Jutut 28.09.2017

Karjalankarhukoira Kuohukorven Missi on harvinaisen lahjakas hirvikoira. Kävimme tutustumassa sen harjoituspäivään metsässä.

Jahas, siinä se on. Kuohukorven Missi, karjalankarhukoirien SM-kisojen viisinkertainen mestari. Väsymätön hirvikoira, joka tarpoo tuntikausia riistan perässä ja pitää haukullaan aloillaan niin hirven kuin karhunkin.

Toisaalta se on pieni, pörröinen, mustavalkoinen koira, joka tulee kyhnyttämään lahkeeseen ja kaipaa rapsutusta.

”Välillä Missi kuvittelee olevansa sylikoira”, sanoo isäntä Tommi Ruokosuo.

Missin koti on Kouvolan Anjalassa, lähellä Anjalan kartanoa, metsään rajoittuvalla pihamaalla. Missi nousee Ruokosuon valkoisen pakettiauton perällä olevaan häkkiin, ja lähdemme liikkeelle.

Ollaan syyskuussa. Vielä ei ole jahtikausi, hirvitilannetta vasta selvitellään. Määränpäänä on Ummeljoki, metsäalue, jota läikittävät alavat peltomaat.

Ruokosuo kaartaa metsätiestä erkanevalle aukiolle, jonka lähellä on laavu.

”Katsotaan, pääseekö Missi haukulle. Pari muuta hirvikoiraa on jo käynyt täällä, mutta ne eivät löytäneet mitään.”

Johannes Wiehn
Viime vuonna Missi voitti vielä karjalankarhukoirien senioriottelun Ruovedellä.

Sitkeä uurastaja

Karjalankarhukoira on hirven ja karhun metsästykseen käytettävä suomalainen pystykorvarotu, jonka kantakoirat ovat kotoisin Karjalasta.

Karjalankarhukoira on rohkea ja peräänantamaton, älykäs ja oppivainen, valpas, urhea, sitkeä ja itsenäinen. Juuri sellainen on myös Missi. Se on kulkenut hirven perässä parhaimmillaan 15 tuntia ja lähes sata kilometriä.

”Pitkältä reissulta Missi palaa turkki märkänä, sen näköisenä, että se on maannut ojissa juomassa”, Ruokosuo kertoo.

Karjalankarhukoira pitää hirven tai karhun paikoillaan tiheällä haukunnalla ja liikkumalla eläimen ympärillä, kunnes metsästäjä tulee paikalle. Riistaa jäljittäessään se ei hauku.

Elokuun lopulla Ruokosuo oli ollut Missin kanssa reilun viikon Suomussalmella etsimässä karhun jälkiä. Missi teki 35–50 kilometrin päivämatkoja, mutta sillä kertaa löytyi vain hirviä.

”Kun koira tavoittaa karhun, on kolme vaihtoehtoa. Karhu lähtee karkuun, antaa koiralle kyytiä tai ei välitä siitä yhtään”, sanoo Ruokosuo, joka on päässyt itse seuraamaan suurpedon välinpitämätöntä asennetta Missin haukussa.

”Halutessaan karhu saa koiralta hengen pois, mutta se välttää turhaa tappamista. Koira yleensä väistää, jos karhu hermostuu.”

Tutkapanta kertoo liikkeet

Missi ruopii varvikkoa. Kun Ruokosuo antaa luvan, se ampaisee mäntykankaalle. Muutaman sekunnin kuluttua se on hävinnyt näkyvistä.

Ruokosuo ottaa esille matkapuhelimensa. Siinä pyörivä Ultracomin sovellus näyttää Missin liikkeet. Puhelimen näytölle piirtyy sinistä viivaa. Parin minuutin kuluttua viivan suunta vaihtuu jyrkästi.

”Missi on löytänyt jäljen ja lähtenyt seuraamaan sitä.”

Missillä on kaulassa tutkapanta, jonka avulla sen sijainti ja matkanopeus ovat koko ajan selvillä. Haukku alkaa vajaan puolen tunnin kuluttua. Sininen reittiviiva muuttuu punaiseksi, ja kännykän näytön yläosassa alkaa vilkkua haukkujen määrä.

”Eiköhän laiteta tulet”, ehdottaa Ruokosuo. Kiirettä ei ole. Karjalankarhukoira viihtyy haukulla tuntikausia. Hirvi saattaa liikuskella, mutta se ei karkaa koiralta.

Meillä on hyvin aikaa paistaa makkarat ja nauttia nokipannukahvit.

Ruokosuo kertoo, että Kymi ja Pohjanmaa ovat Suomen aktiivisimpia haukutusalueita.

”Alkukaudesta hirvet pomppivat herkemmin, sitten ne tottuvat haukkuun. Metsästysseuramme alueella elelee noin kymmenen hirven kanta. Saisi se olla isompikin, jos minulta kysytään.”

Johannes Wiehn
Tommi Ruokosuo kertoo, että Missin kisamenestyksen salaisuuksia ovat nöyrä ja sitkeä luonne, tottelevaisuus ja työskentelyvarmuus.

Kaikkien aikojen ennätys

Tommi Ruokosuo liittyi ummeljokelaiseen Metsästysseura Haukkuun neljätoista vuotta sitten. Hän kiinnostui eräkoirista ja hankki itselleen karjalankarhukoiran.

”Kun silloinen jahtipäällikkö näki nuoren Missin taidot, hän kehotti meitä osallistumaan haukkukilpailuihin.”

Menestystä tuli heti. Juniorien Tappisarvi-kilpailussa vuonna 2009 Missi oli kolmas.

Siitä alkoi voittoputki. Vuonna 2010 Missi voitti karjalankarhukoirien valtakunnallisen narttukisan eli Kuningatar-ottelun ja kokonaiskisan eli Hirvenhaukut. Seuraavana vuonna se voitti narttukisat ja sitä seuraavina neljänä vuotena kokonaiskisan.

Viisien Hirvenhaukkujen kultamitalistina Missi teki historiaa. Sillä on koossa eniten voittoja.

Kymen piirinmestaruus on tullut vain kerran.

”Se on vain yhden päivän koe, ja arpa määrää, millaisen alueen saa. Ihan kyläkisoissa tyhjän alueen riski on vielä suurempi. Sen sijaan SM-kisoissa ei ole tyhjiä maastoja.”

Hirvenhaukuissa on 14 kilpailijaa, kolme kultakin Suomen neljältä lohkolta. Lisäksi mukana on edellisvuoden mestari ja narttukisan voittaja.

Ensimmäisissä Hirvenhaukuissa Ilmajoella Missin paremman päivän tulos oli 93 pistettä sadasta. Toinenkin koira pääsi samaan, mutta Missin heikomman päivän tulos oli kilpakumppania parempi.

Toisessa kilpailussa voitto tuli 97,5 ja kolmannessa 93 pisteellä. Neljänsissä kisoissa Missi keräsi täydet 100 pistettä. Viidennen Hirvenhaukkunsa Missi voitti Haminassa keräämällä 95 pistettä.

”Missillä on hyvä haku. Silloin, kun Missi ei löydä riistaa, metsä on oikeasti tyhjä.”

Tottelevaisuus on sen toinen vahvuus. Haun aikana Missi on helposti kytkettävissä, ja haukun aikana se palaa heti kutsusta.

Haukulle hiipimisen vaikeus

Haukku on loppunut, ja Missi näyttää viilettävän monen kilometrin päässä. Ruokosuo soittaa Missin tutkapantaan. Kuuluu juoksemisen ääniä.

Kun kännykän sovellus alkaa piirtää uudestaan punaista viivaa, Ruokosuo päättää lähteä katsomaan koiraa. Ajo metsäteillä kestää kymmenisen minuuttia. Ruokosuo ajaa tien sivuun peltojen välisen kapean metsäkaistaleen kohdalla.

”Hirvet kulkevat usein tätä reittiä. Voi olla, että Missi tulee kohta tästä sonni mukanaan.”

Välimatkaa on nelisensataa metriä. Se pitenee. Ruokosuo astuu metsään ja lähtee kapuamaan sammaleiselle kalliolle. Sen laella Missin haukku erottuu selvästi.

”Haukku kuuluu parin kolmen kilometrin päähän, kauemmaksikin, jos tuuli on suotuisa”, Ruokosuo sanoo. ”900 metriä on pisin matka, josta olen kutsunut Missin takaisin.”

Tiheä oksisto ja maassa olevat risut hankaloittavat lähestymistä. Ääntä syntyy, ja hirvi siirtyy hiljalleen poispäin.

Haukkutilanteesta olisi kiinnostava saada kuva, mutta se ei ole helppoa. Valokuvaaja Johannes Wiehn lähetetään etenemään yksinään, jotta hän pääsisi kuvausetäisyydelle.

Wiehn kuulee hirven hengityksen muttei näe eläintä. Hän on noin 35–40 metrin päässä. Sitten välimatka alkaa kasvaa.

Ruokosuo komentaa Missin pois. Kaksi vihellystä, ja haukkuminen lakkaa. Puolentoista minuutin kuluttua Missi syöksyy ryteiköstä suoraan kohti Ruokosuota.

”Hyvä tyttö”, tämä kehuu koiraansa.

Johannes Wiehn
Haukulle hiipiminen ei ole helppoa, sillä hirvi jää usein suojaiseen paikkaan. Missi kuljetti hirven kohtaan, joka tarjosi kuvaustilaisuuden valokuvaaja Johannes Wiehnille.

Säännöllistä koulutusta

Syksyllä 2015, kun Missi tavoitteli viidettä karjalankarhukoirien Suomen-mestaruuttaan, siitä tehtiin elokuva. Idea tuli eräelokuviin erikoistuneen Loimumedian Jyrki Puupposelta.

Elokuvassa seurataan todellisia jahtitilanteita Sodankylän ja Kittilän hirvimailla sekä Keski-Suomen Toivakassa. Missin pantaan kiinnitetty kamera taltioi sen työskentelyä hirven vierellä.

”Pari viikkoa kului Lapissa ja saman verran myöhemmin Toivakassa.”

Kuohukorven kennelissä varttuneen Missin peruskoulutus alkoi kahdeksan viikon ikäisenä. Kuukausi siitä Missi pääsi ensimmäisen kerran metsään. Aluksi se teki pieniä pyrähdyksiä ja palasi isäntänsä luo. Vähitellen matkat pitenivät.

”Missin ollessa vuoden ikäinen mietin, josko veisin sen haukulle. Harjoittelu nuoren koiran kanssa pitää aloittaa varovasti, sillä kohtaamiset hirven kanssa voivat päättyä huonosti. Hirvi voi ajaa päälle tai heittää sorkat eteen.”

Koulutuksessa Ruokosuo painotti tottelevaisuutta. Jos Missi ei reagoinut vihellykseen, seurasi ärähdys ja sulkeisharjoituksia, komennuksia matkaan ja takaisin. Kun koira palasi heti, se sai kiitokset.

Ruokosuo työskentelee Stora Enson kartonkitehtaalla Inkeroisissa. Syksyisin hän käyttää pari kolme päivää viikosta haukkutreeneihin Missin kanssa.

Missi jäljittää vain hirveä ja karhua. Nuorempana se säntäsi myös peurojen jäljille, mutta ei enää.

”Peurat eivät pysähdy haukkuun, ja Missi kyllästyi juoksemaan niiden perässä.”

Edessä jäähdyttelyä

Palaamme laavulle. Missi ja hirvi lähestyvät. Kyttäämme kohtaa, josta ne saattavat ylittää tien, mutta suunta muuttuu taas.

Ruokosuo epäilee, että haukussa oli aluksi hirvisonni ja myöhemmin lisäksi vasaporukka, sillä yhden juoksun jälkeen koiran vauhti pysähtyi äkkiä ja haukku muuttui pätkittäiseksi.

”Sonneilla on tapana johdattaa koira vasaporukan luo ja jättää se haukkumaan sitä. Samalla se häipyy itse paikalta. Mutta nyt Missi taitaa tulla taas yhden hirven kanssa.”

Missi on nyt kymmenvuotias, ja edessä on vähitellen uran jäähdyttely. Ruokosuo omistaa yhden Missin pennuista, Raitapaidan Lunan, mutta sen taidoista ei vielä ole täyttä varmuutta.

”Tuskaista on ollut alkusyksy, suoritukset ailahtelevat. Eilen Luna tosin löysi hirven ja piti sitä viisi tuntia haukussa.”

Johannes Wiehn
Missi nauttii lounaaksi viiteen palaan viipaloidun grillimakkaran. Kuvaajan kameralle poseeraaminen ei ole haukkujamestarin vahvimpia puolia.

Kuohukorven Missi

  • Rotu: karjalankarhukoira
  • Omistaja: Tommi Ruokosuo
  • Kotipaikka: Kouvolan Anjala
  • Tittelit: Viisi Hirvenhaukkujen voittoa. Kuningatar-ottelusta kaksi kultaa, kaksi hopeaa ja pronssi. Vuoden eräkoira 2014 (Kennelliitto). Suomen, Ruotsin, Norjan ja Pohjoismaiden käyttövalio. Kansainvälinen käyttövalio. Pohjoismaiden mestari 2014. Kymen piirinmestari. Kymen piirin Vuoden metsästyskoira kuusi vuotta peräkkäin.
  • Ennätyspisteet kilpailussa: 100/100

Karjalankarhukoira

  • Karjalainen karhukoira esiteltiin ensimmäisen kerran Suomen Kennelliiton ensimmäisessä koiranäyttelyssä toukokuussa 1936. Samana vuonna rotu sai nimekseen karjalankarhukoira.
  • Jalostuksen tavoitteena oli kehittää voimakasrakenteinen, suurriistaa haukkuva ja pysäyttävä koira.
  • Rotuna karjalankarhukoira on itsevarma ja saattaa käyttäytyä aggressiivisesti toisia koiria kohtaan. Ihmisiin sen tulee suhtautua ystävällisesti.
  • Karjalankarhukoira pystyy työskentelemään laajalla alueella itsenäisesti. Sen suuntavaisto ja hajuaisti ovat hyvät ja refleksit nopeat. Metsästystilanteessa se on peloton.
  • Karjalankarhukoirien SM-kisat eli Hirvenhaukut on järjestetty vuodesta 1957. Aikaisempi ennätyskoira oli 70-luvulla neljä voittoa kerännyt Pörri.