Uuden edessä
Uusi hallitusohjelma ja erityisesti valtion ensi vuoden budjetti tuovat isoja haasteita metsätaloudelle ja koko sektorille. Merkittäviä menojen leikkauksia ja verojen kiristystä on luvassa. On selvää, että kaikki sektorit joutuvat säästämään, mutta budjetin ja hallitusohjelman ohjenuorana pitäisi tässä taloustilanteessa olla kasvu, yrittäjyys ja työllisyys. Valitettavasti metsäsektorin kohdalla näin ei ole.
Metsätalous ja koko metsäsektori ovat olleet Suomen kansantaloudelle elintärkeitä. Edelleen metsäsektorin merkitys on meillä omaa luokkaansa Euroopan muihin maihin verrattuna. Koska sektori on ollut tärkeä, yhteiskunta on omalta osaltaan huolehtinut sen toimintaedellytyksistä.
Metsänparannusrahoitus ja kestävän metsätalouden rahoituslaki ovat olleet menestystarina niin metsänomistajien, metsäteollisuuden kuin kansantaloudenkin näkökulmasta. Yhteiskunta on laittanut metsänhoitotöihin siemenrahaa ja kannustanut näin metsänomistajia panostamaan metsiinsä. Kansantalouden kannalta tämä rahoitus on ollut hyvä investointi ja maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin.
Tulokset metsissä puhuvat puolestaan. Viimeisten 50 vuoden aikana puuston kasvu on liki kaksinkertaistunut, ja puuvarat ovat nyt suurimmillaan sataan vuoteen. Ensisijaisesti tarvitsemme nyt metsiä ja puuta hyödyntävää teollisuutta ja yrittäjyyttä, mutta myös uusiutuvan raaka-aineen tulevaisuudesta on huolehdittava.
Vuoden 2012 budjettiesityksen mukaan kestävän metsätalouden rahoitus pienenee merkittävästi. Niin merkittävästi, että joudumme puntaroimaan, miten nykyistä järjestelmää uudistetaan tai mitä tarvitsemme sen tilalle turvaamaan kestävän metsätalouden ja sitä kautta koko sektorin toimintaedellytykset. Toinen vaihtoehto on se, että nykyisistä metsäpoliittisista tavoitteista tingitään.
Puulla on ollut ja on vastakin iso rooli Suomen uusiutuvan energian tuotannossa. Tavoitteena on, että viime talvena sorvattu laki pienpuun energiatuesta tulee voimaan ensi vuoden alusta. Energian tuotantoon korjattaisiin pieniläpimittaista puuta, jolle ei ole muuta käyttöä, ja samalla metsät tulisivat hoidetuksi.
Jos valtiovarainministeriön budjettiehdotus toteutuu, energiatavoitteista joudutaan tinkimään tai ainakaan ne eivät toteudu pienpuun turvin. Ennen kuin nykylainsäädäntö edes tulee voimaan, joudutaan rahan puutteen takia sorvaamaan uusi laki.
Eniten kummastuttaa se, että juuri kustannustehokkaasta metsäenergiasta tingitään mutta yhteiskunnalla on varaa panostaa sitä kalliimpiin ja tehottomampiin energiamuotoihin.
Hallitus myös kiristää merkittävästi maa- ja metsätalouden harjoittajien sekä pienyrittäjien verotusta nostamalla pääomatulojen verokantaa ja muuttamalla veron progressiiviseksi. On käsittämätöntä, että eri yritysmuotoja ei kohdella verotuksessa tasapuolisesti. Nyt suuryritysten veronkevennys maksatetaan maa- ja metsätalouden harjoittajilla sekä pienyrityksillä.
Veron kiristys heikentää metsätalouden kannattavuutta ja vaikeuttaa entisestään puumarkkinoiden toimintaa myös sen vuoksi, ettei budjetissa eikä hallitusohjelmassa ole luvassa mitään uutta metsätilojen omistusrakenteen kehittämiseen. Selvää on myös se, että veron kiristykset tuovat seuraavan keinotekoisen portaan ja spekulointikohteen puumarkkinoille.
Metsille ja metsäsektorille on asetettu biotalouden edelläkävijän viitta. Puuraaka-aineen ja metsäluonnon tarjoamat mahdollisuudet ovat huikeat.
Onpa meillä minkä värinen tai kuinka kirjava hallitus hyvänsä, tarvitsemme määrätietoista metsäpolitiikkaa. En usko, että mikään puolue tai yksikään ministeri haluaa jättää kansantaloudellisesti elintärkeän sektorin "antaa mennä" -politiikan varaan.
Nyt tehdyt budjettilinjaukset tarkoittavat sitä, että entisillä eväillä ja malleilla ei voida jatkaa. Mitään uutta ei vielä ole kuitenkaan esitetty tilalle. Uusien toimintamallien etsimisellä on nyt kiire. Jos ohjauskeinona ei haluta käyttää kannustimia, toivottavasti tilalle ei tarjota sanktioita ja pakkoja. Ne olisivat paluuta kymmeniä vuosia ajassa taaksepäin.
Teksti: Juha Hakkarainen
Vieraskynä-artikkelin kirjoittaja Juha Hakkarainen on MTK:n metsäjohtaja.




