Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Nilkkavamma, eksyminen, punkit tai nestehukka – Aarre kokosi vinkit, joiden avulla taimikonhoitaja tai metsän virkistyskäyttäjä voi varautua vaaranpaikkoihin

Metsässä eteen voi tulla jos jonkinlaista vitsausta. Taimikon harvennuksesta tai marja­metsästä voi palata hyvillä mielin, kun on ennen reissua varautunut myös vastuksiin.

1. Kengät kuntoon

Metsä on alustana epätasainen. Maassa on kiviä, kantoja ja kuoppia. Jokainen jalansija on erilainen kuin edellinen, ja siksi kulkijalla on riski kompastua.

”Erilaisten esteiden ylittäminen, kuten ojan yli hyppääminen, aiheuttaa paljon metsätapaturmia, esimerkiksi selän venäyttämisiä tai nilkan nyrjähdyksiä. Hyppäämistä ja loikkaamista kannattaa välttää ja pyrkiä kiertämään este”, neuvoo Metsä­tehon erikoistutkija Heikki Ovaskainen.

Jos et voi ylittää ojaa muuten kuin hyppäämällä, koeta laskeutua loikan päätteeksi molempien jalkojen varaan. Näin hyppäyksestä aiheutuva rasitus jakautuu kahdelle jalalle ja samalla toinen jalka toimii tukena, jos toisen alla on jotain pettävää.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Maaston epätasaisuuteen kannattaa varautua hyvillä jalkineilla.

”Nilkkaa tukevat, varrelliset kengät ovat parhaat. Raivaussahatyössä ei edellytetä turvaluokituksen mukaisia viiltosuojattuja kenkiä, mutta eivät nekään pahitteeksi ole. Marjastaja pärjää myös kumisaappailla. Kengän pohjan tulee olla pitävä, jotta ehkäistään turhat liukastumiset”, Ovaskainen sanoo.

Oma kunto kannattaa ar­vioida realistisesti eikä ahnehtia liian pitkiä päivärupeamia. Juomapullo ja pieni välipala auttavat jaksamaan.
Oma kunto kannattaa ar­vioida realistisesti eikä ahnehtia liian pitkiä päivärupeamia. Juomapullo ja pieni välipala auttavat jaksamaan. Kuva: Johannes Tervo

2. Virkeänä vesakkoon

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Metsässä kulkijan on hyvä jatkuvasti havainnoida ympäristöään ja tarkkailla kulkureittiä. Iän karttuessa liikkuminen ei ole enää kovin ketterää. Oman fyysisen kunnon suhteen on syytä olla rehellinen itselleen.

”Metsään kannattaa lähteä levänneenä ja virkeänä. Ole realistinen siinä, millaisen raivausurakan pystyt tekemään yhteen menoon tai millaisen matkan jaksat sienimetsässä kulkea”, Ovaskainen kehottaa.

Metsätyössä riskien arvioiminen etukäteen sekä pieni pysähtyminen töiden lomassa voivat ehkäistä vaaratilanteen syntymisen. Kannattaa miettiä sitäkin, voisiko kesken olevan urakan siirtää parempaan säähän.

”Tapaturma-alttius vähenee ja työ on mielekkäämpää ja tuottavampaa, kun sitä tekee hyvissä sääolosuhteissa.”

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Kaveri retkellä antaa turvaa, jos epäilee omaa suunta­vaistoaan. Sienestäjän on hyvä vilkaista välillä myös muualle kuin jalkoihinsa.
Kaveri retkellä antaa turvaa, jos epäilee omaa suunta­vaistoaan. Sienestäjän on hyvä vilkaista välillä myös muualle kuin jalkoihinsa. Kuva: Jaana Kankaanpää

3. Suojaudu säältä

Suojaa itsesi niin kuumalta kuin kylmältäkin. Keväällä ja keskikesällä auringon UV-säteily on voimakkaimmillaan, joten käytä aurinkovoiteita, pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita ja päähinettä varsinkin silloin, jos liikut pitkiä aikoja aukeilla paikoilla.

Raivaushommissa on hyvä pitää taukoja vähintään jokaisen tankkauksen yhteydessä. Vettä pitää muistaa juoda säännöllisesti, jottei nestehukka yllätä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Jokaisella tankkaustauolla on muistettava juoda, helteellä useamminkin”, opastaa Ovaskainen.

Suolatasapainon ylläpitäminen on tärkeää, joten evästäkin kannattaa olla mukana. Mitään kovin tuhtia ateriaa ei metsässä välttämättä kannata nauttia vaan turvautua energiaa antaviin välipaloihin.

”Kylmällä säällä kannattaa taukojen ajaksi vetäistä muun vaatetuksen päälle taukotakki, jotta keho pysyy lämpimänä. Ukkosmyrskyn lähestyessä metsästä on syytä lähteä pois.”

4. Ehkäise eksyminen

Sieniä ja marjoja etsiessään kulkija pitää katseensa yleensä maassa. Silloin ei välttämättä tule havainnoineeksi ympäristöä, ja kohta voi huomata olevansa eksyksissä.

Varsinkin tuntemattomassa metsässä kannattaa painaa mieleen ympäristöstä tunnistettavia kiintopisteitä, joiden mukaan osaa palata takaisin.

”Jos eksyt, lähde siihen suuntaan, josta oletat tulleesi. Jos löydät tien tai polun, seuraa sitä. Tie vie yleensä aina jonnekin, ja myös mahdolliset etsijät löytävät sinut todennäköisemmin tieltä”, neuvoo Ovaskainen.

”Menetpä metsään töihin tai marjaan, ilmoita etukäteen läheisillesi, minne olet menossa ja koska suunnilleen palaat. Työpäivän venyessä ilmoita siitä kotiin.”

Kännykkä kannattaa metsässä pitää aina mukana. Huolehdi ennen lähtöä siitä, että puhelin on täyteen ladattu. Mukaan voi myös ottaa pienen vara-akun. Ylimääräiset, virtaa syövät sovellukset kannattaa sulkea. Jos akkua kuitenkin riittää, kännyköiden karttasovellukset ovat mainioita apuvälineitä suunnistamisessa.

Hätätilanteen varalta kännykässä on hyvä olla 112-sovellus, joka kertoo hätäkeskukselle sijaintisi metsässä.

5. Turvallista taimikonhoitoa

Taimikon raivaaja voi välttää monen­laiset harmit asianmukaisilla varusteilla. Päässä tulee olla kypärä, jossa on kuulosuojaimet ja visiiri.

”Myös erillisten suojalasien käyttöä suositellaan, koska raivaussahan terästä sinkoaa kovalla nopeudella pienempääkin purua, joka saattaa tulla visiirin läpi. Kypärän niskasuoja suojaa kesällä auringolta, hyönteisten pistoilta sekä roskilta”, Heikki Ovaskainen sanoo.

Raivausasu suojaa nirhaumilta ja sahan terästä lentäviltä oksilta. Satunnaisesti raivaustyötä tekevä voi Ovaskaisen mukaan käyttää myös käsivarret peittävää, kulutusta kestävää takkia ja vaikkapa farkkuja.

Käsineissä tulisi olla pitävä pinta, jotta ote sahasta olisi mahdollisimman hyvä. Raivaussahan valjaat pitää säätää omalle kropalle sopiviksi, etteivät hartiat ja niska kipeydy.

Raivaussahakursseilla saa hyödyllistä tietoa muun muassa sahan turvallisesta käytöstä. Ennen raivauspäivän aloittamista tulee huolehtia siitä, että saha toimii ja että sen terä on ehjä ja teroitettu.

”Jos kesken raivauksen puunpala jää jumiin terän ja teräsuojan väliin, sammuta saha, laske se maahan ja vasta sitten poista tukos. Irrottamista ei pidä tehdä kädellä sahan ollessa käynnissä ja kiinni valjaissa”, varoittaa Ovaskainen.

Raivaussahalla työskenneltäessä pyri pitämään molemmat kädet koko ajan sahan kahvoilla. Metsätöissä on hyvä, jos mukana on seuraa, mutta jos työskentelet toisen henkilön kanssa, pitäkää välissänne ainakin 20 metrin turvaväli.

Punkeilta voi yrittää suojautua erikoisvaatetuksella, kumisaappailla ja pujottamalla housunlahkeet sukkien sisään.
Punkeilta voi yrittää suojautua erikoisvaatetuksella, kumisaappailla ja pujottamalla housunlahkeet sukkien sisään. Kuva: Jaana Kankaanpää

6. Puolustaudu punkeilta

Punkkeja löytyy lähes koko maasta, eniten Suomen rannikkoalueilta ja saaristosta.

Puutiaisaivotulehdukselta voi suojautua rokotteella. Borreliatartuntaa taas voi parhaiten ehkäistä jokailtaisella punkkitarkastuksella, sanoo metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen.

”Kestää vähintään 12 tuntia, yleensä vuorokauden, ennen kuin borreliabakteerit siirtyvät puremakohdasta ihmiseen. Jos on päivän metsässä ja illalla irrottaa punkin itsestään, tartuntaa ei vielä ole ehtinyt syntymään.”

Punkkien pääsyn iholle voi estää pitämällä kumisaappaita ja pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita. Housunlahkeet kannattaa pujottaa sukkien sisään. Vaaleista vaatteista punkit erottaa paremmin kuin tummista. Lisäapua voi saada hyttys- tai punkkikarkotteesta, mutta kovin tehokasta suojaa ne eivät anna.

”Markkinoilla on myös housuja, paitoja ja sukkia, jotka on kyllästetty permetriinillä, joka on yleinen punkkimyrkky. Olen itse käyttänyt tällaisia housuja maastotutkimuksissani, eikä yhtään punkkia ole silloin kiinnittynyt”, Henttonen kertoo.

7. Muista myrkytysvaara

Suomen luonnossa kasvaa myrkyllisiä kasveja, kuten vaikkapa hullukaali tai kielo. Kasvia koskettamalla myrkytystä ei saa. Jos sen sijaan käytät luonnonvaraisia kasveja ruuaksi, kasvit on syytä opetella ja tunnistaa ehdottoman varmasti.

”Tiedossamme on esimerkiksi tapauksia, joissa kielonlehtiä on luultu villinä kasvavaksi karhunlaukaksi. Kun kielonlehdet sitten nautitaan vaikkapa salaattina, myrkytys on mahdollinen”, sanoo Myrkytystietokeskuksen ensi- ja tehohoitolääkäri Maria Kaista.

Sienistä valkoiset kärpässienet, kavalakärpässienet ja suippumyrkkyseitikit ovat vaarallisimpia. Ne voivat pieninäkin annoksina aiheuttaa hengenvaarallisen elinvaurion. Jos epäilet syöneesi näitä sieniä, soita Myrkytystietokeskukseen.

”Opettele tunnistamaan ne sienet, marjat ja kasvit, joita keräät ja syöt. Sienistä valkoiset ja ruskeat voivat olla henkeä uhkaavan myrkyllisiä. Itse en välttämättä keräisi valkoisia sieniä lainkaan”, Kaista sanoo.

Jos raivaat tonttiasi rikkakasveista tai vieraslajeista, käytä suojaavaa vaatetusta ja hanskoja. Esimerkiksi tyräkit ja jättiputket ärsyttävät ihoa ja limakalvoja ja voivat aiheuttaa hankalia, voimakkaita iho­reaktioita.

8. Evääksi ensiapupakkaus

Pakkaa metsäretkelle mukaan juomapullon ja välipalan lisäksi pieni ensiapupakkaus, jossa on mukana ainakin laastareita, puhdistusliinoja ja siderulla.

Ampiaisen pistoon kannattaa ensiavuksi pakata mukaan antihistamiinia tai kortisonitabletteja, esimerkiksi kyypakkauksesta.

Jos tietää saavansa ampiaisen pistosta voimakkaan anafylaktisen allergiareaktion, mukana tulisi aina pitää adrenaliiniruiskua.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/2021.

Venähdyksiä ja haavoja

  • Metsässä tehtävä työ on tapaturma-­altista. 47 % metsänhoitotöiden tapaturmista tapahtuu puutavaran teossa, 26 % taimikonhoitotöissä ja raivauksessa.
  • Maaston epätasaisuus ja liukkaus aiheuttavat 27 % metsätapaturmista, kun taas 25 %:ssa tapaturmista syynä on kaatuva puu, kanto tai tukki.
  • Yleisimmin metsätyötapaturma aiheuttaa sijoiltaan menon, venähdyksen tai nyrjähdyksen (40 % tapaturmista) tai haavan tai pinnallisen vamman (36 %).
  • Lähde: Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela, tapaturmatilastot 2010–2019

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.