Jutut 02.03.2017

Sauna on köyhän apteekki, sanoo kansanperinne, mutta mitä sanoo nykytutkimus.

Saunalöyly on sairaan ruumiin ja sielun paras lääke, määritteli Aleksis Kivi.

Suomen saunaseuran kunniapuheenjohtaja Lasse Viinikka on saunarakkaudestaan huolimatta hieman eri mieltä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tutkimusjohtajana hän tuntee tieteellistä tutkimusta saunomisen, terveyden ja sairauden yhteyksistä.

”Kansanperinne on jossakin määrin väärässä. Saunomisen todelliset, sairauksia parantavat ominaisuudet ovat vähäisiä, lähes olemattomia. Saunominen voi kuitenkin lievittää joidenkin sairauksien oireita, vaikka itse sairautta se ei parannakaan.”

Esimerkiksi sydämen vajaatoiminnan oireita sauna helpottaa. Samoin astmaatikon olo saattaa kohentua, koska lämpö rentouttaa supistuneita keuhkoputkia. Monet reumaatikot kertovat saunan vähentävän kipuja, mutta osalla kivut saattavat seuraavana päivänä pahentua.

”Saunan ehdottomasti tärkein terveysvaikutus on rentoutuminen. Sen merkitystä ei nykyisinä kiireisinä aikoina pidä vähätellä”, Viinikka miettii.

”Ja vaikka sauna ei paranna, se ei myöskään aiheuta sairauksia – ellei nyt joku sitten tyhmyyttään polta nahkaansa.”

Jarkko Sirkiä/ VL-arkisto
Saunan lämpö pehmittää jännittyneet lihakset, varsinkin jos niitä ropsuttelee vihdalla.

Paluu kohtuun

Saunan lämpö pehmittää jännittyneet lihakset, varsinkin jos niitä ropsuttelee vihdalla, mutta samalla hellittää usein myös mielen kireys. Endorfiiniteorian mukaan syy löytyy saunojan aivoista. Siellä syntyy mielihyvää lisääviä ja kipua vaimentavia hormoneja aivan kuten liikunnassa.

”Teoriaa on vaikea tutkia”, Viinikka pohtii. ”Endorfiiniit syntyvät ja vaikuttavat aivoissa, mutta niitä päästään mittaamaan vain verestä, joka taas kuvaa tilannetta aika huonosti. Aiheesta on tehty puolisen tusinaa tutkimusta, joista puolet vahvistaa endorfiiniteorian, puolet ei.”

Toinen teoria, psykoanalyyttinen suuntaus, ajattelee, että sauna tyynnyttää, koska se palauttaa mielen kohtuun, lämpimään ja turvalliseen ympäristöön.

”Minusta selitykset eivät sulje toisiaan pois, vaan kumpikin tuntuu varsin hyvältä.”

Saunan hämyssä tehokkaimmallakin työmyyrällä on lupa pysähtyä ja armahtaa itseään. Kun vaatteet vähenevät, kaikkoaa myös kiire ja huoli. Jäljelle jäävät vain pihisevä kiuas ja leppeä lämpö. Hetki rauhaa.

Pulssi kiihtyy

Saunassa sydämen syke kiihtyy. Pulssi saattaa jopa yli kaksinkertaistua.

”Saunominen rasittaa elimistöä suurin piirtein saman verran kuin reipas kävelylenkki. Jos pystyy kävelemään reippaasti, voi yleensä myös saunoa turvallisesti. Jos taas jo kävellessä tuntuu epämukavalta tai saa sydänoireita, kannattaa saunoa vain varovaisesti”, Lasse Viinikka neuvoo.

”Äkillisen vakavan sairastumisen kuten vaikkapa sydäninfarktin yhteydessä kannattaa kysyä hoitavan lääkärin mielipidettä saunomisesta.”

Sydämen rasituksesta huolimatta saunominen ei korvaa kävely- tai juoksulenkkiä. Saunomalla kunto ei kohene.

”Lämpö laajentaa verisuonia. Se taas pienentää vastusta, jota vastaan sydän joutuu pumppaamaan verta. Sydämen työ tältä osin kevenee, ja siksi sydämen vaajatoiminnasta kärsivien oireetkin helpottavat saunassa. Se on todettu useissa tutkimuksissa.”

Verisuonten laajenemisen vuoksi myös verenpaineen voisi ajatella laskevan saunassa voimakkaasti, mutta elimistö korjaa tilanteen kiihdyttämällä pulssia. ”Saunomisen vaikutus verenpaineeseen on kokonaisuutena aika vähäinen.”

Markku Vuorikari/ VL-arkisto
Saunomisen kiistattomin terveyshyöty on rentoutuminen. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan löylyttely voi myös ehkäistä muistisairauksia.

Nukkumatti saapuu

Rantasaunoissa saunomisen terveysriskit voivat liittyä myös uimaan menoon. Aina on turvallisempaa, jos kaveri on laiturilla vahtimassa uimarin sairauskohtauksen tai voimien uupumisen varalta.

Riskejä voi aiheuttaa myös äkillinen suuri lämpötilavaihtelu, jos järvi- tai merivesi on kovin kylmää.

Saunominen voi helpottaa nukahtamista ja parantaa unen laatua, jos saunomisen ajoittaa oikein.

”Saunomiseen pätee sama kuin rankkaan liikuntaan: kovia löylyjä ei pidä ottaa juuri ennen nukkumaanmenoa vaan jo muutama tunti aikaisemmin”, Lasse Viinikka opastaa.

Saunominen nostaa aivojen ja koko elimistön lämpötilaa aivan kuten vauhdikas liikunta, mikä pitää vireystilan korkeana. Treenin tai saunan jälkeen olo kääntyy uniseksi vasta, kun kehon lämpötila laskee tarpeeksi.