Yle: Kirjanpainajatuhojen määrät romahtivat – ”monimuotoinen metsä kestää iskut parhaiten”

Uutiset 07.09.2017

Ihminen ei pysty kovin paljon vaikuttamaan kirjanpainajan kantaan, mutta monimuotoisuus lisää metsien kestävyyttä.


Seppo Neuvonen / VL-arkisto
Kirjanpainajan syömäkuvioita irrotetun kaarnan sisäpinnalla.

Tänä syksynä kirjanpainajan tuhoamia kuusipuita löytyy selvästi edellisvuosia vähemmän, uutisoi Yle.

”Aiempiin vuosiin verrattuna kirjanpainajien tekemien tuhojen määrä on romahtanut. Samoin kirjanpainajakuoriaisen kanta. Meillä on ollut kirjanpainajan lisääntymisen kannalta kaksi huonoa vuotta. Säät ovat olleet viileitä ja sateisia. Ei ole myöskään ollut sellaisia tuulituhoja kuten takavuosien Asta- ja Tapani -myskyt aiheuttivat”, kertoo Ylen haastattelema Metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen.

Epidemiaraja ylittyy tänä kesänä Etelä-Suomessa vain paikoin. Luonnonvarakeskus kartoittaa ympäri Suomen noin 40 paikkakunnalla kirjanpainajan määrää.

”Tilanne on huomattavasti helpompi verrattuna esimerkiksi kesään 2013. Silloin käytännössä kaikki pyyntipaikkakunnat olivat yli epidemiarajan. Tänä kesänä noin 20 prosenttia pyyntipaikoista osoittaa, että kanta on epidemian tasolla”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Heli Viiri.

Kirjanpainajaa pidetään pahimpana luonnon tuholaisena kuusipuulle.

”Yleensä metsänomistajat havaitsevat tuhot syksyllä, kun tukkipuut kuolevat pystyyn. Viime vuosina Etelä-Suomessa tuhot ovat olleet miljuoonaluokissa. Moninkertaiset verrattuna esimerkiksi hirvituhoihin”, Niskanen luonnehtii.

Kirjanpainaja parveilee keväisin ja munii kuusen nilakerrokseen. Munista kehittyvät kaarnakuoriaiset syövät kesän aikana nilan pois.

”Kun epidemia on päällä, kirjanpainaja on tappava kuusikolle. Joukkovoiman avulla ne pystyvät iskemään jopa täysin terveisiin puihin ja tappamaan ne. Kirjanpainaja levittää mukanaan sinistäjäsieniä ja puutavara sinistyy hyvin voimakkaasti eikä kelpaa enää tukkipuuksi”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Heli Viiri kertoo.

Ihminen ei pysty kovin paljon vaikuttamaan Suomen luontoon kuuluvan kirjanpainajan kantaan.

”Kirjanpainaja tarvitsee lisääntyäkseen tuoretta nilakerrosta keväisin ja yleensä sellainen on tuulenkaadoissa tai kuusipuutavarapinoissa. Nämä pinot pitäisikin kuljettaa pois metsästä ennen kuin uusi sukupolvi siellä kehittyy. Samoin tuulenkaadoille on tietyt säännöt poiskuljettamiselle”, Niskanen kertoo.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Heli Viirin mukaan monimuotoiset metsät kestävät hyvin kaikenlaisia tuhoja ja erilaisia iskuja puustoon.

”Yleisesti voi sanoa, että kestävyyttä aina parantaa, jos istutetaan monenlaista puuta ja eri-ikäisiä metsiä”, Viiri kertoo Ylen jutussa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit