Kolumnit 20.10.2017

”Kiinan valtavien vientimarkkinoiden avautuminen myös männylle olisi merkittävä asia suoma­laisille metsänomistajille ja sahureille”, kirjoittaa Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen.

Vielä tänä syksynä puukauppaa tehdään tukkivetoisesti; ensi vuonna markkinahakkuiden kasvu painottuu harvennusleimikoihin ja kuitupuuhun. Näin ennustaa Pellervon taloustutkimus loka­kuisessa metsäsektorikatsauksessaan.

Metsänomistajan kannalta ero on suuri ja näkyy puukaupan loppusummassa. Tukkipuu on edelleen kolme kertaa arvokkaampaa kuin kuitupuu. Viimeksi kauppa oli selvästi tukkivetoista puumarkkinoiden hulluna vuonna 2007, joka näkyy edelleen piikkinä yksityis­metsätalouden kannattavuustilastoissa.

Hakkuurästien kannalta on hyvä, jos harvennus­leimikot tekevät jatkossa paremmin kauppansa. Äänekosken startin jälkeenkin Suomessa on monin paikoin ylitarjontaa kuitupuusta.

Päätehakkuuleimikko voi odottaa sopivaa ostajaa ja sopivaa hintaa muutaman vuoden. Sen sijaan kasvatushakkuut tehdään usein myöhässä. Harventamattomina metsät riukuuntuvat, niiden puuston järeyskehitys kärsii. Tämä vaikuttaa suoraan metsänomistajan tulevien vuosien puukaupan tuotto-odotuksiin.

Viennissä Suomen metsäteollisuuden menestystuotteita ovat nyt ja parina tulevana vuonna havu­sellu, pakkauskartonki, havu- ja koivuvaneri sekä kuusisahatavara. Vaneri- ja sahateollisuus hyödyntävät tukkipuuta, joten niiden näkymät kiinnostavat raaka-aineen tuottajaa erityisen paljon.

Viennin veturi sahatavarassa on Kiina. Vienti sinne kasvoi alkuvuonna peräti 66 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kiinan osuus sahatavaran viennistä on jo viidennes. Seuraavina tulevat Egypti, Japani ja Iso-Britannia, jossa viennin jatko­näkymiin liittyy brexit-pohjaista epävarmuutta.

Finpron ja sahateollisuuden Wood from Finland  -kasvuohjelma on ollut kuusilankun ja -laudan osalta menestystarina. Nyt samaa läpimurtoa yritetään mänty­sahatavarassa. Suomalaista, vaaleaa kuusta käytetään Kiinassa varsinkin lastenhuoneiden kalusteisiin. Mänty ei ole yhtä haluttua, koska kiinalainen kuluttaja vierastaa sen selvästi näkyvää oksaisuutta.

Puustoa on Suomen metsissä valtakunnan metsien tuoreimman inventoinnin mukaan kaikkiaan 2,4 miljardia kuutiometriä. Siitä puolet on mäntyä.

Mäntysahatavaran vienti on parin lähivuoden jokeri­kortti. Kiinan valtavien vientimarkkinoiden avautuminen myös männylle olisi merkittävä asia suoma­laisille metsänomistajille ja sahureille.