Saitko saaliiksi laihan hirven? – Lähetä sen pää Eviraan

Uutiset 11.10.2017

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira haluaa kartoittaa, onko hirvissä vaarallista näivetystautia. Tavoitteena on kerätä 3 000 päätä. Sairaita eläimiä ei tule käyttää ihmisravinnoksi.


Markku Vuorikari / VL-arkisto
Suomessa ei ole tähän mennessä tavattu hirvieläinten näivetystautia CWD:tä.

Evira haluaa metsästäjien lähettävän hirvien päitä tutkittavaksi, jotta virasto voi kartoittaa onko eläimissä mahdollisesti pelättyä näivetystautia CWD:tä, uutisoi YLE.

Hirvieläinten näivetystauti CWD (Chronic wasting disease) kuuluu samaan aivotautiryhmään kuin hullun lehmän tauti. Evira patistaa Twitter-tilillään metsästäjiä lähettämään saaliidensa päät Eviraan, jos hirvi on kovin laiha.

Yle kertoo, että huoli hirvieläinten terveydestä on peräisin Norjasta. Bergenin lähistöltä tavattiin viime vuonna näivetystautiin sairastuneita peuroja, minkä vuoksi tämän vuoden aikana teurastetaan ja metsästetään 2 200 luonnonvaraista tunturipeuraa Etelä-Norjan tuntureilla. Pohjoisempaa, Tröndelagista, löytyi kaksi tautiin menehtynyttä hirveä.

CWD on tarttuva sienimäinen aivosairaus, jonka aiheuttajana ovat hullun lehmän taudin tapaan prionit. Tautia on todettu aiemmin vain Pohjois-Amerikasta peräisin olevissa hirvieläimissä.

Tauti etenee hitaasti eikä sitä ole todettu alle vuoden ikäisillä eläimillä. Eläin laihtuu ja kuihtuu, vaikka se söisi. Tauti johtaa kuolemaan.

Tauti voidaan määrittää vain kuolleesta eläimestä. Näytteeksi otetaan tietty kohta aivorungosta ja pään imusolmukkeita.

Tutkimusprofessori Antti Oksanen elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta kertoo Ylelle, että peuroista ja hirvistä löytyneet taudit ovat kuitenkin olleet niin erilaisia, ettei niiden uskota olleen tartuntoja. Epäily on, että kyseessä voi olla eläimissä itsessään syntynyt mutaatio.

Tätä nyt kartoitetaan myös Suomessa. Suomessa ei ole tautia tähän mennessä tavattu.

”Vaikka tautia esiintyisi hirmu harvinaisena Suomessa, niin se todennäköisimmin ilmenisi juuri laihoissa hirvissä ja kolarieläimissä, jos se vaikuttaa eläimen käyttäytymisen ja reflekseihin”, Oksanen kertoo Ylen haastattelussa.

Metsästyssaaliiden lisäksi näytteitä otetaan kolarieläimistä. Kerättäviin eläimiin eivät kuulu pelkästään hirvet, vaan näytteitä otetaan kaikista hirvieläimistä: poroista, metsäkauriista, valkohäntäkauriista ja villeistä metsäpeuroista.

”Me odotamme saavamme päitä niin paljon kuin EU Suomelta vaatii, joka on 3 000 päätä. Tietenkin toivomme, että se 3 000 tulisi nimenomaan riskiryhmään kuuluvista eläimistä.”

Urakkaa helpottaa se, että Suomessa metsästetään paljon. 3 000 hirvenpäätä on kuitenkin suuri ruljanssi. Oksasen mukaan sen takia onkin päädytty siihen, että näytteiksi annettavat päät tulee lähettää aina lähimpään Eviran toimipisteeseen. Eviran sivuilla opastetaan metsästäjiä pään paketoinnissa kuvaohjein lähetystä varten.

Eviran verkkosivuilla kerrotaan, että ”tauti ei tiettävästi ole ihmisiin tarttuva eikä sitä siten pidetä varsinaisena riskinä ihmisille. Taudin esiintymisalueilla kuitenkin kehotetaan metsästäjiä varomaan hirvieläinten hermokudoksen ja imusolmukkeiden käsittelyä, koska näissä kudoksissa sairaalla eläimellä on tautia aiheuttavaa prionia. Sairaita eläimiä ei pidä käyttää ihmisravinnoksi.”

YLEn uutinen.

Eviran ohjeet pään pakkaamiseen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit