Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Tuulituhoja metsissä ei voida kokonaan välttää – maan roudattomuus kasvattaa puiden riskiä kaatua

Seija-myrsy joulukuussa 2013 katkaisi sähkölinjan Kirkkonummella.
Seija-myrsy joulukuussa 2013 katkaisi sähkölinjan Kirkkonummella. Kuva: Kari Salonen / VL-arkisto

Kova tuuli muuttuu myrskyksi, kun keskituulennopeus ylittää 21 metriä sekunnissa kymmenen minuutin aikana. Näin kovat tuulet ovat harvinaisia metsässä. Kovia tuulia voi kuitenkin esiintyä puuskissa.

Suurin osa puista kaatuu kovien tuulten, ei varsinaisen myrskyn, seurauksena. Puhekielessä yleisesti käytetään kuitenkin sanontaa myrskytuhot, kun puhutaan kovan tuulen kaatamista puista.

Pahimmat tuulituhot ovat Suomessakin aiheuttaneet miljoonien puukuutiometrien kaatumisen ennen aikojaan. Rajuja myrskyjä on ollut esimerkiksi vuonna 1972, vuonna 1984 Mauri-myrsky sekä vuonna 2001 Pyry- ja Janika-myrskyt, jotka kaatoivat puustoa 7,3 miljoonaa kuutiometriä.

Viimeaikaisista myrskyistä muistetaan hyvin vuoden 2010 hellejakson päättäneet Asta-, Lahja- ja Veera-myrskyt, jotka kaatoivat 8,1 miljoonaa kuutiometriä puuta.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Suomessa on toistaiseksi vältytty niin laajamittaisilta tuuli- ja myrskytuhoilta, että kaatunutta puustoa olisi ollut kerralla kymmeniä miljoonia kuutioita. Ruotsissa on jo kokemusta näin laajan mittakaavan tuhoista, sillä Gudrun-myrsky kaatoi yhdellä kerralla Etelä-Ruotsissa 75 miljoonaa puukuutiometriä tammikuussa 2005.

 

Roudattomuus pitenee

Ilmastonmuutos on uhka metsien terveydelle, mutta toisaalta puuston kasvun ennustetaan Suomessa paranevan. Metsäpalot voivat yleistyä Etelä-Suomessa, jos pitkät kuivuusjaksot yleistyvät.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Syksyllä ja talvella sulan maan aikana tuulet tulevat todennäköisesti aiheuttamaan enemmän tuulituhoja metsissä kuin ennen. Myös talvisateiden ennustetaan lisääntyvän. Talvella ennustetaan lumettoman ja roudattoman ajan yleistyvän ja pitenevän, mikä kasvattaa puiden riskiä tulla tuulten kaatamaksi.

Sinänsä ilmastonmuutoksen vuoksi ei odoteta voimakkaiden tuulten lisääntyvän merkittävästi. Jos tuuli pääsee repimään puiden juuristoa, niiden kunto heikkenee ja puut voivat altistua myös sieni- ja hyönteistuhoille. Pelättyjen kirjanpainajatuhojen odotetaan yleistyvän myrskytuhojen vuoksi.

 

Kuusikot vaarassa

Puhtaat kuusikot ovat alttiimpia tuulituhoille kuin sekametsät. Kuusi on kaikista alttein puulaji tuulituhoille, koska sillä on pinnallinen juuristo. Kuusikot myös kasvavat usein hienojakoisemmilla, märillä tai rehevillä paikoilla, joissa juuri-versosuhde on pieni, mikä lisää tuulituhojen riskiä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Sekä mänty- että koivusekoitus kuusikossa vähentävät tuulituhojen riskiä. Myös hakkuualojen muotoilulla voidaan vaikuttaa tuulituhojen syntyyn. Avohakkuiden reuna-alueet ovat alttiita tuulituhoille. Kaistalehakkuissa voidaan asettaa kaistaleet vallitsevia tuulia vastaan kohtisuoraan. Myös ajourat kannattaa sijoittaa vallitsevien tuulien vastaisesti.

Siemenpuuasentoon hakatut kohteet ovat erittäin alttiita myrskytuhoille. Siemenpuukuviota suunnitellessa olisi otettava huomioon vallitsevien tuulten suunta ja mahdollinen tuhoriski.

Nuoret metsät kestävät tuulituhoja vanhoja paremmin, joten vanhojen metsien pystyssä pitämiseen liittyy metsänomistajan kannalta aina tuulituhoriski. Metsikön ikääntyessä myös muiden tautien ja tuholaisten riski kasvaa.

Syöksyvirtaus tuhosi elokuussa 2016 metsää Oulussa Kiimingin Mankilantien seudulla parin kilometrin matkalla.
Syöksyvirtaus tuhosi elokuussa 2016 metsää Oulussa Kiimingin Mankilantien seudulla parin kilometrin matkalla. Kuva: Pekka Fali / VL-arkisto

Nopea tuhokartoitus

Kun myrsky on ohi, tarvitaan nopeaa tilannetietoa tuhojen laajuudesta. Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpalvelu seuraa säätilan kehitystä ympäri vuorokauden ja lähettää turvallisuussäätiedotteen metsäkeskuksille ja maa- ja metsätalousministeriöön.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Metsäkeskuksissa on alueellinen yhteyshenkilöverkosto ja alueelliset toimintasuunnitelmat myrskytuhojen varalta. Laajamittaisessa kriisitilanteessa on tärkeää, että eri toimijoiden roolit ja vastuut ovat selkeitä. Tarvittaessa valmiussuunnitelmien toimivuutta testataan harjoituksissa.

Jos tuulituhoja tulee, tulisi metsänomistajan kartoittaa heti tilanne omassa metsässä. Puunkorjuu tuulituhoalueella tulee aina jättää ammattilaisille, eikä sitä pidä missään nimessä tehdä yksin. Konkelossa ja jännityksessä olevat rungot ovat vaarallisia. Pelkästään liikkuminen myrskytuhokohteella on vaikeaa ja riskialtista.

Tarvittaessa tehdään vahinkoilmoitus omaan vakuutusyhtiöön. Myös vahinkoarvion teko on syytä jättää ammattilaisille, joko metsänhoitoyhdistykselle tai muille metsäalan yrityksille.

 

Havupuut pitää poistaa

Tyypillisesti laajassa myrskytuhossa metsäyhtiöt pyrkivät siirtämään normaaleja hakkuitaan tehtäväksi myöhemmin, ja kaikki voimat keskitetään myrskytuhopuiden talteenottoon. Tarvittaessa korjuukalustoa siirretään muualta Suomesta tuhoalueelle.

Täydellisesti tuhoutunut kohde vaatii uuden metsän perustamisen. Jos siemenpuita ei ole jäljellä, vaihtoehdoksi jää viljely. Täytyy muistaa, että liikkuminen myrskytuhometsässä on vaarallista vielä puunkorjuun jälkeenkin. Juurakot, joista on rungot sahattu pois, voivat laueta ja kaatua vielä vuosia myöhemmin.

Laki metsien hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta velvoittaa metsänomistajan tai hakkuuoikeuden haltijan poistamaan määräaikoihin mennessä vioittuneet havupuut metsistä, jos niitä on tietty määrä hehtaarilla. Kaarnakuoriaistuhojen ja värivikojen välttämiseksi kaatuneet kuuset olisi syytä korjata kesäaikana mahdollisimman pian pois metsästä.

 

Taloudellisia tappioita

Taloudellisesti merkittävä myrsky sattuu yleensä noin joka kolmas vuosi jossakin päin Suomea.

Tuulituhoista tulee tappiota, koska puut voivat kaatua myrskyssä ennen kiertoaikansa päättymistä eli ollessaan parhaassa kasvuvaiheessa. Yksittäisten tuulenkaatojen korjaaminen ei ole taloudellisesti eikä ekologisesti mielekästä. Vasta, kun kaatuneita runkoja on yli 10 kuutiometriä hehtaarilla, tulee metsänomistajan ryhtyä metsätuholain mukaan puunkorjuuseen.

Myrskytuhopuiden korjuu on kalliimpaa ja hitaampaa kuin tavallinen päätehakkuu tai harvennus. Jos tuuli kaataa siemenpuut, voi edessä olla metsikön viljely istuttamalla.

Runkojen pirstaloituminen hidastaa korjuuta ja heikentää puuston arvoa. Rikkoutuneissa rungoissa ja korjaamattomissa tuulenkaadoissa voivat lisääntyä kaarnakuoriaiset, mitkä voivat aiheuttaa seuraustuhoja vielä pari vuotta myrskyn jälkeen. Toisaalta ne kaatuneet rungot, jotka ovat säilyttäneet vahvoja juuriyhteyksiä, voivat selvitä elossa vaakatasossakin pitkään.

Jos tuulituho on tapahtunut lämpimään vuodenaikaan, rungot ovat vaarassa pilaantua sekä ilmalevintäisten että hyönteislevintäisten sinistäjäsienten aiheuttaman värjääntymisen vuoksi. Kiertoajan kuluessa metsikön puusto voi jäädä tuulituhojen vuoksi vajaapuustoiseksi.

Monimuotoisuusaitta

Metsään jäädessään tuulenkaadot toimivat monien laholla puulla elävien sieni- ja hyönteislajien lisääntymisalustana.

Metsätuholaissa on lievennyksiä vaurioituneiden havupuiden poistovelvoitteeseen metsälain 10 §:ssä tarkoitetuilla erityisen tärkeillä ympäristöillä ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvilla alueilla. Poistovelvoitetta ei ole myöskään jo kuivuneella puutavaralla, jossa tuholaiset eivät pysty lisääntymään.

Jos kaatuneesta kuusesta on jo kuori irronnut, sen poistamiseen metsästä ei ole enää syytä. Kaatuneet rungot toimivat tuhohyönteisten petojen lisääntymispaikkoina.

Paksuilla ja ohuilla puunosilla sekä eri puulajeilla on oma lajistonsa. Paksujen runkojen lahoaminen tapahtuu hitaasti, ja ne säilyttävät kosteutensa tasaisena, mikä edesauttaa vakaata lajiston kehittymistä. Parhaimmillaan lajiston kehitys jatkuu kaatuneessa rungossa vuosikymmeniä. Kuorellisessa, kaatuneessa, paksussa kuusessa voi elää esimerkiksi näyttävä röyhelökääpä.

Hyvin usein ympyrän muotoinen alue metsässä, jossa on kaatuneita runkoja, voi olla juurikäävän lahottama. Tällöin juurikäävän kermanvalkeita itiöemiä kannattaa etsiä kaatuneiden puiden juurakosta maanrajasta, missä kosteus on riittävää itiöemien kehittymiselle.

 

Miten estää tuhoja?

  • Metsänhoidollisin toimenpitein ei voida kokonaan estää tuulituhojen syntyä metsässä.
  • Metsänomistaja voi kuitenkin vähentää tuulituhojen riskiä tekemällä ajoissa taimikonhoidot ja myöhemmät harvennukset.
  • Ylitiheinä kasvaneet metsiköt ovat erityisen alttiita tuulituhoille heti harvennuksen jälkeen. Tuhoille altis jakso kestää tällöin useita vuosia. Ylitiheä metsä kannattaa harventaa normaalia lievemmin ja jättää kuvion reunoille mäntyjä ja koivuja. Lisäksi myrskytuhoille alttiilla alueilla kannattaa harventaa lievemmin reuna-alueet. Kuvion reunaan kannattaa jättää 10 metriä leveä, lievästi harvennettu tai harventamaton alue.
  • Lannoitus lisää tuulituhoriskiä. Tuulisilla alueilla kannattaakin välttää lannoitusta.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.