Jutut 12.05.2017

Forest of Lapland jalostaa puista ja kasveista uutetut tehoaineet kosmetiikaksi ja haluaa laajentaa toimintaansa lääkinnällisiin valmisteisiin.

Maailmanlaajuisen hyvinvointi­trendin ansiosta luonnon keruutuotteille on kasvavaa kysyntää.

”Keruutuotteita löytyy Suomessa etenkin Lapista, joka on maailman suurin metsämarjojen luomukeruualue”, sanoo Forest of Lapland Oy:n toimitusjohtaja Antti Kuivalainen Rovaniemeltä.

Muutama vuosi sitten Kuivalainen kiinnostui luonnontuotteiden bisnesmahdollisuuksista. Tutkimuksissa on löytynyt viitteitä siitä, että pohjoisen havumetsän yhdisteistä voidaan jalostaa korkean jalostusarvon tuotteita, joille on käyttöä ihonhoidossa ja lääkinnässä.

”Pohjoisen kasveissa ja puissa on enemmän rasvahappojen härskiintymiseltä suojaavia yhdisteitä kuin etelämpänä kasvavissa”, Kuivalainen sanoo.

Hän valjasti yrityksensä Ahma ympäristö Oy:n Lapin puissa ja marjoissa piilevien tehoaineiden etsimiseen.

Ahma Groupiin kuuluva Ahma ympäristö Oy on toiseksi suurin ympäristölaboratorio ja ympäristön tarkkailija Suomessa. Yrityksen laboratoriot toimivat Rovaniemellä, Oulussa ja Seinäjoella.

Pääpaino männyssä

Vaikeus luonnon arvoyhdisteiden käyttämisessä on siinä, että ne täytyy ensin eristää kasveista.

Laboratoriossa tehtyjen uuttamiskokeilujen myötä mielenkiinto on suuntautunut etenkin mäntyyn, kuuseen, metsämarjoihin ja marjakasvien varpuihin. Ne kestävät hyvin bakteereita ja sieniä.

Tutkimuksen pääpaino on nyt männyssä.

”Elävä mänty pystyy vastustamaan taudinaiheuttajia jopa satoja vuosia. Oletamme, että sen täytyy sisältää aineita, jotka auttavat tässä”, Kuivalainen sanoo.

Eniten arvoyhdisteitä löytyy puiden niistä osista, jotka kohtaavat taudinaiheuttajat ensimmäisinä, eli kaarnasta ja sen alapuolisesta kerroksesta sekä neulasista ja silmuista.
Myös kataja on mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä se on voimakkaasti antibakteerinen.

Kari Lindholm
”Havumetsän yhdisteillä on korkea jalostusarvo”, sanoo Forest of Lapland Oy:n toimitusjohtaja Antti Kuivalainen.

Alkuperä pitää osoittaa

Forest of Lapland etsii ja jalostaa kasveista ainesosia, joiden kilohinta on jopa satakertainen selluloosaan verrattuna. Kyseessä ovat pienimolekyyliset yhdisteet, kuten antioksidantteja sisältävät flavonoidit, antibakteeriset stilbeenit sekä terpenoidit ja lignaanit.

Haasteena on paitsi erottelutekniikka ja viranomaisten lupaehtojen täyttäminen myös raaka-aineen hankinnan eettisyys ja keruu tuotannon kannalta oikeilla menetelmillä.

”Alkuperän ja sertifioinnin pitää olla kunnossa. Lisäksi on todistettava, että tuotteet toimivat ja että ne ovat turvallisia.”

Lainsäädäntö heijastelee viranomaisten varovaista asennetta luonnonkasvien käyttöä kohtaan, hyvästä syystä. Lähtökohtana on se, ettei ihmisiä altistettaisi testaamattomille ainesosille uskomuksien ja tarinoiden perusteella.

Kaikki luonnosta peräisin oleva ei ole terveellistä.

Tieteellinen näyttö tärkeää

Tieteellisesti saatu näyttö on luonnontuotealalla erittäin tärkeää. Suomessa kasvien yhdisteitä tutkii muun muassa Tampereen yliopiston farmakolo­gian laitos, jonka kanssa Forest of Lapland tekee yhteistyötä.

Puiden sisältämät pienimolekyyliset arvoyhdisteet ovat jo pääpiirteittäin tutkijoiden tiedossa. Kuitenkaan niiden uuttaminen ei ole kotiutunut perinteisen puunjalostusteollisuuden prosesseihin.

”Teollisuuden mielenkiinto on päätuotteissa”, Kuivalainen arvelee.

Hän sanoo, että vaikka Forest of Lapland on tuotekehityksessä vasta alussa, monia ongelmia on jo ratkaistu. Kasvien arvoaineet pystytään uuttamaan ilman kemikaaleja. Alkoholi uuttaisi irti satoja yhdisteitä, mikä olisi liikaa, joten yhtiö päätyi käyttämään uutossa puhdasta vettä.

”Lämpötila, paine ja aika ovat muuttujia, joita opettelemme säätelemään mahdollisimman tarkasti.”

Kari Lindholm
Laborantti Heli Viik analysoi uutteiden säilyvyyttä mikrobiologisin menetelmin.

Voidetta tulehduksiin

Forest of Laplandin tavoitteena on toiminnan laajentaminen lääkinnällisiin valmisteisiin. Kuivalainen on kiinnostunut varsinkin ihmiskehon tulehdusreaktion vaimentamisesta ja haavanhoidosta.

”Haavoihin ja rohtumiin käytetään kuusenpihkaa, mutta halusimme löytää niihin vielä täsmällisemmän hoitokeinon. Kehitteillä on männystä saataviin yhdisteisiin perustuva voide.”

Kasvien sisältämien yhdisteiden pitkäjänteinen tutkimus molekyylitasolla on edellytys sille, että tuotteita ylipäätään päästään kehittämään.

Tie tutkimuksesta tuotekehityksen kautta lopputuotteeseen on kallista ja aikaa vievää. Työn tuloksia on vaikea ennustaa, ja taloudelliset hyödyt ropisevat kassaan vasta vuosien päästä.

Markkinat ovat maailmalla

Luonnonkosmetiikka-ala kaipaa lisää Forest of Laplandin kaltaisia kärkiyrityksiä, joilla on mahdollisuus edetä kansainvälisille markkinoille”, toteaa luonnontuotealan toimialapäällikkö Anne Ristioja Lapin ely-keskuksesta.

Luonnon raaka-aineisiin pohjautuvien tuotteiden markkinat ovat kansainväliset. Ristiojan mukaan Suomella on hyvä maine: maamme tunnetaan puhtaana esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna. Alan toimijoille ja myös kuluttajille on merkitystä sillä, kun voidaan osoittaa, että luonnontuotteen raaka-aine on peräisin Pohjois-Suomen luonnosta.

Monet kosmetiikka- ja lisäravinnealan toimijat haluavat raaka-aineensa nimenomaan pohjoisen metsistä, mutta luonnonkasveja voidaan kerätä lähes koko Suomesta.

”Riippuu raaka-aineesta ja siitä, minkälaisena se halutaan. Luomusertifioitua metsämarjaa löytyy suurissa määrin vain Pohjois-Suomesta”, Ristioja toteaa.

Metsämarjojen ja metsäsienten ohella yleisimpiä luonnosta kerättäviä raaka-aineita Lapissa ovat mesiangervo, siankärsämö, kanerva, kuusenkerkkä ja kataja.
Villiyrttien massakeruuseen on hankittava maanomistajan lupa. Puiden osia ei saa ilman maanomistajan lupaa kerätä lainkaan.

Luonnontuotteiden teollinen tuotteistaminen on Suomessa vielä alkutekijöissään. Metsämarjoja ja sieniä lukuun ottamatta keruumäärät ovat Lapissa korkeintaan tuhansien kilojen luokkaa.

Luonnonkasvien tie apteekin hyllylle on pitkä ja kivinen, sillä Euroopan unioni vaatii terveysväittämien taakse mittavat tutkimukset. Siksi luonnonkasvien käyttö lääkevalmisteissa on EU-alueella hyvin vähäistä.

Pohjoisen tuotteita

  • Viime vuonna perustettu Forest of Lapland on jo päässyt liikkeelle tuotteistamisessa. Sen kehittämä ja valmistama Davvi-tuote­sarja on luonnonkosmetiikkaa, jonka raaka-aineiden vaikutuksia on tutkittu monissa yliopistoissa.
  • Davvi on kokeellinen tuotesarja, joka laajenee jatkossa. Tuote­sarjan nimi on saamen kieltä ja tarkoittaa pohjoista.
  • Valmistamiaan uutteita, kuten kuusenkerkkäuutetta, mustikan siemenöljyä ja puolukkauutetta, yritys toimittaa muillekin luonnontuotteiden jalostajille.
  • davvibiocosmetics.com
Kari Lindholm
Eniten arvoyhdisteitä on puun niissä osissa, jotka kohtaavat taudinaiheuttajat ensimmäisinä, kuten neulasissa.