Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Pääkirjoitus: Jotakin, mitä ei halua euroissa mitata

”Kun metsä on osa juuria, elämäntyötä ja elämänarvoja, sitä ei hinnoitella euroissa”, kirjoittaa Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen.

Yli kolmasosa metsänomistajista ei ole halukas myymään metsätilaansa perheen ulkopuolisille mistään hinnasta. Siis mistään hinnasta. Joka kolmas metsänomistaja ei ylipäätään mieti metsätaloutensa kannattavuutta. Tiedot perustuvat laajaan metsänomistajakyselyyn vuodelta 2019.

Kyse ei ole vain oman onnensa nojaan unohdettujen metsäplänttien omistajista. Myös suurmetsänomistaja ja sahayrittäjä Matti Huhtamaa kertoo Aarteen haastattelussa, ettei hän seuraa lainkaan metsiensä tuottoa (Aarre 2/22, s. 18). Metsään liittyvät muut arvot ovat Huhtamaalle tuottoa tärkeämpiä, vaikka hänellä on vankkoja näkemyksiä metsänhoidosta ja hakkuutavoista.

Edellä mainitun kyselytutkimuksen tulokset käyvät arkijärkeen. Kun metsä on osa juuria, elämäntyötä ja elämänarvoja, sitä ei hinnoitella euroissa. Yhtä vieraalta tuntuisi laskea vaikkapa perheenjäsentensä tai harrastustensa taloudellista kannattavuutta. Tai myydä oman isoäitinsä, kuten tuomitseva sanonta kuuluu.

Tätä taustaa vasten aina vähän hymähdän, kun törmään somen metsäkeskusteluissa heittoon, että taas on ”ahne metsänomistaja” hakannut metsäänsä tai että metsänomistajat myyvät puuta ”rahankiilto silmissään”.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Rahaakin tarvitaan, se on selvä. Metsätila on ostettu tai siitä on maksettu perintö- tai lahjaveroa. Puunmyyntituloilla metsän omistaja maksaa pankkilainaa ja veroja, rahoittaa metsän uudistamiskulut ja metsänhoidon muita kuluja, rahoittaa pääelinkeinoaan kuten maanviljelyä, hankkii isompia kulutushyödykkeitä, tankkaa autoaan sekä ostaa kaupasta maitoa, leipää ja särvintä niin kuin kaikki muutkin.

Puumarkkinat-palstalla (Aarre 2/22, s. 22) tutkija Jussi Leppänen vahvistaa kokeneiden metsänomistajien perstuntuman, että varsinkaan kuitupuusta maksettu hinta ei ole pysynyt elinkustannusindeksin perässä. Tästäkään syystä Suomen metsiä ei kaadeta pääosin ”kiinalaisten vessapaperiksi”, vaikka niin usein väitetään.

Harvennushakkuita tarvitaan metsänhoidollisista syistä, mutta metsänomistajan paras keino sinnitellä inflaa­tion kanssa on kasvattaa ja myydä hyvälaatuista havutukkia. Tähän päämäärään tähtäävät myös hyvän metsän­hoidon suositukset, ja nykyään se tukee maailmanlaajuisia ilmastotavoitteita.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.