Jutut 01.09.2017

Ristiinlaminoitua massiivipuuta valmistavan alajärveläisen Hoiskon aloitus osui parhaaseen mahdolliseen saumaan, keskelle kovaa CLT-buumia. Hoiskon kotimaiselle CLT:lle on kysyntää Australiassa saakka.

Alajärvellä osattiin haistella kotimaisen ristiinlaminoidun massiivipuun tulemista. Silti ei voitu arvata, millaiseen nosteeseen Hoisko osuisi.

”CLT:n ympärillä on hypetystä, sillä nyt kysytään kaikkea mahdollista. Meidän ei ole juuri tarvinnut markkinoida, vaan meihin otetaan yhteyttä”, sanoo hallituksen puheenjohtaja Jukka Peltokangas (kuvassa ylhäällä), joka vastaa myös yhtiön tuotannosta ja kehitystyöstä.

Asiakkaita tuntuu kiinnostavan erityisesti se, että Hoisko CLT:ssä käytetään vain kotimaista mäntyä ja kuusta.

Aikaisemmin vain CrossLam Kuhmo on tuottanut kotimaista CLT:tä. Erotuksena kuhmolaisesta tuotannosta Hoiskon tuotteet ovat reunaliimattuja.

”Visiomme on olla vuonna 2020 globaali toimija ja Suomen suurin CLT-valmistaja”, määritteli Peltokangas, kun Hoiskon tuotantoa käynnisteltiin Alajärvellä loppuvuonna 2016.

Kesällä 2017 talven visio on jo saavutettu. Seuraava haaste on kovan kasvun hallinta.

”Tavoitteena on erittäin voimakas mutta hallittu kasvu”, Peltokangas visioi nyt.

Mikko Lehtimäki
Hoisko CLT moninkertaisti kotimaisen puun käytön CLT-levyissä. Mänty ja kuusi sopivat tuotantoon yhtä hyvin.

Omistajien arvoketju

Insinööri Jukka Peltokangas on toiminut koko ikänsä puun parissa, ensin 25 vuotta teollisuudessa, sitten kymmenen vuotta kouluttajana ja kehittäjänä.

Viitisen vuotta sitten hän alkoi haaveilla kotimaista puuta käyttävästä CLT-tehtaasta. Toiseksi kehittäjäksi tuli Markku Herrala, yhtiön nykyinen toimitusjohtaja.

Perustajiksi löytyi viisi alajärveläistä yritystä ja kuusi yksityishenkilöä. Omistajarypästä kutsutaan arvoketjuksi, jonka osaaminen ulottuu puun hankinnasta tuotantotekniikkaan ja kuljetuksesta rakentamiseen.

Toimitilat löytyivät Honkarakenteen taakseen jättämästä Alajärven-yksiköstä. Hoiskon kylässä on käytössä 14 000 neliömetriä hallitilaa, ja lisää tehdään, jos tarvitaan.

Siltä näyttää, että kohta tarvitaan. Kotimaan kysyntä alkoi heti, ja viennin odotetaan käynnistyvän tänä vuonna.

”Ajatus oli lähteä liikkeelle myymällä peruslevyjä jälleenmyyntiketjulle, mutta yllättäen kysyntä alkoi ison kohteen suurelementeillä Laukaan ekokouluun”, kertoo toimitusjohtaja Markku Herrala.

Tuotantotekniikka on lähtenyt käyntiin suunnitellusti. Tavoite on nostaa vähitellen tehoa ja nopeutta. Nykyisen linjan lasketaan riittävän 40 000 kuutiometrin vuosituotantoon. Pienellä lisäinvestoinnilla kapasiteettia voidaan kasvattaa 70 000 kuutioon vaikka jo ensi vuonna.

Ennen päätöksiä seurataan, kuinka kysyntä asettuu massiivilevyjen, suurelementtien ja tilaelementtien kesken. Suunnan odotetaan olevan kohti elementtejä.

Mikko Lehtimäki
Markkinoinnista vastaavan Hanna Ahopellon ja toimitusjohtaja Markku Herralan mukaan kysyntä heräsi saman tien.

Uusia toimijoita tulossa

Hoisko saa kotimaista puuta käyttävän kilpailijan omaan maakuntaansa jo kuluvan vuoden lopulla, kun CLT-Plant aloittaa Kauhajoella.

Alalle odotetaan syntyvän lisää uusia yrityksiä, myös nykyisten CLT-tehtaiden tuotteiden jalostajaksi. Hoiskolla on mielessä samantapainen yritysten verkosto, joka toimii Alajärvellä jo alumiinipuolella.

Jukka Peltokangas tietää monen muunkin haaveilevan CLT-tehtaasta. Markkinat eivät kuitenkaan muutu nopeasti, sillä viive ajatuksesta tuotantoon on kolmisen vuotta.

”Kysyntää ja kiinnostusta on paljon, mutta on vielä vaikea sanoa, miten paljon siitä lopulta toteutuu.”

Kotimaanmarkkinat ovat parhaassakin tapauksessa rajalliset. Siksi Hoisko on asettanut tähtäimen heti ulkomaille. Kiinnostus jakautuu nyt suurin piirtein tasan Suomen ja ulkomaiden kesken.

”Kyselyjä tulee Venäjältä, Kiinasta, Indonesiasta, Australiasta. Meidät on löydetty jo aivan globaalisti.”

Kohti pienrakentamista

Markkinoinnista vastaava Hanna Ahopelto toteaa suomalaisen puun ja suunnittelun laadun olevan valmis brändi CLT-alalla. Terveellisyys, turvallisuus ja hyvä sisäilma ovat valtteja sekä ulkomailla että Suomessa.

Suomessa ja ulkomailla tulee kuitenkin vastaan sama ajattelun rajoitus: CLT mielletään suurten rakennusten ja vaikeiden infrakohteiden materiaaliksi.

”Todellisuudessa CLT on hyvin yksinkertainen materiaali, joka sopii myös piharakentamiseen ja pientaloihin. Se on niissä yhtä kustannustehokas kuin suuremmissa kohteissa”, sanoo Ahopelto.

Pienrakentamiseen tarjotaan 24 senttimetrin paksuista CLT-levyä. Reunaliimatussa pinnassa ei ole rakoja, minkä ansiosta levy käy sellaisenaan lämmöneristeeksi. Lisäeristeitä ja höyrysulkuja ei tarvita.

Puuelementtien paloturvallisuudesta kysellään edelleen. Siihen on Ahopellon mukaan hyvin helppo vastata. Puuelementti on niin hidas palamaan, että se lähinnä hiiltyy.

”Paloprosessi alkaa aina uudelleen, kun tuli törmää seuraavaan levyyn. CLT:llä voi rakentaa rantasaunan, mutta sillä ei kannata yrittää lämmittää saunaa”, naurahtaa Ahopelto.

Mikko Lehtimäki
Keijo Lammisella on vuoden lopulla noin 25 työkaveria. Hoisko CLT:n tavoitteena on voimakas mutta hallittu kasvu.

Vain uteliaisuus on rajana

Hoiskon tekijöiden on vaikea peittää tyytyväisyyttään tehtaan vauhdikkaaseen alkutaipaleeseen. Kiirettä se tietää, mutta riskejä ei nähdä CLT-taivaalla.

Hallituksen puheenjohtaja Jukka Peltokangas nimeää haasteeksi lähinnä sen, että asiakkaiden toiveiden mukaan ei lähdetä liian erikoisiin ratkaisuihin, jotka heikentävät kustannustehokkuutta.

”Ensimmäisessä keskustelussa käydään läpi, mitä ja miten on järkevää tehdä CLT:stä.”

Esillä pidetään hybridirakentamisen edut. Jos jokin osa rakennuksessa on parempi tehdä betonista, silloin suositellaan sitä.

Kustannuskurista pitää huolen ulkomainen kilpailu. Aitoa kilpailua alkaa olla jo kotimaassakin. CLT:n uskotaan uudistavan ja piristävän koko puurakentamisen alaa.

”Tämä on vasta alkua. Rajat CLT:n käytölle asettaa vain uteliaisuus”, sanoo Hanna Ahopelto.

CLT on luja, ilmatiivis ja mittatarkka

  • CLT (cross laminated timber) on rakennuslevy, joka tehdään liimaamalla päällekkäin ja ristikkäin 3, 5 tai 7 lamelli- eli puulevykerrosta.
  • Ristiinliimauksen ansiosta massiivipuulevyllä on erinomaiset rakenteelliset lujuusominaisuudet, se on ilmatiivis, painumaton ja mittatarkka.
  • Reuna- eli särmäliimatun CLT-levyn pinta pysyy sileänä, koska lamellien väliin ei tule halkeamia.
  • Suomessa on tällä hetkellä kaksi CLT-raaka-aineen valmistuslinjaa. CrossLam Kuhmon tehtaan kapasiteetti on noin 10 000 m3 ja Hoiskon vuosikapasiteetti noin 40 000 m3.
  • CLT-levyjä tuodaan myös ulkomaisilta valmistajilta. Eurooppalaisia valmistajia ovat Binderholz ja KLH.
  • Stora Enson kahden Itävallassa sijaitsevan CLT-tehtaan kapasiteetti on noin 140 000 m3 vuodessa.
  • CLT-Plant pyrkii aloittamaan kotimaisen tuotannon Kauhajoella tänä syksynä. Ensi vuoden tuotantotavoite on noin 20 000 m3 ja lopullinen noin 40 000 m3.
  • Myös CLT-raaka-aineen jatkojalostus yleistyy. Valkeakoskella toimiva Celt Oy aloitti rakennuselementtien ja valmiiden asuntomoduulien valmistuksen CLT:stä kesäkuussa.

Lisätietoja: hoisko.fi

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 7/17.