VTT tutki: betonikerrostalon hiilijalanjälki on noin 75 prosenttia suurempi kuin puukerrostalossa

Uutiset 17.08.2017

Puurakenteisten kerrostalojen yleistyminen vaatii VTT:n mukaan monia uusia toimenpiteitä ja kehittämistä läpi koko arvoketjun.


Ville-Petteri Määttä / VL-arkisto
VTT:n hankkeessa selvitettiin kolmen puukerrostalon materiaalien käyttöä ja hiilijalanjälkeä. Yksi kohteista sijaitsee Vantaan Kivistön asuntomessualueella.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n koordinoimassa LeanWOOD-hankkeessa kartoitettiin suomalaisen puukerrostalorakentamisen vahvuuksia ja heikkouksia. Hanke tuotti myös uutta vertaustietoa puu- ja betonikerrostalojen hiilijalanjäljestä.

Puurakentamisella on VTT:n mukaan vahvuuksia ja mahdollisuuksia, mutta puurakenteisten kerrostalojen yleistyminen vaatii uusia toimenpiteitä ja kehittämistä läpi koko arvoketjun.

”Tarvitaan laaja-alaista uutta tietoa ja usean toimijan yhteisen osaamisen kehittämistä. Kehityskohteiksi tunnistettiin hankinnat ja kokonaisprosessi, rakennejärjestelmät, tietomallipohjainen suunnittelu ja alan oma tietomallintamisen komponenttikirjasto, kuten on nyt betonirakentamisen alalla”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Esa Nykänen VTT:ltä.

Esimerkiksi rakennuksen suunnitteluun tarvitaan VTT:n mukaan riittävän aikaisessa vaiheessa rakennejärjestelmien toimittajien ja toteuttajien osaamista. Puurakennusten statiikka, palotekninen, akustinen ja kosteustekninen suunnittelu vaativat enemmän työtä verrattuna betonirakentamiseen.

Hankkeessa selvitettiin kolmen puukerrostalon materiaalien käyttöä ja hiilijalanjälkeä. Suurin kohde oli Vantaan Kivistön asuntomessualueella, jossa käytettiin tehdasvalmistettuja suurelementtejä. Helsingin Eskolantien kohteessa rakennustapana oli esivalmistettu tilamoduuli. Kolmas kohde oli Helsingin Kuninkaantammessa, jossa tehtiin sama pohjaratkaisu kahdelle suurelementtipuukerrostalolle sekä viereen rakennettaville kahdelle betonikerrostaloille.

VTT laski Kuninkaantammen kohteista vertailutietoja.

”Betonikerrostalon hiilijalanjälki on noin 75 prosenttia isompi vastaavanlaiseen puukerrostaloon nähden. Pienin ero on alapohjaratkaisussa, kun myös puukerrostalon alapohjarakenteet ovat betonisia. Suurin on parvekerakenteissa johtuen betonirakennuksen massiivisista betoniparvekkeista”, kertoo VTT:n erikoistutkija Sirje Vares.

Puu on uusiutuva luonnonmateriaali, joka toimii kasvun aikana hiilinieluna. Se on kevyt materiaali, jonka hiilijalanjälki on pienempi verrattuna massiiviseen betonirakentamiseen, VTT:n tiedotteessa todetaan.

VTT:n julkaisu on luettavissa verkossa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit