Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Raivaussahakurssi huipentuu käytännön töihin taimikossa – ”Sahaus on lantio- ja jalkatyötä, mallia otetaan tanssista”

Naismetsänomistajille suunnatut raivaussahakurssit täyttyvät usein hetkessä. Kurssille voi tulla ilman aiempaa kokemusta.

Syyskuisena lauantaiaamuna Kanta-Teiskon nuorisoseurantalon tupa on täynnä ulkoiluvaatteisiin sonnustautuneita naisia. He haluavat oppia käyttämään raivaussahaa.

”Olen ihan innoissani”, kertoo Tampereella asuva Kaisa Horelli, joka omistaa veljiensä kanssa metsää Sastamalassa.

Naisten raivaussahakurssit ovat suosittuja. Alkamassa olevalle kuusituntiselle kurssille osallistuu 17 naista. Valtaosalla heistä ei ole aiempaa kokemusta. Horelli on yksi heistä.

”Veljeni ovat tehneet pikkuisen raivaussahatöitä. Minusta on reilu peli, että me kaikki otamme osaa metsänhoitoon”, Horelli perustelee osallistumistaan kurssille.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Raivaussaha on uusi tuttavuus myös tamperelaiselle Marjo Myllymaalle. Tähän asti hän on käyttänyt metsätöissä vesuria.

”Haluan nyt opetella raivurin käytön. Perin vuosi sitten äidiltäni vanhaa metsää Orivedellä, ja siihen pitää nyt panostaa, koska se on omani.”

Kurssille Myllymaa tuli lehti-ilmoituksen innoittamana. Kotiväelle uudet opit tulevat yllätyksenä.

”En ole kertonut miehelleni. Saan sitten illalla tohkeissani sanoa hänelle, että nyt mennään kauppaan ostamaan minulle oma raivaussaha”, Myllymaa nauraa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Kämmenniemessä asuva Nina Kirjavainen ja muut kurssilaiset koivujen valtaamassa taimikossa, jossa neljä vuotta sitten istutetut kuusentaimet tuskin erottuvat.
Kämmenniemessä asuva Nina Kirjavainen ja muut kurssilaiset koivujen valtaamassa taimikossa, jossa neljä vuotta sitten istutetut kuusentaimet tuskin erottuvat. Kuva: Jyrki Luukkonen

Taimikonhoito kannattaa

Kurssipäivä alkaa teoriaosuudella. Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Mari Lilja kertoo, mihin raivuria tarvitaan.

”Jos taimikonhoito unohtuu, syntyy merkittäviä kasvutappioita. Pirkanmaan alueellisen metsäohjelman mukaan taimikonhoitotöitä on rästissä 36 000 hehtaarilla.”

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Suomen metsäkeskuksen arvion mukaan koko maassa taimikonhoito on myöhässä lähes 800 000 hehtaarilla. Lilja muistuttaa, että hoitamattomassa metsässä kasvaa enemmän hukkapuuta kuin hoidetussa.

”Metsikön varttuessa syntyy kilpailua. Liian tiheässä metsässä puiden alaoksat kuolevat ja latvukset supistuvat. Parhaatkin puut kärsivät, kun heikot vievät niiltä ravinteita.”

Taimikonhoidon ensimmäinen vaihe on heinäntorjunta. ”Se on helpointa tehdä syksyllä, kun heinä on lakastunut. Taimia haittaava kasvusto poistetaan polkemalla tai raivausveitsen tai jääkiekkomailan avulla”, Mari Lilja opastaa.

”Emme 10 vuotta sitten yliopistossa opiskellessamme suunnitelleet, että lähtisimme joskus yhdessä raivaussahakurssille”, nauravat Mia Häkkinen (vas.) ja Johanna Luotolinna.
”Emme 10 vuotta sitten yliopistossa opiskellessamme suunnitelleet, että lähtisimme joskus yhdessä raivaussahakurssille”, nauravat Mia Häkkinen (vas.) ja Johanna Luotolinna. Kuva: Jyrki Luukkonen

Kasvua vauhdittamaan

Kurssittaja Lilja muistuttaa, että heinäntorjuntaa kannattaa tehdä useampana vuonna istutuksen jälkeen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Raivaussahaa tarvitaan sitten, kun kasvatettavat taimet ovat 1–2-metrisiä.

”Varhaisperkauksessa poistetaan taimen kasvua haittaava lehtipuusto noin metrin säteeltä. Raivatkaa silloin, kun teillä on aikaa, tai teettäkää työ ammattilaisella, sillä sekin on kannattavaa.”

Huhtikuussa ja syksyllä taimikossa on helppo kulkea. Kesällä etuna on se, että silloin raivattu lehtipuu vesoo uudelleen tavallista vähemmän.

Noin kymmenen vuoden kuluttua istutuksesta on vuorossa taimikonhoito, Lilja kertoo. Silloin poistetaan huonolaatuiset, lengot ja kaksihaaraiset puut.

”Jäljelle jäänyt puusto kasvaa nopeasti ja laadukkaasti, kun teette tämän ajallaan. Jalot lehtipuut ja katajat on syytä säästää. Pihlajaa ja rauduskoivua kannattaa jättää ainakin aukkoihin.”

Kurssilaiset saavat vielä kuulla eri puulajien kasvatustiheyksistä, runkoluvuista ja ympyräkoealan ottamisesta, ennen kuin luvassa on luento raivaussahan käytöstä.

Varusteilla on väliä

Naiset kuuntelevat keskittyneesti, kun metsäkeskuksen asiakasneuvoja Jarmo Lepola esittelee raivaustöissä tarvittavia varusteita. Hän suosittelee kulutusta kestäviä vaatteita.

”Tukevat kengät ovat hyvät, sillä lenkkarit tai Hai-saappaat eivät tue nilkkoja. Kypärä ei ole välttämätön, mutta kuulon ja silmien suojauksesta täytyy huolehtia.”

Lepola suosittelee myös kunnollisia hanskoja, jottei sahaaja loukkaa sormiaan teroittaessaan tai vaihtaessaan terää.

”Jos perheessä on useita erimittaisia raivaussahan käyttäjiä, kannattaa satsata useampiin valjaisiin. Kun säädöt ovat aina kohdillaan, pääsette heti töihin.”

Lepola pukee valjaat päälleen ja kertoo, että sahaa kannatellaan lantiolla. Ripustuskoukun paikka on vaaksan verran lantioluun alapuolella.

”Kuljetusasennossa saha jää noin 20 sentin päähän maasta. Työskentelyasennossa ranteiden tulee olla suorassa, ja kyynärpäät saavat nojata kylkiin.”

Lepola huomauttaa, että sahaustekniikka kehittyy vain tekemällä. ”Sahaus on lantio- ja jalkatyötä. Mallia otetaan tanssista: polvet joustavat, lantio on notkea ja selkä suora. Jalat osoittavat aina kaadettavien puiden suuntaan.”

Huoltaen hyvä tulee

Pari tuntia kestäneen teoriaosuuden jälkeen naiset pääsevät maastoon. Perkausta kaipaava taimikko sijaitsee Terälahdessa runsaan kymmenen kilometrin päässä nuorisoseurantalolta.

Tien varressa naiset saavat kypärät, sahat ja valjaat, jotka säädetään jokaiselle sopiviksi. Sen jälkeen ääneen pääsee metsuri Atte Vehmaa Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkasta.

”Tässä on ryyppy ja puolipuristin, ja täältä löytyy polttoainesuodatin. Ilmanputsari pitää välillä muistaa vaihtaa. Käyttöohjekirjassa kerrotaan, kuinka usein se on syytä tehdä.”

Runkoputken päästä löytyy kulmavaihde. Kulmavaihteen rasva on Vehmaan mukaan hyvä tarkistaa kerran viikossa, jos sahaa käytetään aktiivisesti.

”Jos rattaat näkyvät, kulmavaihderasvaa on liian vähän. Pyörittäkää terää samalla kun lisäätte rasvaa. Älkää laittako sitä liikaa, sillä se laajenee lämmetessään ja voi aiheuttaa tuhoa.”

Sitten Vehmaa näyttää, miten terä teroitetaan ja haritetaan, jotta se puree hyvin puuhun. Lopuksi hän opastaa vielä terän vaihtamisessa.

”Metsässä kannattaa aina pitää mukana tulppa-avainta, lukkotappia ja varaterää, jotta terän voi vaihtaa, jos se osuu kiveen. Kun kopautatte terää avaimella eikä siitä kuulu kirkasta kilahdusta, kannattaa terä vaihtaa.”

Rikkinäinen terä on vaarallinen, sillä siitä voi irrota pieniä palasia sahatessa, Vehmaa muistuttaa.

Metsässä kannattaa aina pitää mukana viila, tulppa-avain, lukkotappi ja varaterä.
Metsässä kannattaa aina pitää mukana viila, tulppa-avain, lukkotappi ja varaterä. Kuva: Jyrki Luukkonen

Sahat soimaan

Kun sahat on tankattu, naiset päästetään viimein tositoimiin. Lehtipuut ovat ottaneet vallan neljä vuotta sitten istutetussa kuusentaimikossa.

”Keskitymme koivikon poistamiseen. Kuuset esiin. Aukkokohtiin voi jättää rauduskoivua”, kuuluu Lepolan ohje.

Metsuri Atte Vehmaa antaa työnäytteen. Ensin hän suojaa korvat ja silmät. Sitten hän näyttää, miten saha käynnistetään.

”Ryyppy päälle. Sitten painatte neljä viisi kertaa tutista. Asettakaa saha siten, ettei terä ole maassa, kun vedätte käynnistysnarusta, ja siitä se sitten käynnistyy”, Lepola selostaa.

Kurssilaiset seuraavat, kuinka kuusentaimi toisensa jälkeen paljastuu hentojen koivujen seasta.

”Saha saa käydä koko ajan täysillä, paitsi silloin kun kävelette. Ottakaa alussa rauhallisesti. Vauhtia tulee kyllä lisää, kun opitte”, Lepola kannustaa ja jakaa kurssilaiset neljään ryhmään.

Marjo Myllymaa ja Kaisa Horelli päätyvät samaan ryhmään. Projektipäällikkö Atte Vartiamäki Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkasta opastaa heitä vielä terän teroittamisessa. ”Ihan kuin kynsiä viilaisi”, Myllymaa miettii.

Horelli mielii jo raivaamaan. Vartiamäen valvovan silmän alla hänen sahansa hyrähtää käyntiin ensiyrittämällä.

”Ihan minun juttuni”

Pian taimikossa soi yhtä aikaa toistakymmentä sahaa. Muiden raivatessa yksi ryhmistä harjoittelee Mari Liljan johdolla runkoluvun laskemista ympyräkoealalta.

”Oleellista on se, että mittaus tehdään samasta pisteestä. Laskekaa mukaan kaikki taimet, joiden runkoon saakka ongenvapa yltää. Huomatkaa nekin taimet, jotka ovat ihan teidän lähellänne.”

Kurssilaiset pyörähtävät vuorotellen ympäri neljämetrisen ongenvavan kanssa. Jos tulos on kymmenen kuusentainta, on kasvatustiheys oikea.

Kun naiset ovat sahanneet noin tunnin, he malttavat vähän huilata.

”Tämä on ihanaa, ihan minun juttuni. Voin suositella! Vaatetta minulla on kyllä liikaa, eikä takki hengitä tarpeeksi”, Myllymaa huokaa hikisenä.

Myös Horellista raivaaminen on hauskaa, vaikka lenkkarit vähän pyörivätkin jaloissa. Hän nauttii siitä, että raivatessa näkee oman työnsä tuloksen.

”Ei tämän yhden kurssipäivän aikana mestariksi tulla, mutta pääsee hyvään alkuun ja saa vähän tatsia ja itseluottamusta. Nyt minulla ei ole korkeaa kynnystä lähteä treenaamaan omaan metsään.”

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 8/2019.

Raivaussahan perushuolto

  • Tarkista terän kunto kopauttamalla sitä metallisella työkalulla. Jos terä jää soimaan, sitä ei tarvitse vaihtaa.
  • Teroita terä 15 asteen kulmaan ja harita terän hampaat.
  • Irrota ilmansuodatin ja puhdista se paineilmalla tai lämpimällä vedellä ja astianpesuaineella.
  • Puhdista tai vaihda sytytystulppa, jos saha on seissyt pitkään.
  • Tarkista kulmavaihteen voitelu. Lisää tarvittaessa rasvaa sen verran, että rattaat peittyvät.
  • Korvaa ylivuotinen bensiini tuoreella kaksitahtisella pienmoottoribensiinillä tai 2,5-prosenttisella 98-oktaanisen bensiinin ja kaksitahtiöljyn seoksella.
  • Säädä tarvittaessa kaasutin L- ja H-suuttimista sekä terän pyöriminen tyhjäkäynnillä T-ruuvista.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.