Ahavatuhossa taimen neulaset kuivuvat punertavanruskeiksi – Tiedätkö, milloin täydennysistutus kannattaa tehdä?

Jutut 27.05.2021

Ahavaksi kutsutaan ilmiötä, jossa kevätauringon lämmittäessä taimen neulaset alkavat haihduttaa mutta juuret eivät saa routaisesta maasta vettä.


Näkymä Konneveden Alkulan kylällä sijaitsevalla uudistusalalla saa Metsänhoitoyhdistys Keski-­Suomen metsänhoitoesimiehen Juho Laitisen huokaisemaan syvään. Minne vain katseensa kääntää, ruskettuneita taimia riittää.

”Tämä oli viime kesän viimeisiä istutustyömaita. Istutusta oli edeltänyt pitkä hellejakso, ja mietin jo silloin, miten taimet selviytyvät”, Laitinen muistelee.

Asia mietitytti niin paljon, että kesälomansa jälkeen Laitinen kävi ensi töikseen tarkistamassa taimikon kunnon.

”Hieman pelonsekaisin tuntein nousin autosta ja huokaisin helpotuksesta, kun jokaisen taimen latvassa oli viiden sentin pituinen, kirkkaanvihreä kasvu. Mutta näköjään tuli huokaistua liian aikaisin.”

Vaikka kesä oli kuuma, yksin sitä ei taimituhosta voi syyttää. Kunhan istutuspaakku istutettaessa on märkä, taimet kyllä pärjäävät.

”Kuivuus on harvoin ongelma. Metsä­palovaroitus saattaa olla voimassa ja maa niin kuiva että pölisee. Ja silti taimet selviävät. Ne kestävät ihan käsittämättömiä.”

Laitinen nyppää yhden taimen irti mättäästä. Vaaleita jouhia muistuttavat juuret puskevat ulos paakusta.

”Tästäkin näkee, että taimi on lähtenyt istutuksen jälkeen kasvuun.”

Ahava vei taimet

Jos ei kuivuus, niin mikä sitten? Pikkutaimia uhkaavista tuholaisista yleisin on tukkimiehentäi. Myös myyrät voivat kannanvaihtelun huippuvuosina aiheuttaa pahoja tuhoja. Lisäksi erilaiset sienitaudit, kuten ruosteet ja karisteet, voivat vioittaa taimia.

Tällä kertaa taimikosta ei kuitenkaan löydy viitteitä kuoriaisen tai myyrän nakerruksesta, eikä ruskettuneissa neulasissa näy rihmastoa tai itiömassaa. Vaikuttaa siltä, että taimet vei ahava.

Ahavaksi kutsutaan ilmiötä, jossa kevätauringon lämmittäessä taimen neulaset alkavat haihduttaa mutta juuret eivät saa routaisesta maasta vettä. Käytännössä taimi siis haihduttaa itsensä hengiltä.

Ahavatuhossa neulaset kuivuvat punertavanruskeiksi. Mitä vakavampi tuho, sitä suurempi osa taimesta ruskettuu. Lievässä tuhossa vauriot jäävät latvaan.

Tavallisesti kevättalven hanki suojaa taimia auringolta ja tuulelta ja pitää lämpöolot tasaisina. Talvi 2019–20 oli kuitenkin poikkeuksellisen lauha, eikä lunta juuri saatu Keski-Suomen leveysasteillakaan.

Uudistusalan kiertäneellä Laitisella on näkemys siitä, mitä taimikossa kevättalvella tapahtui.

”Kevään lämpöjakso sulatti lumet, mutta kun sää taas kylmeni, maa veti routaan. Istutusalan keskellä taimilla ei ollut minkäänlaista suojaa auringolta, joten ahava on yltänyt maahan asti. Laidalla, ison metsän vieressä lunta on ehkä ollut enemmän, siellä taimet ovat selvinneet paremmin.”

Hanne Manelius
Taimen ranka on surullisen ruskea, mutta tyvellä vihertää. Tämä taimi toipuu ahavan vaurioista.

Uusi kasvu sivuversosta

Täydellinen taimituho, jossa vihreää ei taimikosta löydy hakemallakaan, on onneksi melko harvinainen. Silloinkin, kun taimet ensivilkaisulla näyttävät ruskettuneilta, niissä usein on vielä elämää.

”Taimet voivat lähteä uuteen kasvuun sivuversosta tai jopa juuripaakusta maan alta. Jos taimessa näkyy edes häivähdys vihreää, se toipuu kyllä.”

Taimien tilannetta kannattaa tarkkailla kesäkuuhun asti ja tehdä päätös täydennys­istutuksesta vasta, jos uutta kasvua ei vielä silloinkaan näy.

Täydennysistutusta ei kannata kiirehtiä, sillä jos taimet kuitenkin toipuvat – niin kuin ne usein tekevät – on metsänomistajan tekemä työ valunut hukkaan.

”Välillä näkee sellaisia mättäitä, joissa on kaksi tainta. Yksi, jonka metsänomistaja on todennut kuolleeksi ja toinen, jonka hän on istuttanut täydennykseksi.”

Viimeistään taimikon tullessa varhaishoitoikään toinen taimista on raivattava pois. Ja yleensä kasvamaan jää se, joka alun perin julistettiin kuolleeksi, sillä se oli jo ehtinyt kasvattaa juurensa maahan ja kasvaa näin ollen täydennysistutettua tainta nopeammin.

Koeala kertoo tiheyden

Kuusen suositeltu istutustiheys on 1 800 tainta hehtaarilla. Jotta havupuutaimikko luokiteltaisiin kasvatuskelpoiseksi, pitää kasvatuskelpoisia taimia Etelä- ja Keski-Suomessa olla vähintään 1 300 kappaletta ja Pohjois-Suomessa 1 200 kappaletta hehtaarilla.

Jos kasvatuskelpoisia taimia on vain 500–600 kappaletta hehtaarilla, uudistusala kannattaa viljellä kokonaan uudelleen.

Taimikon tiheys on helppo tarkistaa muutamalla ympyräkoealalla. Nelimetrisen onkivavan tulisi koskettaa keskimäärin kuuteen tai seitsemään taimeen, jotta tiheys olisi riittävä.

Kun arvioidaan täydennysistutuksen tarvetta, kuolleiden taimien lukumäärän lisäksi kannattaa ottaa huomioon myös niiden sijainti uudistusalalla. Paikalliseen täystuhoon on reagoitava nopeammin kuin tasaisesti sieltä täältä kuolleisiin taimiin.

”Jos 1 800 kuusentaimesta 200 kuolee sieltä täältä, tuhoa ei taimikonhoitovaiheessa enää huomaa. Mutta jos 200 tainta kuolee vieri vierestä, se kyllä näkyy.”

Hanne Manelius
Juho Laitisen mukaan täydennysistutusta ei kannata kiirehtiä vaan tilannetta voi tarkkailla kesäkuuhun asti.

Parempi onni ensi kerralla

Laitisen kokemuksen mukaan metsänomistajat tekevät täydennysistutukset yleensä itse. Työn voi myös teettää ulkopuolisella, mutta kannattaa varautua siihen, että kustannus on korkeampi kuin tavallisessa istutuksessa.

Työ on hitaampaa, sillä jokaisen taimen elinkelpoisuus pitää tarkastaa ennen täydennystä. Etenkin rehevillä mailla heinikko haittaa istuttajan etenemistä.

Maanmuokkausta ei yleensä täydennysistutusta varten kannata teettää uudestaan, vaan järkevämpää on tehdä täydennysistutus mahdollisimman pian, jolloin vanhaa muokkausjälkeä voi vielä hyödyntää.

Viimeinen hetki täydentää vajaa taimikko on silloin, kun taimet ovat 3–4-vuo­tiaita.

Laitinen luo vielä silmäyksen taimikkoon. Näkymä harmittaa, mutta luonnon kanssa toimiessa ei pettymyksiltä aina voi välttyä.

”Ei auta, istutetaan uudet taimet. Ja toivotaan parempaa onnea.”

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/2021.

Hanne Manelius
Taimi on istutuksen jälkeen lähtenyt kasvuun ja kasvattanut juuria ulos paakusta.

Tuore tutkimus

  • Luonnonvara­keskus selvitti ahava­tuhojen yleisyyttä 60:lla vuonna 2019 istutetulla uudistusalalla, jotka sijaitsivat Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella.
  • Ahavatuhoja havaittiin 46 prosentilla taimista. Ahavan vioittamista taimista yli puolet kuoli, ja toipuneilla taimilla havaittiin heikentynyttä pituuskasvua sekä latvavioituksia.
  • Tutkimus tehtiin yhdessä metsänhoitoyhdistysten, metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen kanssa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit