Miten arvioida metsien kestävää käyttöä?

Metsiä halutaan käyttää kestävästi. Tämä on yleisesti hyväksytty tavoite ja kaikki tahot ilmoittavat pyrkivänsä siihen.

Mitä metsien kestävä käyttö sitten on? Jo satoja vuosia se on ymmärretty siten, että metsiä hakataan vähemmän kuin ne kasvavat.

Viime vuosikymmeninä kestävää käyttöä on tarkasteltu myös ympäristön kannalta. Esimerkiksi metsien käsittelystä johtuvat vesistöhaitat tulisi minimoida.

Uusimmaksi kestävän käytön tarkastelun kohteeksi on tullut yhteiskunnallinen näkökulma, pääasiassa se, kuinka metsien käyttö tuottaa työpaikkoja. Kestävää käyttöä on katsottu lähinnä puuntuotannon ja siten metsäteollisuuden näkökulmasta.

Entäpä muut metsänkäyttäjät? Millaisia tekijöitä metsästäjät tai luontomatkailuyrittäjät arvostavat? Entä luonnossa liikkuvat virkistäytyjät? Heille metsien kestävän käytön turvaavat riistaeläimille sopivina säilyvät elinympäristöt, miellyttävät maisemat tai mieltä lepuuttavat vaellusreitit.

Haasteena on se, kuinka voidaan ottaa huomioon kaikki nämä erilaiset tavoitteet samanaikaisesti.

Eri tahojen vuorovaikutusta voidaan edistää yhteisellä tarkastelulla, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi kestävyyden vaikutusten arvioinnin työkalulla. Euroopan metsäinstituutti on kehittänyt tällaista työkalua ja soveltanut sitä muutamiin todellisiin päätöksenteon tilanteisiin yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.

Kokemukset osoittavat, että eri tahojen ymmärrys toisten näkökulmiin paranee, kun tarkastelua hakkuiden puumääristä ja puun käytöstä eri kohteissa tehdään yhteisillä tiedoilla, jotka perustuvat tilastoihin sekä tutkimukseen tai asiantuntija-arvioihin. Tarkastelussa keskeisiä ovat tekijät, joilla kestävää käyttöä arvioidaan.

Perinteisesti taloudellista kestävyyttä tarkastellaan puuntuotannon tuotolla, sosiaalista kestävyyttä työllisyydellä ja ympäristön kestävyyttä suojelupinta-aloilla. Työkalu mahdollistaa monien muidenkin tekijöiden tarkastelun ja niiden liittämisen puun kasvatukseen, korjuuseen ja jalostamiseen liittyviin toimintoihin.

Kiinnostavia ovat esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöt eri tuotantovaiheissa, vaikutukset metsäluonnon monimuotoisuuteen, taloudellisen lisäarvon muodostuminen alueella tai metsien terveysvaikutukset.

Euroopan metsäinstituutin kehittämää työkalua on sovellettu Pohjois-Karjalassa metsähakkeen tuotannon ja käytön lisääntymisen tarkasteluun. Vaikutukset alueen työllisyyteen ja alueelle jäävään tuottoon ovat selvästi myönteisiä ja fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenevät merkittävästi.

Pohjois-Ruotsissa tarkasteltiin poronhoidon vaikutuksia paikallisessa saamelaiskylässä ja verrattiin niitä puuntuotannon vaikutuksiin. Puuntuotannon merkitys on taloudellisesti selvästi suurempi, mutta poronhoitoon liittyy paljon muita arvoja, kuten perinteiseen elinkeinoon liittyvät kulttuuriset arvot.

Alueelliset metsäohjelmat ovat valmistumassa. Alueelliset metsäneuvostot ovat alueidensa keskeisiä tahoja suunnittelemaan ja seuraamaan metsien kestävää käyttöä. Neuvostoissa on edustettuina erilaisia metsänkäyttäjiä, joten ne ovat hyviä ryhmiä tarkastelemaan erilaisia tavoitteita ja niiden yhteensovittamista.

Kestävyyden vaikutusten arviointiin tarkoitettu työkalu antaa eväitä entistä kattavampaan keskusteluun. Samaan tarkasteluun koottu tutkimustieto materiaalivirroista ja niihin liittyvistä taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristö­vaikutuksista tulee samalla hyödynnetyksi päätöksenteossa ja lopulta myös käytännön toimissa metsissä.

Kun sekä metsänomistajat, metsästäjät, luontomatkailuyrittäjät että metsä­teollisuus kokevat oman toimintansa mahdollisuudet metsissä turvatuiksi, toteutetaan kestävää metsänkäyttöä

Teksti: Marja Kolström

Vieraskynä-artikkelin kirjoittaja, vanhempi tutkija Marja Kolström työskentelee Euroopan metsäinstituutissa.