Luonnon antimet: Pahkoja ja yrttiteetä

Lukijoiden kirjoitukset 09.11.2016

Aarteen Luonnon antimet -kirjoituskilpailu tuotti monia kiinnostavia tarinoita ja muisteluja. Tässä kirjoituksessa Liisa Ojaniittu jakaa neuvoja siitä, mitä kaikkea luonnosta voi kerätä ja löytää.


Vesa Ranta
Luonnonkasveista saa apua moninaiseen vaivaan.

Olen pienestä pitäen liikkunut luonnossa. Pienenä teimme serkkujeni kanssa retkiä metsään. Mummi laittoi meille mehua ja keksejä evääksi ja söimme ne jonkin kiven päällä. Nimesimme kaikki metsän kivet: mutkakivi, pöytäkivi, karhukivi... Rakensimme innokkaasti majoja metsään ja leikimme metsänhaltijoita.

Kerään luonnosta monenlaisia erikoisuuksia. Suosikkejani ovat pahkat. Innostuksen tähän olen saanut isoisältäni, joka on keräillyt pahkoja yli 50 vuotta ja omistaa Pahkaparatiisi-nimisen näyttelyn.

Olen sisustanut pahkoilla myös asuntoani. Pahkoista löytyy niin paljon erilaisia muotoja, kauniita värejä ja muita ihmeellisyyksiä.

 

Keräilen luonnosta myös villiyrttejä. Luonnonkasveista saa apua esimerkiksi flunssaan, vatsavaivoihin, stressiin, naistenvaivoihin ja moneen muuhun. Olen keräillyt lakan ja vadelman lehtiä teeksi sekä naavaa ja jäkäliä viinaan sekoitettaviksi tropeiksi.

Esimerkiksi variksenmarjoista, lakasta ja poimulehdestä voi valmistaa kasvonaamioita ja kasvovesiä. Kultapiiskusta saa mehiläisvahaan sekoitettuna voidetta. Olen aina ollut huono nukahtamaan, ja tähän on auttanut kanerva. Olen ripustanut pieniä kanervakimppuja sänkyni viereen, kuivattanut kanervaa ja tehnyt rauhoittavaa teetä.

Nykyään ovat muodissa erilaiset puhdistuskuurit, ja tätä varten ihmiset ostavat kalliita tuotteita kaupasta, vaikka metsästä saisi kehoa puhdistavia kasveja. Esimerkiksi naavasta ja kultapiiskusta voi valmistaa kehoa puhdistavaa teetä. Opiskelusta aiheutuvaan stressiin käytän kuivattua kallioimarteen juurta.

 

Rakastan marjastamista ja sienestämistä. Marjoja tulee kerättyä useampi kymmenen litraa ja sieniä saman verran. Marjastuskausi taitaa myös olla työkavereideni ja ystävieni lempiaikaa, sillä tykkään leipoa erilaisia piirakoita ja kakkuja ja tarjota niitä muille. Erikoisuuteni on puolukka-valkosuklaabrita.

Puolukoita tuleekin käytettyä metsän marjoista eniten, sillä laitan niitä moniin ruokiin ja leivonnaisiin. Yleensä kyllä kerään kaikkia marjoja sekaisin samaan ämpäriin: mustikkaa, variksenmarjaa, juolukkaa, lakkaa ja puolukkaa.

Sienet ovat herkkuani. Voi sitä iloa, kun löytää keltaisena hohtavan alueen ja siitä paikasta kerää heti ämpärillisen kantarelleja. Kantarellikastike ja -keitto ovat maukkaita. Kuitenkin ehkä parasta on syödä suoraan lusikalla pannulta voissa paistettuja sieniä sipulin kera. Odotan aina innolla lehtien uusia sieniruokaohjeita. Suosikkisieniäni ovat kantarellien lisäksi leppärousku, vaaleaorakas, suppilovahvero sekä lampaankääpä.

Kuitenkin tärkein luonnon antimista näin parikymppiselle opiskelijalle on siellä saavuttamani rauha ja tyyneys. Ja se onni, kun saa rauhassa vain kulkea metsässä.


Liisa Ojaniittu
Tampere

Aiheeseen liittyvät artikkelit