Jutut 22.06.2017

Säkylässä sijaitsevan Sydänmaan kylän suuri ponnistus on jokakesäinen tervahaudan poltto. Tervan kysyntä on niin kova, että sitä jonotetaan.

Tuuli tuo savun ja tervan tuoksun vastaan jo parin kilometrin päässä. Kohta peltojen takaa erottuu kevyessä tuulessa kallistuva savupatsas. Ollaan Säkylässä, Sydänmaan kylässä, jossa tervahaudan poltto on jokakesäinen perinne.

Tervanpolton valmistelu alkaa jo talvella raaka-aineen hankkimisesta. Parhaiten tervaa syntyisi tervaskannoista, mutta kantojen nostaminen ja pilkkominen on haastavaa työtä. Helpommin tervakset saa tervasroson runtelemista puista. Tervaksia kerätään eri lähteistä pitkin talvea.

Sydänmaan kyläyhdistyksen kevään töihin kuuluvat puiden pilkkominen ja tervahaudan pinoamistalkoot, joihin tarvitaan 25–30 käsiparia.

Kuuden tunnin vahtivuorot

Sydänmaan tervahauta palaa kauniin tekolammen rannalla. Tervahauta ladotaan pyöreäksi, mahdollisimman symmetriseksi keoksi, jotta se palaa tasaisesti. Alle tulevat tervaspuut, päälle tavallista mäntyklapia.

Aluksi hauta saa palaa vapaasti, mutta kun sopiva pohjalämpö on saavutettu, ”hattu peitetään” eli keko katetaan kostealla sammalella.

”Hattu ei saa palaa. Jos se alkaa savuta ja kyteä, pitää heittää märkää sahanpurua päälle”, neuvoo Sydänmaan tervamestari Markku Mäenpää.

Hän on ollut mukana Sydänmaan tervatapahtumissa alusta alkaen ja on päävastuussa tervanpoltosta. Yksi mies ei kuitenkaan selviä kaikesta, sillä hautaa on vahdittava ympäri vuorokauden.

Vahtivuorot hoituvat talkoovoimin. Joka vahtivuoro kestää kuusi tuntia, ja vahdissa on kaksi miestä. Heidän tehtävänsä on vahtia, ettei hauta pala liian nopeasti. Jos haudan kyljestä alkaa puskea liekkejä, on jo kiire tumpata palo märällä purulla sammuksiin.

Myös savun väriä tarkkaillaan. Musta savu kertoo, että terva on syttynyt palamaan. Sininen savu on normaalin tilanteen merkki.

Vesa-Matti Väärä
Markku Mäenpää on ollut mukana Sydänmaan tervatapahtumissa alusta alkaen.

Satoja litroja tervaa

Kovalla tuulella tervahaudan vahdit saavat olla erityisen tarkkoina. Paras palamistulos syntyy, kun on tyyntä. Tämä kesäkuun lopun perjantai-ilta onkin melko tyyni, mutta liekit terhentyvät heti, kun pieni tuulenpuuska käy.

”Aivan tyynellä säällä hautaa ympäröivä kranssi hehkuu oranssina ja savu nousee suoraan ylöspäin. Se on niin kuin kärpässieni väärinpäin”, Mäenpää sanoo.

Tervahaudan pohja on peltinen ja muotoiltu siten, että pohjalle muodostuva terva valuu sujuvasti ulos. Tervahana on välillä suljettu kiivaan palamisen vuoksi, ja kun Mäenpää avaa sen, ulos lorahtaa annos kotimaista mustaa kultaa. Kahden päivän polton tuloksena haudan vierellä nököttää jo pari tynnyrillistä valmista tervaa.

”Tervaa syntyy tämän kokoisesta haudasta yleensä 400–650 litraa. Tarkkaa määrää ei voi tietää etukäteen. Meillä on joka vuosi veikkauskilpailu tervan määrästä”, tervamestari kertoo.

Tervahauta palaa aktiivisesti noin viikon ajan. Sitten se suljetaan ja odotetaan reilu kuukausi, että se sammuu lopullisesti.

Tervan sivutuotteena syntyy grillihiiliä, ja niitä pakattaessa on oltava varma, ettei missään kyde.

Vesa-Matti Väärä
Jos liekki kasvaa yhtään suuremmaksi, se tumpataan sammuksiin.

Terva maustaa leivoksen

Sydänmaan tervatapahtuma on 20 vuodessa kasvanut pienen kylän suureksi tapahtumaksi. Tervahaudan sytyttämistä kokoontuu seuraamaan satoja ihmisiä. Kahviossa myydään crème brûlée -pohjaisia tervaleivoksia ja tervakarkkeja. Oheistapahtumista suosittuja ovat esimerkiksi tervatanssit.

Järjestelyissä ovat mukana lähes kaikki Sydänmaan kylän kynnelle kykenevät asukkaat. Talkoolaisia on helppo löytää, vaikka tervahaudan yövahdissa voi tulla vilu.

”Huhtikuussa alkaa väki jo kysellä, eiks hautaa poltet kun ei oo mitään kuulunu”, Markku Mäenpää hymyilee.

Kesän 2016 tervafestivaalia on täydennetty Lumotuli-nimisellä tapahtumalla, joka kokoaa yhteen lähiseutujen luonnonmateriaaliosaajia.

”On kiva saada näytetyksi, mitä kaikkea näillä kylillä osataan”, sanoo Sydänmaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jaana May.

Vesa-Matti Väärä
Piirustus esittää tervahaudan rakenteen.

Tervaa jonotetaan

Vaikka terva on ikivanha tuote, sen kysyntä on kasvussa. Sydänmaan haudan tiputtelema terva on varattu jo kauan etukäteen, jonotuslistakin löytyy.

”Tervaa ostavat seurakunnat kirkkojen kattoja varten ja yksityiset esimerkiksi veneiden tervaamiseen. Ja jos on puinen karhupatsas puutarhassa, sellainenkin tervataan”, tervamestari Markku Mäenpää kertoo.

Kysyntää on myös niin sanotulle tervankuselle eli alkutervalle, jota syntyy polton alkuvaiheessa. Sitä käytetään kyllästysaineena esimerkiksi hirsirakennuksissa ja aidanseipäissä.

Kysyntään nähden on harmi, että tervasroson saatavuus Säkylän seudulla on käynyt vaikeammaksi. Mäenpään mukaan tervasrosopuut jätettiin ennen hakkuun jäljiltä metsiin, mutta nykyisin ne usein haketetaan muun korjuujätteen mukana.

Sydänmaan tervatapahtuma 2017

  • Säkylän Sydänmaalla järjestetään 21. tervatapahtuma 28.6.–2.7.2017.
  • Tulevan kesän tervatapahtuma alkaa tervahaudan sytytyksellä keskiviikkona 28.6. klo 20 ja jatkuu sunnuntaille 2.7.
  • Tervahaudalle on viitoitus Turku–Säkylä-tieltä Huovinrinteen liittymästä.
  • sydanmaa.net
Vesa-Matti Väärä
Märkä sahanpuru sammuttaa tehokkaasti.

Eläköön terva!

  • Kotimaisen mäntytervan pelastustalkoot ovat hyvässä vauhdissa kiitos Suomen Kulttuurirahaston, Svenska kulturfondenin ja Kirkkohallituksen tuen.
  • Rahaa on nyt kerätty noin 130 000 euroa. EU:n kemikaaliasetuksen edellyttämä tervan REACH-rekisteröinti maksaa arviolta 200 000 euroa. Takaraja on 1.6.2018.
  • Tervanpelastustalkoilla on tarkoitus varmistaa, että valmistajat, jotka tuottavat tervaa 1–10 tonnia vuodessa, voisivat jatkaa toimintaansa.
  • pelastetaanterva.fi