Voitto Suosaari tekee rasvanpolttotreenin metsää raivaamalla – tavoitteena on kehonrakennuksen MM-kulta ja enemmän metsähehtaareita

Jutut 28.08.2020

Jämsäläinen Voitto Suosaari tavoittelee lisää metsähehtaareita ja valmistautuu raivaussahan kanssa kehonrakennuksen maailmanmestaruuskisoihin.


”Tämä metsä on pakko saada”, Voitto Suosaari ajatteli heti kun nousi autostaan Raatovuorella Längelmäellä. Mäen päältä hän näki jyrkän rinteen, joka avautui länteen. Alhaalla lainehti Eväjärvi.

”Olin tutkinut paikkaa kartalta, mutta näkymä ylitti odotukset kirkkaasti. Maisema oli karussa jylhyydessään mykistävän kaunis.”

Voitto Suosaari tuli paikalle rakennusarkkitehtina tekemään piirustukset omistajan lupahakemuksiin rantatonteille. Pian omistaja kuitenkin ehdotti, että Suosaari ostaisi itse koko 30 hehtaarin tilan. Olihan tämä jo metsänomistaja ja asui vain kymmenen kilometrin päässä.

”Yritin siinä sitten pidätellä, etten paljastaisi innostustani. Kauppaa hierottiin neljä kuukautta”, Suosaari kertoo nyt, viisitoista vuotta myöhemmin, samoilla jalansijoilla Raatovuoren laella.

”Toivon, että tästä metsästä tulee loppusijoituspaikkani. Haluaisin rakentaa tänne eläkepäivien kodin, josta perikunta saa aikanaan kantaa minut pois.”

Kuusi vaihtui mäntyyn

Auton tavaratilasta nousee ensin esiin eväskori, sitten laatikollinen polttopuita ja lopuksi raivaussaha. Niitä kaikkia tarvitaan tänään.

Rantaan laskeutuvassa rinteessä raivausta odottaa vajaan puolen hehtaarin kuvio. Ostohetkellä se kasvoi kuusta, mutta kymmenen vuotta sitten Suosaari hakkautti energiapuun korjuun yhteydessä noin 15-vuotiaat kuuset ja istutti tilalle männyntaimia.

”Rantamaisemassa männikkö miellyttää minua eniten. Niitä kasvattamalla valmistelen jo vaarinpäiviä, jolloin aion joka päivä kävellä vuoren laelta rantaan.”

Nyt tulevaisuuden maisema teettää vielä töitä. Karun rinteen alaosassa maaperä on rehevää ja pusikoituu nopeasti.

”Vain mänty ja kataja saavat jäädä, kaikki muu on kieltolistalla”, Suosaari sanoo, asettaa kuulosuojaimet korville ja käynnistää raivaussahan. Nuoret koivut, pihlajat ja lepät kaatuvat nopsaan.

”Kokeilen ensimmäistä kertaa sahassa kovapalaterää. Sen pitäisi kestää osumaa 50-kertaisesti tavalliseen verrattuna, ja hyvin se tuntuu vievän”, Suosaari arvioi ensikokemusta.

”Nyt raivaan kuviolta vain rääpeikön, taimikon harvennus saa odottaa. Pitää jättää vähän reserviä siltä varalta, että hirvet sattuvat aterialle.”

Hanne Manelius
Voitto Suosaari seuraa isänsä opetusta, jonka mukaan metsää kannattaa omistaa sen verran kuin itse pystyy hoitamaan.

Tavoitteena tuhat hehtaaria

Raatovuoren kauppa oli Voitto Suosaaren kolmas metsäostos. Hänen uransa metsänomistajana alkoi vuonna 1997 Suosaaren tilan jakamisesta isovanhempien kuoleman jälkeen.

”Ostin tädiltäni hänen perintöosuutensa, 17 hehtaaria. Siihen kuului myös tilan talouskeskus ja päärakennus, jossa olen koko ikäni asunut. Myöhemmin ostin vielä serkkuni ja isäni osuudet tilasta ihan käypään arvoon. Yhtään neliömetriä metsää en ole saanut perintönä, lahjana tai naimakaupalla.”

Nyt Suosaarella on takanaan metsäkauppoja jo parisenkymmentä, ja metsämaata on kertynyt reilut 300 hehtaaria. Niiden määrätietoisesta hankkimisesta hän innostui vuonna 2003 samalla kun rakensi liikerakennusta Jämsään.

”Olen kova asettamaan itselleni tavoitteita, ja rakennustyön lomassa aloin ajatella, että olisi mukava rakentaa vielä 5 000 neliötä ja omistaa 400 hehtaaria metsää.”

Rakennustavoitteeseen on yhä matkaa tuhansia neliöitä, mutta metsätavoite lähenee. Suosaari onkin nostanut sen tuhanteen hehtaariin ja kymmenen prosentin kasvuun vuodessa.

”En tosin tiedä, pystynkö siihen koskaan.”

Raivaus polttaa rasvaa

Taukonuotio syttyy yhdellä tulitikulla. Suosaaren eväskorista ei kuitenkaan löydy makkaraa, vaan pieni kattila, jossa on tietty määrä riisiä, jauhelihaa, kasviksia ja oliiviöljyä. Kehonrakentajana hänen työ- ja ruokarytminsä on pilkun päälle tarkka.

Suosaari on kilpaillut 15 vuotta klassisessa kehon­rakennuksessa, nykyään yli 50-vuotiaiden masters-sarjassa. Palkintokokoelmassa on kahdeksan Suomen mestaruutta, kaksi EM-hopeaa ja yksi EM-pronssi sekä pronssi maailmanmestaruus­kisoista.

”Vielä puuttuu EM- ja MM-kultaa, eli tavoiteltavaa riittää. Viime joulukuun MM-kisoissa olin viides, ja päätin jatkaa kilpailemista.”

Kisailun Suosaari yhdistää metsänhoitoon. Se auttaa häntä laskemaan kehon rasvaprosentin mahdollisimman lähelle kahta, jolloin lihakset pääsevät paremmin esiin.

”Rasvan vähentäminen alkaa kolmesta neljään kuukautta ennen kisoja, ja metsän raivaamisessa sydämen syke on rasvanpolttoon ihan ideaali, samanlainen kuin reippaassa kävelyssä.”

Rasvanpolttotreeninä Suosaari saattaa aamulla pyöräillä palstalle ja raivata tankillisen verran eli parisen tuntia. Ruokatauon jälkeen hän raivaa vielä toisen tankillisen ja polkee sitten kotiin. Sen pidempää metsätyöpäivää valmistautumisvaiheessa ei voi tehdä tai lihasmassaa alkaa kadota.

”Esimerkiksi toissa keväänä jyrkän ratapenkereen hakkuu osoittautui liian rankaksi. Kaatuilin jäisessä rinteessä, ja lihakset jumiutuivat.”

Lihasvoimaa Suosaari kasvattaa kuntosalilla. Voiman lisäksi treeni kehittää lihaksiston tasapainoa ja liikkuvuutta.

”Se kaikki merkitsee myös parempaa työkykyä metsässä.”

Hanne Manelius
Kehonrakentajan metsätyöpäivän eväs on aina samanlainen ja täsmälleen sama kuin kotilounas olisi: grammalleen tarkkaan punnittu määrä riisiä, lihaa, kasviksia ja oliiviöljyä.

Aukko kasvaa lapsenlapsille

Metsän ostajana Voitto Suosaari hankki alkuun melkein millaista metsää tahansa, myös aukkoja. Niitä hän saattaa ostaa edelleen, jos ne sopivat metsäkokonaisuuteen.

”Metsätalous on ylisukupolvista toimintaa, ja tulevat lapsenlapseni korjaavat aikanaan satoa tämän päivän aukosta.”

Nykyään metsän sopivasta sijainnista on tullut Suosaarelle tärkeä ostokriteeri. Pisin matka kotoa palstalle on 23 kilometriä. Se tuntuu sopivalta, koska harvennus- ja päätehakkuita lukuun ottamatta hän tekee metsätyöt itse: mätästää, istuttaa, heinää, raivaa, täydentää taimikot, hoitaa hakkuiden ennakkoraivaukset, tarvittaessa ojittaa ja rakentaa jonkin verran metsäteitäkin.

Suosaaren metsätiloista pienin on puolen hehtaarin ja suurin 70 hehtaarin kokoinen. Viitisen vuotta sitten kaikille tehtiin metsätaloussuunnitelma ja hoitosuositukset kullekin kuviolle.

”Työt ajoitan pääosin suunnitelman mukaan. Valtaosa tiloistani on kasvatusmetsää, joten seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi on tiedossa sata hehtaaria harvennusta. Myös raivattavaa riittää eli sen puolesta pitäisi ainakin päästä huippuhyvään kisakuntoon”, Suosaari naurahtaa.

”Päätehakattavaa metsää omistan aika vähän, koska sitä tulee myyntiin vain harvoin. Jos tulee, niin lyhennän hakkuulla heti lainoja.”

Muutaman kerran kauppa on onnistunut niin hyvin, että puunmyyntitulot ovat melkeinpä kattaneet tilan hinnan.

”Mutta sitten ei tule pitkään aikaan mitään muuta kuin työtä ja kulua. Toisaalta olen ollut aika huono realisoimaan rantatontteja, vaikka metsätilojen mukana on tullut kahdeksan kilometriä rantaviivaa.”

Kohti yhteismetsää

Nuotio alkaa hiipua, mutta tauko saa vielä jatkua. Voitto Suosaari käy Raatovuoressa myös nautiskelemassa – ja suunnittelemassa loppusijoituspaikkaansa.

Hänellä on eläkekodista vahva mielikuva: Jyrkänteen reunalla kohoaa pulpettikattoinen puutalo. Sen järvenpuoleisesta seinästä tulee korkea ja melkein kokonaan lasinen.

”Rakentamisen aion aloittaa 60-vuotiaana. Tosin se edellyttää sitä, että joku kolmesta pojastani ottaisi kotitilan hoitoonsa. Tulevaisuuden visiossa perustan metsistäni heidän kanssaan yhteismetsän.”

Suosaari on vienyt poikiaan pienestä saakka metsään retkeilemään ja koettanut siten herättää heissä metsähenkeä. Hänelle itselleen metsä oli poikasena välillä pakkopullaa isän apulaisena, mutta samalla työtaidot karttuivat ihan huomaamatta.

Silloin tällöin joku yhä kummastelee Suosaarelle, miksi koulutettu mies hikoilee työkseen metsässä eikä keskity vain rakennussuunnitteluun ja -valvontaan.

”Metsästä on tullut minulle tärkeä työllistäjä ja tulonlähde. Mutta ihan pohjimmiltaan minut varmaan johti tähän maahenki. Se tulee edellisiltä suku­polvilta ja heidän työnsä kunnioittamisesta.”

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 7/20.

Hanne Manelius
Voitto Suosaari toivoo, että voisi tulevaisuudessa perustaa poikiensa kanssa yhteismetsän.

Voiton vinkit

  • Kiinnostu metsästäsi – tai myy se. Jos metsänomistajalla ei ole tietoa, halua, mielenkiintoa, aikaa tai rahaa metsänsä hoitoon, metsä kannattaa myydä aktiiviselle omistajalle.
  • Ostoaikeissa mieti, millainen metsä parhaiten palvelee omia päämääriäsi. Tahdotko puuhapalstan vai harjoittaa metsä­taloutta?
  • Kun haluat todella kovasti ostaa tietyn tilan, tarjoa korkein hinta, minkä siitä voit maksaa. Silloin ei harmita niin paljon, jos kauppa meneekin sivu suun.
  • Tee hankintapäätös ja ostotarjous ajoissa, jotta tarjouksen jättöaika ei umpeudu. Se on metsässä melkeinpä ainoa asia, jolla on kiire. Muut työt kestävät odottaa vuoden tai kaksi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit