Näe rikkaruohot rikkausruohoina – Älä kitke niitä kompostiin vaan ota ne ruokalautaselle

Jutut 15.02.2021

Ota villivihannekset mukaan arkeesi! Saat ilmaista ja herkullista superruokaa lähiluonnosta. Jutun lopussa on ohje nokkos-feta-bataattipiiraaseen.


Onko pakastimessasi voikukanlehtiä, ryöpättyä nokkosta, vuohenputkia ja maitohorsmaparsaa? Entä löytyykö keittiösi purkkirivistä kuivattua nokkosta, ikiomaa vihersekoitusta tai siankärsämösuolaa sienten ja riistaruokien mausteeksi?

Entistä useampi suomalainen osaa etsiä luonnosta villivihanneksia ja hyödyntää niitä arkiruuissa. Aarteen palstallani annan vinkkejä villivihannesten keruusta ja käytöstä ja myös ruokareseptejä, joilla pääset alkuun.

Luontoäiti on antelias, sillä villivihanneksia löytyy kotipihalta, vanhoista pihapiireistä, niityiltä, polkujen varsilta, metsistä, rannoilta, luomupelloilta ja hakkuuaukoilta. Villin vihreän supermarketti on avoinna varhaisesta keväästä aina lumentuloon saakka. Kasvit tunteva pääsee hakemaan herkullista ja hoitavaa ruokaa koko pitkän satokauden ajan.

Villivihanneksia riittää kaikille halukkaille. Ne kasvavat itsekseen, valitsevat oman kasvupaikkansa ja puskevat sit­keästi jopa asvaltin läpi.

Kasvimaan rikkausruohoja

Monet villivihanneksista ovat tuttuja rikkaruohoja, kuten voikukka, vuohenputki ja vesiheinä, joita kitketään kasvimailta hampaat irvessä. Ei kannattaisi. Minun kasvimaallani villivihannekset saavat rehottaa ja kasvaa rinnakkain ”hyötykasvien” kanssa.

Minulle rikkaruoho on rikkausruoho ja hyötykasvi siinä missä lehtikaali, punajuuri tai porkkana. Voikukat, siankärsämöt, vesiheinät ja muut villivihannekset voivat sisältää jopa kymmenkertaisen määrän antioksidantteja, vitamiineja ja kivennäisaineita verrattuna viljeltyihin kasveihin. Minun ruokalautasellani nuo villit antioksidanttipommit ovat sulassa sovussa herneiden ja kaalin rinnalla.

Toivon, että sinäkin alkaisit nähdä rikkaruohot rikkausruohoina, et enää kitkisi niitä kompostiin vaan ottaisit ne ruokalautaselle. Näin itse kasvatetut perunat, purjot ja porkkanat saisivat terveys- ja makuakselilla superbonuksen. Villi toisi lautaselle voimaa ja huikeaa aromia, kesytettyä pehmeyttä ja lempeyttä.

Puhtia kaamokseen

Villivihannekset ovat superruokaa. Tämä tarkoittaa sitä, että jo pienessä määrässä villivihanneksia on paljon ravintoaineita, jotka tukevat terveyttä ja hyvinvointia.

Villivihannekset ovat myös erityisen hyvää kaamosruokaa, joka vahvistaa immuniteettia ja auttaa selviytymään paremmin pitkästä ja pimeästä talvesta. Tämä edellyttää sitä, että kasvukaudella luonnon villejä vihreitä antimia pakastetaan ja kuivataan talteen marjojen ja sienien tapaan.

Villivihanneksista saa runsaasti kuituja, vitamiineja, antioksidantteja, hivenaineita, kivennäisaineita ja hitaita hiilihydraatteja, jotka auttavat pitämään verenpainetta, verensokeria ja kiloja kurissa. Lisäksi villivihannekset ovat ihanteellista ravintoa suoliston terveydelle.

Ekologista ravintoa

Maapallon tulevaisuus askarruttaa monia. Ruuan matka pellolta pöytään voi olla pahimmillaan kymmeniä tuhansia kilometrejä. Villivihannesten syöminen on kestävän kehityksen valinta myös ruuan hiilijalanjäljen kannalta. Niiden matka lähiluonnosta, omalta pihalta tai mökkitontilta lautaselle on parhaimmillaan vain muutama metri. Villivihanneksia suosimalla tekee valinnan maapallon hyväksi ja tietää mitä syö.

Monia askarruttaa ruuan laatu suhteessa ruuan hintaan. Villivihannesten laatu on ensiluokkaista ja ne ovat ilmaisia. Lautaselle päätyvä villivihreä tuo hyvän olon ja virkeyttä.

Meillä Suomessa villiyrttien keruu on siinäkin mielessä helppoa, että meillä on jokamiehenoikeudet ja monin paikoin vielä erittäin puhdas luonto. Suomalaiset villivihannekset ovat laadultaan ja ravinto­arvoiltaan parempia kuin esimerkiksi keskieurooppalaiset, kiitos Suomen pitkän ja pimeän talven ja pitkien, valoisien kesäpäivien.

Maria Miklas
Nokkonen on sopiva keruukasvi myös aloittelijalle: yleinen, maukas, monikäyttöinen ja helppo tunnistaa.

Raijan nokkos-feta-bataattipiiras

(uunipellillinen)

3,5–4 dl gluteenittomia kaurajauhoja

2 tl psylliumjauhetta

vajaa 1 tl suolaa

2 tl leivinjauhetta

400 g soseutettua bataattia

1,5 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä

Täyte:

noin 150 g tuoretta tai pakastettua ryöpättyä nokkosta

150 g fetajuustoa

1–2 punasipulia

3–4 valkosipulinkynttä

0,5–1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja

2 luomumunaa

0,5–1 tl rouhittua limettipippuria

pieni rasiallinen kirsikkatomaatteja

1 tl kuivattua oreganoa

1,5 dl juustoraastetta

Valmista ensin täyte: Sulata nokkoset tai silppua tuore, ryöpätty nokkonen hienoksi. Hienonna fetajuusto muruksi haarukalla. Kuori ja silppua sipulit ja valkosipulinkynnet ja hienonna aurinkokuivatut tomaatit. Sekoita feta, sipuli- ja tomaattisilppu ja munat silputun nokkosen joukkoon.

Valmista pohja: Sekoita psylliumjauhe, leivinjauhe ja suola gluteenittomien kaurajauhojen joukkoon. Sekoita sitten kaikki pohjan ainekset keskenään. Painele hieman löysäksi jäävä taikina leivinpaperilla päällystetylle uunipellille.

Levitä täyte taikinapohjalle ja rouhi päälle hieman limettipippuria myllystä. Koristele pinta halkaistuilla kirsikkatomaateilla. Ripota pinnalle oreganoa ja juustoraastetta.

Paista uunin alatasolla 175 asteessa noin 40 minuuttia, kunnes pinta on hieman ruskettunut ja pohja kypsä.

Vinkkejä!

Psylliumjauhe parantaa gluteenittoman leivonnaisen rakennetta.

Voit käyttää piirakan pohjaan kaupan valmista bataatti- tai porkkanasosetta.

Voit tehdä piirakan myös kuivatusta nokkosesta ja pakastetusta pinaatista; käytä tällöin pakastepinaatin lisäksi 2–3 rkl kuivattua nokkosta.

Toimittaja Raija Kivimetsä (s. 1962) on kokenut villiyrttikouluttaja ja tietokirjailija.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 1/21.

Muista!

  • Villivihannesten keruuseen pätevät samat säännöt kuin sienestykseen. Kerää vain varmasti tuntemiasi lajeja ja käsittele saalis heti kotiin tultuasi.
  • Selvitä ennen keruuta, ettei alueella ole käytetty torjunta-­aineita tai keinolannoitteita. Villivihanneksia ei pidä kerätä läheltä vilkasta maantietä eikä huussien, sikaloiden, lantaloiden tai teollisuuslaitosten läheisyydestä.
  • Aloita villivihannesten syöminen maltillisesti. Aloita vajaalla kourallisella tuoreita kasveja ja lisää määrää viikoittain. 1–2 rkl kuivattua kasvia vastaa noin 1 desi­litraa tuoretta kasvia.
  • Villivihannekset antavat virtaa, ja suolisto toimii hienosti. Moni villivihannesten syöjä voi hyvästellä ummetuksen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit