Uusi opas auttaa juurikäävän tunnistamisessa ja torjunnassa

Uutiset 04.12.2017

Juurikääpäsienet lahottavat kuusikoita ja tappavat mäntyjä vuosittain noin 50 miljoonan euron edestä.


Jarkko Hantula / VL-arkisto
Tutkimusprofessori Jakko Hantulan mulaan kantokäsittely on merkittävä pitkävaikutteinen investointi metsien terveyteen ja puuntuotoskykyyn.

Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus ovat julkaisseet oppaan juurikääpätuhojen tunnistamista ja torjuntaa varten. Opas on kirjoitettu puunostajille, korjuusuunnittelijoille, koneurakoitsijoille ja metsänomistajille.

52-sivuisessa oppaassa on tietoa juurikäävästä, sen esiintymisalueista ja torjunnasta. Siinä kuvataan juurikääpäriskiä tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksessa. Mukana on myös runsaasti kuvitettu liite juurikääpätuhojen tunnistamisesta. Opas on kaikkien luettavissa verkossa.

Opas on osa Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen juurikäävän torjunnan laadun ja omavalvonnan kehittämishanketta. Kehittämistyön rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
 

Kesähakkuiden yhteydessä leviävät juurikääpäsienet ovat metsiemme taloudellisesti pahimmat tuhonaiheuttajat. Juurikääpäsienet lahottavat kuusikoita ja tappavat mäntyjä vuosittain noin 50 miljoonan euron edestä, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan.

Näiden lahottajasienten leviämistä edistävät kesähakkuut, joissa ei ole tehty juurikäävän torjuntaa.

”Ilmaston lämpeneminen lisää juurikäävän tartuntariskiä ja taudin leviämistä entisestään. Terveet metsät ja juurikäävän tehokas torjunta ovat koko metsätalouden yhteinen asia. Kantokäsittely on merkittävä pitkävaikutteinen investointi metsien terveyteen ja puuntuotoskykyyn”, toteaa tutkimusprofessori Jarkko Hantula Luonnonvarakeskuksesta.

Juurikääpäsienten ryhmään kuuluu viisi eri lajia, joista Suomessa esiintyy kaksi: kuusen lahottajaksi erikoistunut kuusenjuurikääpä ja pääasiassa mäntyjen juuristoa lahottava männynjuurikääpä. Nimistään huolimatta nämä juurikäävät tarttuvat myös muihin puulajeihin.
 

Kuusenjuurikääpä on erittäin yleinen Etelä-Suomessa, etenkin rannikkoseudun hyväkasvuisissa kuusikoissa. Paikoittain pahoja juurikääpätuhoja esiintyy myös Keski-Suomessa muun muassa vanhojen puunjalostustehdaspaikkakuntien ympäristöissä. Kuusenjuurikääpä on levinnyt koko kuusen esiintymisalueelle, mutta tuhot vähenevät pohjoista kohti mentäessä.

Männynjuurikääpä viihtyy eteläisessä Suomessa. Männynjuurikäävän pohjoisrajaa ei tunneta tarkasti, yksittäisiä tautitapauksia on löytynyt Kainuusta, Paltamosta. Pahimmat tuhot männynjuurikääpä aiheuttaa Kaakkois-Suomen männiköissä, mutta sieni on yleinen paikoin muuallakin Etelä-Suomen harjumailla. Viime vuosina taudista on tehty lukuisia uusia havaintoja Lounais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit