Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Isomäki: Amazonasin sademetsien viimeinen mahdollisuus

Amazonasin pelastaminen edellyttäisi metsäkadon pysäyttämistä sekä laajoja metsitysohjelmia, kirjoittaa Risto Isomäki.

Amazonasin sademetsissä elää eri arvioiden mukaan 10–30 prosenttia kaikista maapallon mantereiden eliölajeista. Koska valtaosaa näistä lajeista ei esiinny missään muualla, ne menetetään, jos metsä tuhoutuu.

Uusimpien tutkimuksien mukaan Amazonasin puustossa ja metsien maaperässä on myös reilut 100 miljardia tonnia hiiltä. Lisäksi alueella on noin 15 miljoonaa hehtaaria eräänlaisia palmusoita. Niillä kasvaa paikallisia öljypalmulajeja, jotka tuottavat turvetta hiukan samalla tavalla kuin rahkasammal meillä. Esimerkiksi moriche-palmut kasvavat usein jopa kuuden metrin paksuisen, itse tuottamansa turvekerroksen päällä.

Kukaan ei tiedä tarkkaan, paljonko hiiltä Amazonasin palmusuot pitävät sisällään. Suomalaiset tutkijat käynnistivät näiden erikoisten soiden kartoitukset, mutta tutkimuksen rahoitusta ei jatkettu alkua pidemmälle. Kaiken kaikkiaan puhumme yhteensä ehkä ihmiskunnan 15–20 vuoden päästöjä vastaavista hiilivarastoista.

Tutkijat ovat vuosikymmenien ajan varoitelleet siitä, jos liian iso osa Amazonasista raivataan karjanlaitumiksi ja soijapelloiksi, koko alueen sademäärät vähenevät. Metsä näet näyttää tuottavan itse oman sateensa: se ikään kuin imee valtameren päältä sisämaahan kosteaa ilmaa. Lisäksi puiden haihduttama vesihöyry tiivistyy uusiksi sadepilviksi lähes saman tien puiden tuottamien bioaerosolien ansiosta. Metsä siis kierrättää veden sateena alas nopeutetulla vauhdilla yhä uudelleen ja uudelleen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Amazonasin sademetsistä on nyt hakattu 17–19 prosenttia, ja vastaava määrä on menettänyt ison osan puustostaan. Alueen sademäärät ovat tämän seurauksena laskeneet täsmälleen tutkijoiden ennustamalla tavalla.

Kaakkois-Amazonas on kuivunut erityisen pahasti. Se ei tutkijoiden mukaan enää ime hiiltä ilmakehästä vaan vapauttaa jo hiilidioksidia ilmaan, koska puusto on alkanut kuolla pystyyn.

Koko valtavan Etelä-Amazonasin kuiva kausi on nykyään kaksi tai kolme astetta kuumempi, 20 tai 30 prosenttia kuivempi ja kolme tai neljä viikkoa pitempi kuin 1990-luvulla. Tutkijoiden mukaan 70 prosenttia Amazonasista uhkaa nyt muuttua sademetsästä kuiviksi savanneiksi. Näin on tapahtunut monta kertaa ennenkin luonnollisten ilmastonvaihtelujen takia.

Maapallon lämpenemisvauhti on mittauksien mukaan lähes kaksinkertaistunut vuoden 2015 jälkeen siksi, että laivojen merien ylle kylvämä viilentävä rikkisateenvarjo on vedetty pois. Vuonna 2021 nähtiin joukko rajuja lämpöennätyksiä, vaikka Tyynimeri oli viileässä La Niña -vaiheessa. On pelättävissä, että Tyynenmeren seuraavan voimakkaan El Niño -vaiheen aikana Amazonasin tilanne riistäytyy käsistä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Amazonasin pelastaminen olisi todennäköisesti vielä mahdollista, ainakin jonkin aikaa. Se edellyttäisi metsäkadon pysäyttämistä sekä laajoja metsitysohjelmia. Iso osa karjanlaitumiksi hakatuista maista pitäisi palauttaa metsiksi.

Sillä, millaisia uudet puut olisivat, ei nykyisessä tilanteessa ole suurta väliä. Myös talousmetsät ja biodieselin raaka-­ainetta tuottavat öljypalmuviljelmät auttaisivat sateiden elvyttämisessä. Niiden väliin olisi toki hyvä istuttaa myös suurempia sademetsäpuita.

Suomalaisilla yrityksillä voisi olla tässä työssä iso rooli. Metsäyhtiöt eivät mitenkään voi tuottaa Suomessa kaikkia nykyaikaisen biotalouden uusia tuotteita koko maailmaa varten. Mutta ne voisivat kasvattaa ison osan tarvittavista raaka-aineista metsittämällä Amazonasin sademetsiä ympäröiviä karjanlaitumia ja auttaa samalla pelastamaan maailman arvokkaimman luonnonsuojelukohteen. Neste, NEOT Group ja St1 voisivat ostaa alueelta biodieselin raaka-­aineita.

Amazonasin pelastamiseen olisi älykästä käyttää myös isompi siivu Suomen kehitysyhteistyövaroista. Ulkoministeriö ja suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat tehneet pitkään yhteistyötä muun muassa Amazonasin suojelun kannalta ehkä merkittävimmän kansalaisjärjestön eli Brasilian keräilyelinkeinojen liiton (CNS) kanssa. Tällaiset kontaktit ovat nyt kultaakin kalliimpia.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. 1961) tunnetaan tieteisromaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiedeaiheisista lehtiartikkeleistaan.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.