Pääkirjoitus: Satavuotias terve kuusi ansaitsee päästä taloon
Aarteen lukijamatkalla syyskuussa 2019 tutustuimme Slovakiassa Tanapin kansallispuiston ekokatastrofiin. Vuorenrinteiden pystyyn kuivaneet kuusikot olivat lohduton näky.
Marraskuussa 2004 Alzbeta-myrsky kaatoi kansallispuistossa 2,5 miljoonaa kuutiota puuta. Valtaosa siitä saatiin metsästä pois. Sitten Slovakiaan säädettiin luonnonsuojelulaki, jonka niin sanottu koskemattomuussääntö kielsi tuhopuun korjuun. Loput kuolleet rungot jouduttiin jättämään metsään, ja pöytä oli katettu kirjanpainajille. Viimeistään toukokuun 2014 Zofia-myrskyn jälkeen peli oli menetetty.
Puiston metsänhoitajat vetosivat kiihkeästi, että älkää te vain Suomessa päästäkö kaarnakuoriaiskantaa kestämättömän suureksi, näette miten siinä käy.
Ajattelin silloin, että tällaista ei voisi tapahtua Suomessa, jossa metsiemme terveyttä suojaa metsätuholaki.
Tätä taustaa vasten oli hätkähdyttävää lukea Suomen Luontopaneelin joulukuun alussa julkaistusta metsiensuojelumietinnöstä, että ”10 prosentin tiukan suojelun tavoite saavutetaan Etelä-Suomessa asettamalla suojeluun [--] kaikki yli 100-vuotiaat kuusivaltaiset metsät” [--].
En nyt ota kantaa Luontopaneelin mietintöön kokonaisuudessaan, mutta kuusimetsien osalta tällainen tavoite aiheuttaisi vakavia riskejä metsien terveydelle ja Suomen kansantaloudelle.
Jos sadan vuoden ikäinen eteläsuomalainen kuusikko sattuu olemaan vielä terve, sen parasta käyttöä on kaataa puut ja toimittaa rungot lähimmälle sahalle. Sahauskapasiteetti Suomessa on investointien myötä kasvussa. Puutalon seinissä satavuotias kuusikko palvelee vielä toiset sata vuotta hiilivarastona ja tilalle istutettu metsä ihmiskunnan tulevaisuutta turvaavana hiilinieluna.
Taivalkosken Kylmäluoman Natura-alueella, jossa puunkorjuu on kiellettyä, arviolta puoli miljoonaa kuutiota Paula-myrskyn kaatamaa puuta on jäämässä maahan.
Mietin elokuun 1961 Maire-myrskyä, joka kaatoi pelkästään Lammin Evolla sata tuhatta puuta. Niiden korjuu oli valtava urakka. Mietin, mitä tapahtuisi, jos vastaava myrsky iskisi sellaiseen eteläsuomalaiseen havumetsään, jossa ”ihmistoiminta ei saa häiritä alueiden luonnollisia ekologisia prosesseja”, kuten Luontopaneeli mietinnössään määrittelee tiukan suojelun.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
Osaston luetuimmat
- Tämä kone mullisti kotitarveklapien tekemisen 40 vuotta sitten eikä vanhaan enää palattu
- Metsä Group ottaa järeyteen perustuvan runkohinnan käyttöön myös uudistushakkuilla ‒ korvaa kiinteän runkohinnoittelun
- Ministeri Essayah topputtelee viljelijöiden odotuksia koskien valkoposkihanhien metsästyksen aloittamista
- Stora Enson tulos heikkeni − yhtiö varautuu irtisanomisiin
- Pikkulintuja kuolee nyt ravinnon puutteeseen – ruokaa kannattaa ripotella maahan, myös lapioon voi tarttua
- Lukijalta: Laskelma vääristi puun käytön tuottamaa fossiilisten päästöjen vähennystä
- Petopolitiikassa ei pidä takertua suden suojelustatuksen muutokseen – muita keinoja lukon avaamiseen pitää etsiä aktiivisesti