Puu kestää ympäristöpaineet

Ympäristöministeri Ville Niinistö näkee puun tulevaisuuden materiaalina. Sen asemaa eivät horjuta ilmastosopimukset eivätkä luonnonsuojelun tavoitteet - pikemminkin päinvastoin.

"Niillä ei ole mitään vaikutusta", kuuluu ympäristöministeri Ville Niinistön lyhyt vastaus kysymykseen Durbanin ilmastokokouksen päätösten vaikutuksista Suomen metsien käyttöön ja suomalaisiin metsänomistajiin.

Hän on kuitenkin valmis ruotimaan Aarre-lehdelle joulukuisen kokouksen antia tarkemminkin. Ministeri istuu työhuoneensa nojatuolissa Helsingin Kasarminkadulla ja napsii aamupäivän välipalakseen hedelmiä.

Ilmastokokouksen päätöksistä ja niiden seurauksista on keskusteltu Suomessa vilkkaasti ja enimmäkseen arvostelevaan sävyyn. Suomen metsien hiilinieluvaikutus pieneni uudessa laskentamallissa 20 miljoonaan tonniin, noin puoleen siitä, mitä metsiemme todellinen hiilensitomiskyky on. On myös sanottu, ettei sopimus kannusta metsien hyödyntämiseen.

"Sopimus mahdollistaa hyvin puun energiakäytön lisäämisen ja metsäteollisuuden puun saannin. Jos hiilinieluvelvoite olisi tullut kovin suureksi, se olisi rajoittanut metsiemme käyttöä", Niinistö puolustautuu ja muistuttaa, että Euroopan unioni on luvannut Suomelle kompensaatioita sisäisessä taakanjaossaan.

Neuvotteluja EU:ssa käydään tänä keväänä. Erilaisista vaihtoehdoista ministeri mainitsee yhtenä selvänä mahdollisuutena sen, että Suomi saisi metsien todellista hiilinieluvaikutusta vastaavan määrän päästöoikeuksia ilmaiseksi.

Metsäkatoa vähentämään

Tärkeintä Durbanin ilmastoneuvottelujen lopputuloksessa on Niinistön mukaan se, että kaikki maat saatiin ensimmäistä kertaa sitoutumaan neuvotteluihin päästöjen vähentämiseksi.

"Globaali ilmastosopu, kaikkia maita sitovat päästövähennykset, on iso mahdollisuus esimerkiksi meidän bioenergia-alamme viennille ja Suomen teollisuuden kilpailukyvylle muutenkin."

Durbanin kokouksessa Suomi sai mahdollisuuden 2,5 miljoonan hiili­dioksiditonnin päästöhyvitykseen

metsien hiilinielujen lisäksi. Tämä vastaa noin puolta vuosittaisesta metsäkadosta eli metsäalan pienenemisestä. Niinistön mielestä olisikin syytä miettiä keinoja metsäkadon vähentämiseksi.

"On kyse maankäytön ohjeistuksesta. Se on viime vuosina muuttunutkin niin, että suositaan rakentamista yhtenäisille alueille tai vanhoille pelloille pirstomatta metsää. Ja jos myrskyjenkin takia siirretään sähkökaapeleita teiden varsille, se vähentää sähköverkon vetämisestä aiheutuvaa metsäkatoa."

"Myös metsitystä on syytä miettiä. Pitäisikö ryhtyä enemmän metsittämään esimerkiksi vanhoja peltoalueita, jotka eivät enää sovellu peltokäyttöön?"

Puun tulevaisuus

Ilmastosopimusten tavoite on tietenkin kannustaa lisäämään hiiltä sitovia nieluja ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tätä kannustavuutta Ville Niinistö haluaa lisätä.

"Puutuotteiden käyttöä esimerkiksi rakentamisessa tulee lisätä, koska niillä on pienempi hiilijalanjälki kuin esimerkiksi betonilla."

Niinistö puhuu kestävästä biotaloudesta, mikä tarkoittaa materiaalitehokasta ja ympäristöystävällistä rakentamista. Puusta voidaan tehdä matalaenergiataloja, kestäviä huonekaluja ja polttoaineita.

Metsäteollisuudessakin siirrytään paljon raaka-ainetta käyttävistä bulkkituotteista älytuotteisiin.

"Puuta voidaan hyödyntää vaikkapa puupohjaisessa älypaperissa ja muissa älytuotteissa."

Uusiutuvan energian osuuden kasvattamisessakin tarvitaan maalämmön sekä tuuli- ja aurinkoenergian lisäksi puuta. Niinistön mielestä pellettien ja muiden puupohjaisten polttoaineiden käyttöä niin pientaloissa kuin voimalaitoksissakin tulisi lisätä.

"Esimerkiksi Itävallassa on paljon moderneja, pieniä puuta käyttäviä voimalaitoksia. Sellaisilla pystytään korvaamaan turvetta kotimaisella, puhtaalla, uusiutuvalla energialla ja luomaan työpaikkoja. Samalla monipuolistetaan maaseudun elinkeinoelämää."

Turpeesta eroon

Viime syksynä Ville Niinistö nousi otsikoihin jyrkillä turvetuotannon vastaisilla näkemyksillään. Hänen mielestään turpeen käyttö pitää ajaa alas vähitellen niin, että rajana on nykyisten turvevoimaloiden kattiloiden käyttöikä.

"Turpeeseen panostaminen alkaa olla myös taloudellisesti hyvin kannattamatonta, koska kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavien polttoaineiden kustannukset nousevat päästökaupan kiristyessä."

Turpeen päästöt ovat kivihiilen luokkaa, ja Niinistö arvioi turpeen polttamisen muuttuvan kannattamattomaksi jo kymmenen vuoden kuluessa. Muitakin perusteluja löytyy.

"Turpeessa yhdistyvät ympäristönäkökulma, luonnonsuojelu, vesistöjen suojelu ja energiapolitiikka. Monilla seuduilla vastustetaan turvetuotantoa, koska vesistöhaitat ovat suuret. Toisaalta meillä alkaa olla luonnontilaisia soita niin vähän, että suoluonto on hyvin uhanalaista."

Ministeriöiden "perspektiiviero"

Ympäristöministerinä Ville Niinistö on ottanut hanakasti kantaa myös metsä- ja riistapolitiikkaan, vaikka ne kuuluvat pääosin maa- ja metsätalousministeriön (MMM) toimialaan. Niinistön puheessa vilahtavat sanat konflikti ja ristiriita. Kyse on hänen mukaansa perspektiivistä.

"Historiallisesti maa- ja metsätalousministeriö on miettinyt hyvin lyhyellä aikavälillä metsien ja maatalouden hyötyjä ja jakanut etuja edunsaajille. Ympäristöministeriön näkökulma on luonnonvarojen kestävä käyttö vuosikymmeniksi eteenpäin. Toivon, että se olisi myös MMM:n perspektiivi."

Ministeri muistuttaa, että ruuasta ja puhtaasta vedestä alkaa olla maailmassa pula. Myös lyhyen aikavälin tavoitteet on asetettava niin, että ne ovat ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestäviä pitkällä aikavälillä. Luonnon resurssit on säilytettävä tulevillekin sukupolville.

"Riistapuolella esimerkiksi kalakannat ovat romahtamassa. Luonnonlohen kalastus pitäisi lopettaa pariksi vuodeksi kokonaan, jos haluamme, että lohet nousevat tulevinakin vuosikymmeninä pohjoisen jokiin. Tämä on luonnontieteellinen fakta, jonka vahvistavat kaikki kalatalouden asiantuntijat."

Täydellisestä lohen kalastuskiellosta ei kuitenkaan ole päästy sopimukseen.

Ainakaan tällä hallituskaudella ministeriöiden vastuualueita ei muuteta, Niinistö vakuuttaa, vaan näkökulmia pyritään sovittelemaan yhteistyötä parantamalla.

"Yhteistyö on edennyt hyvää suuntaan. MMM tunnistaa ympäristökysymykset ja me tunnistamme maankäyttötarpeet. On tärkeää, että ympäristönsuojelussa ja metsien käytössä on metsänomistajien tahto mukana."

Metsäluonto monipuolisemmaksi

Ajankohtainen yhteistyökysymys on uusi metsälaki, jonka valmistelu on MMM:n vastuulla. Ympäristöministeriön virkamiehet kuitenkin vaikuttavat kokonaisuuteen työryhmissä.

"Metsänhoitomenetelmien monipuolistaminen on tärkeää. Uskon, että oikea tie on päästä yhä enemmän eroon avohakkuista. Metsänomistajilla tulee olla mahdollisuus valita kasvatustapansa ja saada neuvoja valintoihinsa."

Talousmetsien luonnon monimuotoisuuden ja maaperän säilyminen rikkaana on Niinistön mukaan pitkällä aikavälillä tärkeää myös metsän kasvulle ja puun laadulle.

"Suojeltua metsää on Oulu–Kajaani -linjan eteläpuolella vain kaksi prosenttia. Valtaosa metsistä tulee aina olemaan talousmetsiä, ja siksi kestävää, monimuotoisuutta tukevaa metsänhoitoa tarvitaan."

Metsäluonnon monimuotoisuutta turvataan toki myös suojelun keinoja. Arvokkaiden yksityismetsien suojelua edistävä Metso-ohjelma jatkuu, ja valtion suojelualueverkkoa täydennetään tänä vuonna 20 000 hehtaarilla.

"Tavoitteena on tehdä Etelä-Suomen suojelualueista vähän yhtenäisempiä ja laajempia. Kartoitamme nyt sitä, missä ovat parhaat suojeltavat metsä­kohteet."

Olisiko niitä esimerkiksi valtion retkeilyalueilla? Metsäaktivistit ja retkeilijät ovat älähtäneet monille retkeilyalueille, muun muassa Suomussalmen Hossaan, suunnitelluista hakkuista.

"Hossan hakkuita on nyt meidän toivomuksestamme siirretty. Ristiriitaa syntyy siitä, että valtiovarainministeriö on lisännyt Metsähallituksen tulostavoitetta ja paineet hakkuisiin kasvavat. Toisaalta virkistysmetsiä tulisi suojella entistä paremmin."

Niinistö sanoo esittäneensä metsähallinnolle toivomuksen, että erityisen rikkaissa vanhoissa metsissä ei tehtäisi nyt hakkuita.

"Pitäisi korostaa myös sitä, miten suuri voimavara metsä on ihmisen sielulle ja terveydelle. Suurten kaupunkien lähimetsät, myös talousmetsät, luontopolkuineen parantavat ilmanlaatua ja antavat mahdollisuuden terveelliseen ulkoiluun."

"Vanhana luonnonharrastajana sanoisin, että yksi päivä metsässä poistaa kahden viikon työstressin."

TEKSTI: RITVA KUPARI, KUVA: MARIA MIKLAS

Herättikö juttu ajatuksia?

Aarre julkaisee lukijoiden keskustelunavauksia, kysymyksiä ja kommentteja. Haluaisitko osallistua keskusteluun? Lähetä meille mielipiteesi sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@aarrelehti.fi tai postitse osoitteeseen: Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki.