Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Mänty ei ole vain entisaikojen hätäravinto – Hyödynnä männyn eri osia läpi vuoden ruuassa ja rohtona

Havupuiden keväisiä nuoria vuosikasvaimia eli kerkkiä kannattaa kerätä ja käyttää.
Havupuiden keväisiä nuoria vuosikasvaimia eli kerkkiä kannattaa kerätä ja käyttää. Kuva: Johannes Tervo / VL-arkisto

Jo keskiajalla suomalaiset valmistivat pettua männyn sisäkuoren nilakerroksesta. Muut Pohjolan kansat ovat murentaneet puun ulointa kuorikerrosta eli kaarnaa leipäjauhojensa jatkoksi.

Sekä pettu että kaarna ovat sopivasti käytettynä maukasta ja terveellistä ravintoa. Suurten nälkävuosien aikana pettua laitettiin jauhoihin liikaa, mikä oli munuaisille rankkaa ja saattoi tuhota suoliston.

Petun koostumus vaihtelee kasvukauden aikana, ja sitä voi kerätä kaikkina vuodenaikoina. Jostakin syystä suomalaiset valmistivat pettua männystä, vaikka sitä voisi valmistaa hieman helpommin monesta lehtipuulajista, kun pihkaa ei tarvitse paahtaa pois.

Petussa ei ole kovin paljon energiaa mutta runsaasti B1-, B2- ja C-vitamiineja sekä muun muassa rautaa, mangaania ja sinkkiä. Se sopii esimerkiksi korkean verenpaineen tukihoitoon. Jauhettua pettua voi käyttää ruuanlaittoon jauhojen tavoin, mutta sitko pettujauholta puuttuu. Pettua kannattaa käyttää vain noin 10–15 prosenttia jauhoista, muutoin leivän maku on liian karvas.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

 

Kaarnamehua

Kiireinen voi käyttää petun sijasta kaarnaa raastamalla sitä ruokiin. Raastettu kaarna on erityisen maukasta, kun sen sekoittaa leipätaikinaan yhdessä kokonaisten puolukoiden, karpaloiden tai pihlajanmarjojen sekä apilankukkien kanssa.

Kaarnasta ja etenkin sen ohuista, roikkuvista helpeistä sekä oksista neulasineen voi keittää hyvänmakuista ja terveellistä mehua. Helpeet käyvät myös haavanhoitoon. Kaarnanpaloista voidaan valmistaa rohtoa uuttamalla niitä alkoholiin. Männyn kaarna sisältää rautaa, mangaania ja sinkkiä enemmän kuin ruis ja kevätvehnä. Siinä on muun muassa B1-, B2-, C-vitamiineja ja flavonoideja.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kaarnarohtoa voi käyttää esimerkiksi matkapahoinvointiin, sileyttämään vanhenevaa ihoa ja virkistämään muistia.

Myös männyn käpyjä voi käyttää ravinnoksi.
Myös männyn käpyjä voi käyttää ravinnoksi. Kuva: Jaana Kankaanpää / VL-arkisto

Juomaa köhään

Havupuiden keväisiä nuoria vuosikasvaimia eli kerkkiä kannattaa kerätä ja käyttää.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Männyn neulasia voi hyödyntää myös talvella, sillä niistä lähtee enemmän makua. Neulasia ei tarvitse irrottaa oksista, sillä nekin antavat makua. Neulaset sopivat mausteeksi riista-, liha-, kala-, sieni- ja kasvisruokiin. Ne pakataan kangaspussiin, joka otetaan pois ruoan seasta ennen tarjoilua tai silputaan yrttisaksilla tai yleiskoneella.

Neulasista keitettyä teetä voidaan käyttää ruoanlaitossa. Kerkkiä ja kukintoja voi hapattaa, jolloin saadaan suoliston toimintaa edistävää ravintoa.

Männyn kerkät ja neulaset sellaisenaan syötynä, siirappina tai teenä ovat mainio yskänlääke. Niissä on paljon karoteenia ja C-vitamiinia, eteeristä öljyä, karvasaineita ja hartsia. Niitä on käytetty keuhkoputkikatarrissa, kihdissä ja reumatismissa esimerkiksi siirappina tai uutettuna alkoholiin ja ulkoisesti kylvyissä. Ne irrottavat limaa, hiostavat ja vaikuttavat antiseptisesti ja hien- ja virtsaneritystä lisäävästi, lämmittävät sekä stimuloivat ääreisverenkiertoa. Kerkistä, neulasista tai oksista voi valmistaa mäntyhunajaa. Turkissa sitä nautitaan vatsalääkkeenä tyhjään vatsaan teelusikallinen puoli tuntia ennen aamiaista 30 päivän ajan. Kuivatut neulaset antavat hyvän tuoksun vaatteille: niitä voi pakata kangaspussiin ja laittaa vaatekomeroon.

Katso helpot reseptit männynneulasmehuun, mäntysiirappiin ja mäntysnapsiin.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Käpyjä ja siitepölyä

Männynkäpyjä voi käyttää ravinnoksi. Niillä maustettiin keskiajalla olutta ja viiniä. Niitä kannattaa kokeilla myös muiden juomien kuten kotikaljan maustamiseen tai keittää niistä teetä (noin 30 g käpyjä keitetään litrassa vettä 10–15 minuutin ajan). Käpyteestä nousevaa höyryä hengittämällä voi lievittää nuha- ja hengitystievaivoja, ja tee lievittää suun ja nielun tulehduksia.

Raaoista, vihreistä kävyistä tehtyä käpyviinaa voi kokeilla yskän ja keuhkoputkentulehduksen hoitoon.

Länsimaissa männyn siitepölyllä on yleiskuntoa ja jaksamista lisäävän yrtin maine. Se sisältää runsaasti vitamiineja, erityisesti B:tä ja D:tä, sekä seleeniä, piitä ja kaliumia. Se lisää energiaa, tehostaa vastustuskykyä sekä nostaa vapaan testosteronihormonin tasoa. Venäjällä männynsiitepöly on suosittu apu miesten potenssin nostoon.

Männyn siitepölyä kerätään pujottamalla pussi männyn oksaan ja ravistamalla sitä tai levittämällä suuri kangas puun alle. Siitepöly kuivataan. Sitä voi käyttää esimerkiksi ruokalusikallisen päivittäin 2–8 viikon ajan viilin päälle tai aamusmoothieen.

Siitepölyä voi myös uuttaa alkoholiin, jolloin se laitetaan tiiviiseen lasipurkkiin ja täytetään kirkkaalla viinalla. Purkkia ravistellaan päivittäin. Juoma siivilöidään aikaisintaan kahden viikon kuluttua. Nautitaan tippoina tai snapsilasillisena esimerkiksi kahden viikon kuureina.

 

Muista!

  • Puun osien ottaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Siten esimerkiksi kuusen kerkkiä tai männyn vuosikasvuja ei saa ottaa ilman maanomistajan suostumusta
  • Mikään luonnonyrtti ei sovi kaikille.
  • Pitkään yhtäjaksoisesti käytettynä männynneulasten sisältämät haihtuvat öljyt ja pihka-aineet voivat suurina annoksina ärsyttää munuaisia, aiheuttaa painostavan olon, yliherkkyysreaktioita, limakalvoärsytystä tai verenpaineen laskua tai ärsyttää herkkää vatsaa.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.