Istutuskone muokkaa ja istuttaa – näin sujui koneellinen istutus kiteeläisen metsänomistajan tilalla
Kiteeläinen metsänomistaja Timo Pietarinen kertoo, että päätös istuttaa taimet koneellisesti noin kahden ja puolen hehtaarin kuviolle oli monen tekijän summa.
Alue on korpisuota, joten sinne pääsee työskentelemään raskailla koneilla vain riittävän kuivissa olosuhteissa.
”Aukolta oli tarkoitus kerätä hakkuutähteet jo vuosi sitten, mutta liika märkyys esti koneiden tulon. Sama ongelma oli viime keväänä, joten istutus siirtyi elokuulle. Rehuntekokiireiden takia en olisi ehtinyt istuttaa taimia itse, joten päädyin tähän ratkaisuun. Hakkuutähteet jäivät lopulta kokonaan keräämättä”, kertoo Pietarinen, joka viljanviljelyn ohessa työskentelee maatalouskoneyrittäjänä.
Istutustyön hän tilasi paikalliselta koneyrittäjältä, ja kuusentaimet toimitti Stora Enso.
Ei moitteen sijaa
Pietarinen on hoitanut 1990-luvun alusta tilansa isännyyttä ja aktiivisesti sen noin 60 hehtaarin metsiä. Istutusjälkeä silmäillessään hän näyttää tyytyväiseltä. Moitteen sijaa ei löydy: taimet ovat laikkumättäissä riittävän syvällä ja istutustiheys kohdillaan.
”Kiinnosti nähdä, miten samalla koneella tehdään laikku ja istutetaan taimi. Kyllä tämä istutukselta näyttää! Uskon, että taimet lähtevät kasvamaan hyvin.”
Pietarinen tuumii, että tämän kokemuksen perusteella hän voisi harkita koneellista istutusta toistekin.
”Ongelmana on vain se, että tilani metsät sijaitsevat hajallaan ja ovat pinta-alaltaan pieniä koneistutusta ajatellen. Muuten voin suositella tätä muillekin.”
Uudistusalalle istutettiin 1 800 tainta hehtaarille eli sama määrä kuin istutusputkellakin olisi istutettu.
Keväästä syksyyn
Stora Enso Oyj:n Kiteen tiimin metsänhoitoasiantuntija Jukka Piipponen kertoo, että koneellisessa istutuksessa on siirrytty enimmäkseen yksivuotiaisiin kuusentaimiin. Ne ovat kappalehinnaltaan noin kuusi senttiä halvempia kuin kaksivuotiaat taimet.
”Taimitarhat pyrkivät tuottamaan taimia, jotka ovat mahdollisimman vahvoja tyvestä. Taimen pituudella ei ole niin suurta merkitystä. Tutkimuksissa on todettu, että viiden vuoden kuluttua istutuksesta yksivuotiaina istutetut taimet ovat vain 5–10 senttiä lyhyempiä kuin kaksivuotiaat”, Piipponen sanoo.
Koneistutusta tehdään lähes koko sulan maan ajan keväästä syksyyn. Istutuskausi alkaa, kun routa on sulanut, ja päättyy yleensä syyskuun lopulla.
Ilmaston muuttuessa syksyt pitenevät, ja niin saattaa käydä istutuskaudellekin.
Kilpailukykyinen hinta
Pietarisen tilalla taimet istutettiin elokuun puolivälissä. Toiveissa on, että taimet ehtivät juurtua ennen syksyä.
”Tämä on kilpajuoksua horsman kanssa, molemmat kun ovat jo kasvaneet kesän kasvunsa”, Jukka Piipponen sanailee. Korpikuvio on rehevä, ja horsma on jo iskeytynyt sinne.
Yleisimmin koneistutusta tehdään kivennäismailla, joilla horsma ja vadelma eivät ole yhtä suuri riesa kuin rehevämmillä kohteilla.
Koska kausi on pitkä, taimia kasvatetaan hiukan eri tavalla niiden istutusajankohdan mukaan.
”Esimerkiksi syksytaimet saavat tarhalla lyhytpäiväkäsittelyn. Aivan loppusyksystä istutettavat taimet puolestaan eivät tarvitse samaa käsittelyä”.
Stora Enson kautta tilattuna koneistutus maksaa suunnilleen saman verran kuin metsurityönä tehty.
”Uudistamispaketti, joka sisältää työt ja taimet, maksaa noin 1 300–1 400 euroa hehtaarilta”, Piipponen selvittää.
Alle kahden hehtaarin uudistusaloja ei mielellään istuteta koneellisesti.
Toimiva kokonaisuus
Jukka Piipponen painottaa, että kun tarkastellaan kokonaisuutta, koneistutus on toimiva ja kilpailukykyinen ratkaisu.
”Istutuskone tekee kaksi työvaihetta eli muokkauksen ja istutuksen. Taimi istutetaan aina tuoreeseen mättääseen, ja jokaiseen mättääseen myös istutetaan taimi. Taimien varastoaikainen huolto ja kuljetus ovat saman yrittäjän vastuulla. Päivän taimet kulkevat istutuskoneen mukana, joten sekin yksinkertaistaa tekemistä.”
Piipposen mukaan koneyrittäjät tekevät yleensä istutustöitä usealle firmalle. Näin koneelle saadaan töitä koko istutuskaudeksi.
”Me myymme asiakkaille istutuspalveluja, ja yrittäjä sitten päättää, miten se tehdään. Kun yrittäjällä on vapaus suunnitella työnsä itse, se tapahtuu tehokkaasti.”
Liian pienen uudistusalan lisäksi istutuskoneen käyttöä rajoittavat jyrkät rinteet ja maan kivisyys. Jos maaperän kivisyys on yli 60 prosenttia 25 sentin syvyyteen asti, koneistutus ei ole järkevä vaihtoehto.
”Varsinkin isojen järvien rannoilla on alueita, joissa sammaleen alla on melkein pelkkää kiveä”, huikkaa istutuskoneen pukilta Olli Stranden.
Hakkuutähteiden keruu uudistamisalalta nopeuttaa istuttamista. Jos sitä ei tehdä, olisi hyvä ainakin kasata hakkuutähteet hakkuun yhteydessä.
Vajaa hehtaari päivässä
Timo Pietarisen tilalla kuusentaimia istuttanut Olli Stranden kuvailee tasaista korpisuota hyväksi istutustyömaaksi.
”Kun työskennellään jyrkänteillä ja pehmeässä, koneen hallintaan on kiinnitettävä enemmän huomiota. On meillä ollut muutamia kohteita, jotka ovat olleet vähän kysymysmerkkejä koneistutusta ajatellen. Vaarana on taimikuolleisuuden nousu”, Stranden selvittää.
Hän kertoo istutusvauhdikseen ”vajjoon hehtaarin” päivässä.
”En halua lähteä mihinkään vauhtikilpailuun. Kahdeksan tunnin työpäivän aikana istutan taimia 0,6–0,7 hehtaarin alalle eli noin 1 200–1 300 tainta”.
Stranden, 67, pyöritti aikaisemmin Kiteen Metsäkoneurakointi Oy:tä itse mutta luovutti pari vuotta sitten vetovastuun pojilleen Jannelle ja Mikolle. Edelleen hän viihtyy koneen puikoissa, kesäisin erityisesti istutuskoneen ohjaamossa.
”Olemme tehneet koneellista istutusta nelisen vuotta. Viime kesä meni kokonaan istutushommissa, mutta tänä kesänä ehdin pitää lomaakin.”
Yrityksen toimialue on Kitee. Kun istutustyömaat sijaitsevat noin 60 kilometrin säteellä, toiminta on kannattavaa.
Stranden istuttaa taimia kaivinkoneella, jossa kauha on korvattu istutuspäällä. Se on Ruotsissa valmistettu yksilapioinen Bracke, yleisin käytössä oleva malli Suomessa.
Mies uskoo koneistutuksen yleistyvän lähivuosina.
”Kun ajatellaan sitä, että nykynuoret viihtyvät mieluummin päätteellä, niin koneistutukseen siirrytään yhä enemmän.”
Juttu on julkaistu Aarteessa 8/17.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
Osaston luetuimmat
- Metsänomistaja yritti suojata männyntaimia hirviltä, mutta tulos oli synkkä: puut vaurioituivat
- Puunkorjuu jatkuu normaalisti, mutta varastojen täyttyminen huolettaa koneyrittäjiä – ”Lakon jälkeinen aika voi olla hankalaa”
- Kyösti Kakkosen omistama bioöljyvalmistaja haki itse konkurssia, lisärahoitusta ei enää löytynyt
- Tehokkaan lämmityksen konkari neuvoo: tämä polttotapa säästää puuta ja työtä, mutta myös lämmittää paremmin
- Yle uutiset | Sahojen pihat pursuavat valmista tavaraa, jota ei saada lakon takia asiakkaille – Westas aloittaa muutosneuvottelut
- Metsähakkeen käyttö nousi ennätyslukemiin
- Konkurssiuhan alla on yli 500 rakennusalan työpaikkaa