon radonista ja alapohjan kosteusongelmista”, Sauli Latvala kertoo.

”Kirkontorninkin voi ikkunasta nyt nähdä. Jos kunta kaataisi vielä yhden koivun, näkyisi myös kirkko”, Vauhkonen naurahtaa. ”Kirkko on kestänyt paikallaan jo yli 200 vuotta, ja toivottavasti seurakuntakeskus kestää yhtä kauan.”

”Kestää se, kun perustukset ja ilmanvaihto ovat oikeanlaiset ja katto pitää vettä”, Latvala sanoo.

”Hirsillä ainakin on 400 vuoden takuu”, Tero Ollikainen lupaa.

”Sitten täytyy vain pitää talosta hyvää huolta”, Latvala jatkaa. Hän on kirkkoherran kanssa yhtä mieltä siitä, että rakennusprojekti oli pitkä ja hikinen. Mutta se kannatti.

”Olen jo jäänyt kiinni uuteen ilmapiiriin”, kirkkoherra Markku Simula hymyilee. ”Talo on kuin koru suomalaisella männikkökankaalla.”

Ruoveden seurakunnan vinkit hirsirakentamisesta kiinnostuneille

  •  Kerätkää tietoa nykyajan hirsirakentamisesta.
  • Tutustukaa uusiin julkisiin rakennuksiin.
  • Haastatelkaa rakennuttajia ja käyttäjiä. Mikä onnistui? Mitä he tekisivät nyt toisin?
  • Selkeyttäkää omat tavoitteet.
  • Kuunnelkaa käyttäjiä.
  • Tiedottakaa avoimesti.
  • Hankkikaa hirsirakentamiseen erikoistunut suunnittelija ja pätevä projektinvetäjä.

 

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 3/2017, päivitetty 2.2.2018

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.