Luonnon antimet: Pula-ajan konsteilla

Lukijoiden kirjoitukset 09.11.2016

Tässä lisää Aarteen Luonnon antimet -kirjoituskilpailun satoa vuodelta 2015. Tässä kirjoituksessa tosin matkataan ajassa taaksepäin pula-aikaan asti.


Risto Jussila
Emännät olivat kekseliäitä luonnonantimien säilömisessä.

Olen syntynyt vuonna 1935 ja pienestä pitäen oppinut käyttämään luonnon antimia. Koska lapsuudessani oli pulaa kaikesta, luonnosta saatava ravinto toi vaihtelua jokapäiväiseen ruokapöytään.

Silloin ei ollut pakastimia eikä jääkaappeja, ja sokerikin oli kortilla. Emännät olivat kekseliäitä luonnonantimien säilömisessä.

Mustikat kuivattiin ohuina kerroksina pullapeltien päällä, loppukuivatus tapahtui uunin jälkilämmössä ja säilytys joko paperipussissa tai lasipurkissa. Kuivattuja mustikoita naposteltiin makeisten tapaan, ja ne olivat erinomaista lääkettä vatsakipuihin.

Kuivattamalla säilytettiin myös teeaineksia, kuten vadelman, ahomansikan ja koivun lehtiä. Kahvihan oli silloin kortilla, tai sitä ei saanut ollenkaan.

Puolukat survottiin puunuijalla soseeksi, joka laitettiin puusaaviin ja kansi päälle. Ulkovarastossa säilytettäessä sose pakastui. Sieltä sitten käytiin sitä teräaseiden kuten puukkojen kanssa jyrsimässä.

Talvella valmistettiin uunin jälkilämmössä marjamämmiä. Puolukkaa, vettä ja ruisjauhoja sekoitettiin, mausteeksi hiukan suolaa. Paksu velli kaadettiin uuninkestävään vuokaan, ja sitten mämmi uuniin 5–6 tunniksi kypsymään ja imeltymään. Se maistui aivan makealta, vaikkei ollut sokeria käytettävissä.

 

Joskus teen vieläkin marjamämmiä ja muistelen lapsuuttani. Lapsenlapsetkin ihmettelevät, kuinka tämä on näin makeaa, ja olen yrittänyt opastaa, miten se valmistetaan. Hidas kypsentäminen miedossa lämmössä saa mämmin maukkaaksi.

Keräilen ja kuivatan nokkosen ja maitohorsman lehtiä, samoin vähän poimulehtiä. Kuivista lehdistä teen viherjauhetta, jota käytän lettutaikinaan, sämpylöihin ja keittoihin.

Koko työelämäni ajan – 30 vuotta 4H-neuvojana – olin tekemisissä luonnon antimien kanssa. Pidin sieni- ja yrttikursseja. Nuoret keräilivät niitä myyntiinkin. Luonnonväreillä värjättiin villalankoja kesäisin, ja talvella niistä sitten taiteiltiin kauniita käsitöitä. Luonnosta saa monenlaista syötävää ja koristetta.


Anneli Siltala
Padasjoki

Aiheeseen liittyvät artikkelit