Hirvivahinkokorvauksia maksetaan lähes miljoona euroa enemmän kuin viime vuonna

Hirvien tekemiä tuhoja mäntytaimikossa. Kuva: Johannes Tervo / VL-arkisto

Metsänomistajat hakivat vuonna 2017 vilkkaasti korvauksia hirvituhoista. Suomen metsäkeskus arvioi hirvivahinkoja 3 559 hehtaarin alalla koko maassa, josta korvattavaa pinta-alaa oli 3 029 hehtaaria.

Metsätalouden hirvivahinkokorvauksia maksetaan maanomistajille tänä keväänä yhteensä 1,4 miljoonaa euroa, mikä on huomattavasti edellisvuotta enemmän, kertoo Suomen metsäkeskus. Viime vuonna hirvien aiheuttamia metsätuhoja korvattiin 0,5 miljoonalla eurolla.

Hirvivahinkojen korvausmäärät kasvoivat eniten Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Korvauksia maksetaan edellisvuotta enemmän myös pahoilla hirvituhoalueilla Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.

Hirvivahinkoasetukseen tuli muutoksia viime vuoden toukokuussa, mikä osaltaan selittää korvausmäärien kasvua. Hirvivahinkojen arviointia ja korvausten laskentatapaa uudistettiin.

”Korvausten laskennassa otettiin käyttöön uudet taimikonarvotaulukot ja puutavaralajien hinnat, ja vahinkoja alettiin mitata arviointikäynneillä vain kasvatettavaksi tarkoitetuista puuntaimista. Näin korvataan vain todellinen vahinko”, kertoo metsäneuvoja Heikki Kuoppala Suomen metsäkeskuksesta.

Reilun vuosikymmenen aikana hirvituhokorvauksia on maksettu eniten vuonna 2006, jolloin korvausten kokonaismäärä oli 5,1 miljoonaa euroa. Sen jälkeen korvausmäärät ovat olleet laskusuunnassa vuoteen 2016 saakka.

Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Metsänomistajat voivat hakea korvausta hirvituhoista Suomen metsäkeskuksesta, kun vahinkokriteerit täyttyvät ja tuhojen laajuus ylittää 170 euron korvauskynnyksen.

Hirvivahinkokorvaukset maksetaan maanomistajille touko–kesäkuussa. Korvausrahat tulevat valtion varoista, jotka kertyvät metsästäjien hirvilupamaksuista.