Kolumnit 24.02.2017

Hitaat metsäkävelyt tuottavat samanlaisia terveyshyötyjä kuin hikiliikunta. Shinrin-yoku eli metsäkylpy on iso hitti Japanissa.

Jokainen suomalainen pitää varmaankin itsestään selvänä sitä, että metsässä kävelemisellä on mieltä tyynnyttävä vaikutus. Asia ei kuitenkaan ole kaikkialla samanlainen itsestäänselvyys. Suurin osa maailman ihmisistä ei elä metsässä eikä edes lähellä metsän reunaa.

Eri puolilla maailmaa on viime vuosikymmeninä julkaistu suuri joukko metsässä liikkumisen terveysvaikutuksiin liittyviä tutkimuksia. Trendi lähti liikkeelle Japanista. Japanin metsä-, maatalous- ja kalastusministeriö tunnusti 1980-luvun alussa virallisesti, että pitkistä, hitaista metsäkävelyistä on ihmisten terveydelle merkittävää hyötyä.

Terveysvaikutteiset metsäkävelyt tunnetaan Japanissa nimellä shinrin-yoku. Sana tarkoittaa kirjaimellisesti metsäkylpyä tai kylpyä metsässä. Japanin valtio edistää metsäkylpyjä osana virallista, sairauksia ehkäisevää terveydenhuoltoa.

Shinrin-yokusta on tulossa iso hitti myös monissa muissa Aasian maissa kuten Kiinassa.

Tutkimukset ovat osoittaneet kiistattomasti ainakin kolme asiaa. Sekä lyhyillä että pitkillä metsäkävelyillä on merkittävä verenpainetta laskeva vaikutus. Jo 20 minuutin pituinen kävely metsässä pudottaa sekä ylä- että alapainetta terveyden kannalta erittäin edullisella tavalla. Alapaine näyttäisi laskevan erityisen paljon.

Maailman terveysjärjestön mukaan korkea verenpaine aiheuttaa enemmän terveiden elinvuosien menetyksiä kuin mikään muu yksittäinen tekijä.

Metsässä käveleminen lievittää stressiä ja usein myös masennuksen oireita. Mittauksien mukaan stressiä aiheuttavien hormonien (kortisoli, adrenaliini) määrät veressä pienenevät samalla, kun mielihyvähormonien (serotoniini, oksitosiini) pitoisuudet kasvavat.

Kolmas kiistattomasti osoitettu asia on se, että rauhallisilla metsäkävelyillä on veren sokeripitoisuutta laskeva eli diabetestä ehkäisevä ja hoitava vaikutus.

Jo pitkään on tiedetty, että reipas liikunta vaikuttaa tällä tavalla, mutta uusien tutkimuksien mukaan myös hitaat metsäkävelyt tuottavat samanlaisia tuloksia. Kyse saattaa olla osin erilaisista mekanismeista.

Joidenkin tutkimuksien mukaan pitkät, kahden tai kolmen päivän mittaiset kävelyt metsässä näyttäisivät lisäävän myös immuunijärjestelmän toiminnan kannalta keskeisten tappajasolujen määrää veressä.

Vaikutus säilyy tutkimuksien mukaan noin kuukauden ajan. Lyhyemmillä pyrähdyksillä ei näyttäisi olevan samanlaista vaikutusta.

Ilmiön syytä ei tiedetä. Joidenkin tutkijoiden mukaan pitkillä metsäkävelyillä voisi tätä kautta olla jopa tarttuvia tauteja ja syöpiä ehkäiseviä vaikutuksia, mutta tästä ei vielä voi sanoa mitään varmaa.

Asia kannattaisi joka tapauksessa ottaa entistä painokkaammin huomioon maankäytön suunnittelussa. Helsingin ei varmaankaan kannattaisi nakertaa Keskuspuistoa cityvihreiksi kaupunkibulevardeiksi vaan ennemminkin rakentaa aiempaa korkeampia taloja.

Matkailualan yrittäjät voisivat kehittää aasialaisia matkailijoita varten shinrin-yoku-tuotteita eli kahden tai kolmen päivän mittaisia metsäkävelyjä.

Shinrin-yoku-kävelyn tahti on hyvin hidas ja mietiskelevä, kyse ei siis ole mistään hikiliikunnasta.

Koko kävelyn ei tarvitse tapahtua suojellussa metsässä, mutta mitä enemmän hienoa, vanhaa metsää sen varrelle osuu, sen parempi. Isot puut, näyttävät siirtolohkareet, maahan kaatuneet sammaloituneet puunrungot ja erityisesti pienet villit purot tai joet ovat tärkeitä yksityiskohtia.

Majoituspaikkojen valinta on oleellista, eikä liikenteen taustamelua saisi kuulua ainakaan häiritsevässä määrin.
 

Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. 1961) tunnetaan tieteisromaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiedeaiheisista lehtiartikkeleistaan.