Jutut 31.03.2017

Pudasjärvi kyllästyi koulujensa sisäilmaongelmiin ja rakennutti hirsisen koulukampuksen Iijoen törmälle. Kyseessä on tiettävästi maailman suurin hirsirakennus.

Kun päättäjillä riittää tahtoa, julkisten tilojen sisäilmaongelmille pannaan piste, yksimielisesti. Näin tehtiin Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalla Pudasjärvellä. Kaupunki asettui julkisen rakentamisen keulakuvaksi rakennuttaessaan uuden koulukeskuksen lamellihirrestä.

Syynä mittavaan rakennushankkeeseen ryhtymiseen oli homekoulujen sitkeistä sisäilmaongelmista kärsineiden lasten joutuminen evakkoon. Huonosta sisäilmasta oli kärsinyt myös koulujen henkilökunta.

Materiaalivalintaan vaikutti se, että Koillismaalla on pitkät perinteet hirsirakentamisesta ja että hirsitalot tiedetään sisäilmaltaan ensiluokkaisiksi.

Oppilaat viihtyvät

Uusi kampus on lunastanut odotukset.

”Koululaisten ja henkilökunnan sitkeä oireilu loppui kuin seinään uusiin tiloihin muuton myötä”, kertoo hirsikampuksen rehtori Mikko Lumme.

Muutossa neljä oppilaitosta yhdistyi. Uusi kampus korvaa aiemmat ala- ja yläkoulujen sekä lukion ja kansalaisopiston tilat. Pudasjärven lapsista ja nuorista 70 prosenttia käy kouluaan kampuksessa.

Tilaa on 800 oppilaalle, ja tällä hetkellä heitä on noin 700. Henkilökunnan vahvuus on 115. Lumme uskoo oppilasmäärän kasvavan, mikäli lukioon naapurikuntiin siirtyneiden määrä vähenee uuden kampuksen myötä.

Oppilaat viihtyvät kampuksessa erinomaisesti. Lumpeen mukaan he muistelevat edelleen ankeita oloja ja kertovat, kuinka mukavaa koulunkäynti on uudessa koulussa.

”Tyytyväisyys näkyy siinäkin, ettei tiloja ole töhritty eikä rikottu.”

Kari Lindholm
Luokkien aulatiloja käytetään opiskeluun siinä missä luokkiakin.

Edullinen energiatase

Kesällä 2016 valmistuneesta, noin 9 700 kerrosneliömetrin kokoisesta ja 25 miljoonaa euroa maksaneesta hirsikampuksesta tuli maailman suurin hirrestä valmistettu koulurakennus ja samalla myös tiettävästi maailman suurin hirsirakennus.

Hirsirungon pystytti kahdeksan asentajaa. Rakennustyö kesti 10 kuukautta.

”Työ keskeytyi 30 asteen pakkasiin, kun nosturien hydrauliikka hyytyi”, Lumme kertoo.

Männystä valmistetut lamellihirret ovat peräisin Pudasjärven lähialueen metsistä. Lumme toteaa kampuksen olevan ekologinen rakennus. Se sitoo ilmakehän hiiltä noin 150 vuoden mittaisen elinkaarensa ajan.

Myös energiatase on edullinen verrattuna julkisissa rakennuksissa yleensä käytettyihin betoniin, muoviin ja vuorivillaan, joiden valmistaminen on kallista ja ympäristöä kuormittavaa.

”Muita kuin hirsirakennuksia ei periaatteessa pitäisi rakentaakaan.”

Paikallinen hirsitoimittaja

Hirttä käytettiin kampuksen neljään rakennukseen lähes 29 kilometriä. Ne toimitti maailman suurin hirsirakennusten valmistaja, Kontiotuote Oy Pudas­järveltä.

Valtaosa seinähirsistä on 275 millimetrin vahvuisia, joten uusimmat kotimaiset energia­tehokkuusvaatimukset täyttyvät, kuten myös EU:n kaavailemat entistä kireämmät vaatimukset.

Kampuksen kokonaispinta-ala on pienempi kuin käytöstä poistettujen koulujen pinta-ala, mikä vähentää energian kokonaiskulutusta.

Kampusta lämmitetään kaukolämmöllä. Rakennuksissa on vesikiertoinen lattialämmitys sekä lämmön talteenottava ilmanvaihtojärjestelmä. Valtaosa Pudasjärven kaukolämmöstä tuotetaan Kontiotuotteen puulla, puruilla ja lastuilla.

Lumme suhtautuu luottavaisesti siihen, että kampuksessa tarkenee vaikka ulkona paukkuisi yhtä kireä pakkanen kuin rakennusvaiheessa.

”Ei ole pelkoa siitä, että villasukat pyörisivät jaloissa. Uudet hirsirakennukset ovat tiiviimpiä kuin vanhat.”

Kari Lindholm
Koulu on komea, mutta puutteitakin on. Välituntien aikana tarvittaisiin sadekatoksia.

Ihmettelijöitä on riittänyt

Kun suomalaiseen hirsirakentamiseen yhdistetään nykyaikainen talotekniikka ja kehittynyt oppimisympäristö, yhdistelmä kiinnostaa rakennus- ja opetusalan ammattilaisia kotimaassa, mutta myös ulkomailla.

Vieraita on käynyt jo kolmatta tuhatta, kaukaisimmat Afrikasta, Australiasta, Iranista, Japanista ja Kiinasta.

Kävijät ovat aina yhtä ällistyneitä. Ensin he suorastaan mykistyvät ja sitten ihmettelevät, voiko julkinen rakentaminen olla tällaista ja voiko koulu näyttää näin hienolta.

Eikä ihme, sillä korkeista holvi­kaarista tulee mieleen keskiaikainen katedraali, jossa katto tavoittelee taivasta. Pohjoinen valo tulvii sisään suurista ikkunoista.

Akustiikkaan on kiinnitetty huomiota. Tila ei kaiu, mutta samalla ääni kantaa hyvin. Hälyäänet ovat olleet perinteisesti riesana etenkin koulujen ruokasaleissa.
Puinen rakennus on hyvä myös psyykkisenä oppimisympäristönä. Puupinnat tarjoilevat koululaisille kodinomaista tunnelmaa, ja laitosmaisuudesta on päästy eroon.

Lumme toivoo, että kampuksesta kiinnostuttaisiin yrityksissä ja tiedeyhteisöissä siinä määrin, että Pudasjärvelle kohdistettaisiin tieteellistä tutkimusta siitä, kuinka puusta valmistettu koulu vaikuttaa oppimiseen.

Suomen hirsipääkaupunki

Uudella kampuksella lapsia ei opeteta pelkästään luokissa. Käytössä ovat myös käytävätilat, joihin on rakennettu nykyaikaisia oppimisympäristöjä.

”Ohjelmointia opettelevien voi nähdä konttaavan robottiensa perässä käytävillä.”

Pudasjärvi kutsuu itseään Suomen hirsipääkaupungiksi, eikä suotta. Onhan uuden kampuksen lisäksi noussut paikkakunnalle muitakin julkisia rakennuksia hirrestä: Pikku Paavalin päiväkoti, rivitalot erityisryhmille ja hirsikartano senioreille. Lisäksi kaupunki suunnittelee rakentavansa vuokra-asuntoja hirrestä.

Hirttä halutaan käyttää Pudasjärvellä paitsi terveysvaikutustensa takia myös siksi, että sen käytettävyys ja pitkä käyttöikä nostavat hirren selvästi parhaaksi materiaaliksi julkiseen rakentamiseen.

Vaikka koulukampus tekonurmisine jalkapallokenttineen on suorastaan erinomainen, parannettavaakin löytyy: tarvetta olisi sadekatoksille ulkovälitunteja varten.

Kari Lindholm
Koulun pihalle on järjestetty mahdollisuuksia välituntiliikuntaan. Kuvan kuutiossa on hyvä kiipeillä.

Etuja elinkaarimallista

Hirsikampus on rahoitettu 25 vuoden leasingsopimuksella. Rakennuksen omistaa Kuntarahoitus, ja Pudasjärven kaupunki kouluineen on siinä vuokralaisena. Näin vältyttiin raskaan investoinnin merkitsemiseltä kaupungin taseeseen.

Rakennuksessa toteutetaan elinkaarimallia, jossa pääurakoitsija Lemminkäinen Talo Oy vastaa huollosta, ylläpidosta ja perusparannuksista, jopa siivouksesta.

Käyttäjän näkökulmasta toimintatapa on hyvä, sillä kuntien heikon rahatilanteen ja poliittisen päätöksenteko­prosessin vuoksi julkisten rakennusten ylläpitoa usein laiminlyödään. Tällöin rakennuskantaan muodostuu korjaus­velkaa, joka heijastuu muun muassa sisäilmaongelmina.

Elinkaarimallissa tiedetään tarkasti, mitä kampuksen ylläpito tulee maksamaan, ja pitkän aikavälin rahoitus on lyöty lukkoon sopimuksilla. Kuntien luottamusväki ei pysty siirtämään euroja toisaalle.

”Lähtökohtana on se, että tilat pidetään hyvässä kunnossa”, Lumme sanoo.

Sopimuskauden päätteeksi Pudasjärvi voi lunastaa hirsikampuksen itselleen, tai halutessaan myös kesken sopimuskauden.