Aarteen_netti_lehti_metsasta.gif

Kotitarpeiksi

Metsänomistajuuteen liittyy olennaisesti käsite kotitarvepuu. Nykysuomalainen käsittää sanan sisällöksi ennen muuta polttopuut. Harva tarvitsee kotimetsän puita enää aidan- ja heinäseipäisiin tai viikatteen varreksi.


Kotitarvekäyttö on toki edelleenkin monipuolista. Juhannuksen alla sidotaan vastoja ja lampaiden omistajat keräävät lehdeksiä. Käsistään kätevät saattavat vielä veistää oman metsän arvopuista käyttöesineitä, kuten kauhoja tai kulhoja. Joulun alla kansalaisopistojen kursseilla tehdään havukransseja ja askarrellaan risuista ja varvuista koristeita ja lahjoja. Itse tekeminen tuottaa mielihyvää, ja myös lahjan saaja arvostaa käsin tehtyä.


Metsätorpissa ja pien- ja asutustiloilla kotitarvepuu oli aikaisemmin välttämätön osa toimeentulon edellytyksiä. Ehkä siksi kotitarvepuun symboliarvo on edelleen suuri, usein huomattavasti suurempi kuin varsinainen taloudellinen arvo, vaikkakin hyvälaatuinen polttopuu nostaa jatkuvasti arvoaan myös lämmitysenergiana.

Metsänomistajille suunnatuissa kyselyissä on huomattu, että kotitarvepuun saanti on metsänomistuksen jopa useimmin esille otettu tavoite. Esimerkiksi yhteismetsään liittymisen saattaa estää se, jos osakas ei yhteismetsän sääntöjen mukaan saa hakea joulukuusta tai paria omiin tarpeisiin. Asiasta on saatu aikaan riitojakin.
Tavallaan sen ymmärtää, sillä oman metsän joulukuusella on valtava tunnearvo. Suomalainen ei laske bensakuluja, kun lähtee kuusenhakuun satojen kilometrien päähän, omaan metsään.

Sama tunne- ja symboliarvo koskee myös itse kerättyjä marjoja ja sieniä. Niitä on saatava pakastimeen edes muutama rasia, kotitarpeiksi. Ja mitä rakkautta piileekään niissä vadelmahillopurkeissa ja mustikkapiirakoissa, joita isovanhemmat kiikuttavat tuliaisena lapsiperheisiin.

Vuoden vaihtuessa reaalitalouden näkymät eivät ole valoisat. Metsäsektorilla tuotantolaitoksia suljetaan ja työntekijöitä irtisanotaan ja lomautetaan. Näin joulun alla toivoo hartaasti, että suomalaiskodeissa riittäisi synkistä talousuutisista huolimatta uskoa, luottamusta ja aitoa joulumieltä. Edes kotitarpeiksi.

 

Mari Ikonen, päätoimittaja, Aarre

 

------------------------------

 

Puun monet mahdollisuudet
 

Miltei koko Suomen kansa jauhaa nykyään ksylitolipurkkaa hampaidensa suojaksi. Ksylitoli on luonnon oma makeutusaine, jonka teollinen valmistus keksittiin Suomessa paperinvalmistuksen yhteydessä. Nykyään ksylitolia tehdään myös muista lehtipuista kuin koivusta. Mitä enemmän ksylitolia tutkitaan, sitä enemmän sillä havaitaan terveysvaikutuksia. Se ehkäisee muun muassa pikkulasten korvatulehduksia.

Puun uusia käyttömahdollisuuksia keksitään jatkuvasti ja aiemmille keksinnöille kehitetään taloudellisesti kannattavia tuotantomalleja. Esimerkiksi kuusten sisäoksista on löydetty syöpää ja sydäntauteja ehkäisevää lignaania. Sahurille tai hakettajalle sisäoksat ovat olleet harmin aihe, mutta lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle ne saattavat pian olla uuden ajan vihreää kultaa.


Sivun alkuun