Luke: marjapaikat avoimelle kartalle – jaa tieto marjapaikastasi, saat vastineeksi tiedot kymmenestä

Uutiset 21.09.2017

Luonnonvarakeskuksen marjasatoennusteita kehittävät tutkijat ja tiedonkerääjät ovat sitä mieltä, että marjasatoennusteiden ja marjapaikkojen jakaminen avoimesti hyödyttää kaikkia.


Kimmo Haimi / VL-arkisto
Luonnonvarakeskus kehittää Marjasanko-nimistä karttasovellusta, jonne marjastajat voivat jakaa tietoja hyvistä marjapaikoista ja poimia muiden vinkkejä paikoista.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola on vastikään saanut vastuulleen marjasatoennusteen kehittämisen.

”Marjojen poiminta ja luonnon käyttö on Suomessa ikiaikaista. Suomi on luonnontuotteiden käytössä Euroopan ykkösmaa”, Peltola sanoo.

Tänä kesänä ennusteita tehtiin uudella tehtävänjaolla: 4H-yhdistysten kartoittajat kulkevat maastossa, ja Luken tutkijoille jää tiedon analysointi ja tietokannan kehittäminen.

”Suomen 4H-liitto koordinoi koko maan laajuisen tiedonkeruuverkoston. Me hoidamme koulutuksen ja toimitamme havaintojen tallentamiseen sopivan alustan”, Peltola kertoo.

Digitaalisen tietojärjestelmän nimi on Marjaharava.

”Havainnoitsija perustaa viisi yhden neliömetrin koeruutua, joista lasketaan kukat, raakileet ja kypsät marjat. Puhelin tallentaa paikan gps-koordinaatit, ja havainnoitsija kirjaa järjestelmään muut tiedot. Me Lukessa lataamme tietoja pitkin kesää ja annamme ennusteita”, Peltola kuvaa.

Tänä kesänä kaikki tiedonkeruu on ollut 4H-yhdistysten nuorten vastuulla. Luke koulutti tehtävään 80 nuorta eikä tutkimuslaitoksen omia maastokartoittajia enää juuri käytetä.

Ensi vuonna Luonnonvarakeskus aikoo avata marjaseurannan internetiin avoimina karttoina, joita kuka tahansa pääsee selaamaan ja joille kaikki voivat myös merkitä omia havaintojaan.

”Yhteistyö 4H:n kanssa jatkuu, ja heidän kanssaan pidetään yllä pitkiä havaintosarjoja. Toivottavasti toiminnalle saadaan pysyvä rahoitus”, Peltola toteaa.

Karttasovelluksen nimeksi tulee Marjasanko.

”Toivon, että karttasovellus tuo enemmän käyttäjiä tiedon äärelle”, Peltola toteaa.

Tiedon käyttäjiä eli marjastajia Peltola arvioi Suomessa olevan jopa kolme miljoonaa. Peltola naurahtaa vanhoille tarinoille lakkapaikkojen salaisuuksista ja toteaa, että nyt ollaan jakamistalouden ytimessä.

”Jos jaat tiedon omasta marjapaikasta, saat vastineeksi tiedot kymmenestä. Perinne ja nykyaika lyövät tässä loistavasti kättä. Joukkoistettu tiedonkeruu marjoista on loistava esimerkki, miten kansanperinne voi elää nykyajassa”, Peltola sanoo.

Marjasatoennustetta vastaavaa palvelua ei ole tiedossa muualta Euroopasta. Kiinnostus on herännyt jo ainakin Norjassa.

”Norjalaiset seuraavat sovellustemme toimivuutta ja suunnittelevat oman rakentamista. Mahdollisesti jatkossa rakennetaan myös yhteispohjoismainen järjestelmä.”

Tieto marjojen pohjoisesta laadusta kiinnostaa maailmalla. Suomalaisuus ei avaa markkinoita, mutta laajempi arktinen konsepti kiinnostaa erityisesti Aasiassa. Siksi Peltolan mukaan kannattaisi tehdä pohjoismaista marjatiedon yhteistyötä.

Lue Marjatta Sihvosen koko artikkeli Luken sivuilta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit