Pääkirjoitus: Runkohinnoittelu lisäisi puukaupan avoimuutta
Puukaupan taloudellinen tulos myyjän kannalta riippuu ostajan katkonnasta. Katkonta taas riippuu ostajan tarpeista. Jonkinmoinen nyrkkisääntö on se, että sahat tarvitsevat tukkipuuta ja suuret metsäkonsernit kuitupuuta. Yhden ja saman leimikon lopullinen tukkiprosentti saattaa olla hätkähdyttävän erilainen riippuen siitä, millaista puuta ostaja eniten halajaa.
Yksi ratkaisu tähän myyjien ongelmaan olisi se, että leimikon puita ei myytäisi tavaralajeittain, kuten nykyään, vaan kokonaisina runkoina, jotka myyjä voisi sitten katkoa mielensä mukaan. Kokorunkohinnoitteluun siirtymistä ehdotti hiljattain myös MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.
Runkohinnoittelussa puille määritellään hinta pelkästään puulajin ja puuston järeyden mukaan. Pylväitä myytäessä tämä tapa on ollut käytössä pitkään. Sahoista esimerkiksi Pölkky Oy otti runkohinnoittelun käyttöön jo vuonna 2001, mutta sen osuus puukaupasta on käytännössä jäänyt vähiin. Jos muiden ostajien vastaukset tarjouspyyntöön ovat tavaralajipohjaiset ja vain yhdessä tarjouksessa on keskihinta, vertailu on vaikeaa. Toisaalta paikallisesti runkohinnoittelun käyttö voi jo nyt olla merkittävää, jopa kolmannes yksittäisen sahan puunhankinnasta.
Tavaralajihinnoittelu voi houkutella myyjää realisoimaan puustoon sitoutuneen pääoman mahdollisimman aikaisin. Runkohintaan tehdyssä puukauppatarjouksessa puun järeydestä on aina etua. Puu myydään vasta sitten, kun se on arvokkaimmillaan.
Runkohinnoittelu toimisi parhaiten mänty- ja kuusivaltaisten leimikoiden päätehakkuissa. Niissä tarjouksen pohjana olevat puuston keskijäreys ja tukkiosuus voidaan arvioida tarkimmin. Toisaalta runkohinnoittelussa riski puun jalostusarvon oikeasta arvioimisesta – kuten leimikon lahopuun osuudesta – jää ostajalle.
Ostajille runkohinnoittelun suurin plussa on katkonnan vapaus omien tarpeiden mukaisesti, kun puita ei tarvitse katkoa myyjän kanssa tehdyn sopimuksen vaan kulloisenkin kysynnän mukaan. Tämä on tärkeä etu, kun kaupasta korjuuseen voi kulua jopa kolme vuotta. Se on pitkä aika lopputuotteiden markkinatilanteen kannalta.
Jotta runkohinnoittelu yleistyisi, se edellyttäisi suurimpien metsäkonsernien vahvempaa osallistumista. Katseet kääntyvät Metsä Groupin, UPM:n ja Stora Enson suuntaan.
Pääkirjoitus, Aarre 10/17
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
Osaston luetuimmat
- Kaakonkulma: Mustaturkkisista susista havaintoja Miehikkälässä – katso riistakameraan tallentunut kuva
- Riistakamerat räpsähtivät itärajalla yli 12 000 kertaa – Sallan rajaloikkarit pääsääntöisesti hirviä
- Yksi moto hörppää viisi henkilöauton tankillista dieseliä vuorokaudessa, ja siksi lakko iskee puunkorjuuseen: ”Elämme kädestä suuhun”
- Saako vapaa-ajan kalastaja myydä nappaamansa hauen vai ei? Kalatalouden keskusliitto selvitti kiistaa herättänyttä kysymystä
- Puukaupoista käydään kovaa kisaa − kolmannes metsänomistajista luottaa metsänhoitoyhdistyksiin
- Ruotsalaisyhtiö satsaa lisää tuulivoimaan - rakentaa 130 miljoonan euron tuulipuiston omille mailleen
- Yle uutiset | Erikoinen ennätys: Suomen tuulivoimalat kuluttavat sähköä eivätkä tuota mitään