Piharatamo on syötävä kasvi – Vanha kansa nimitti sitä verta puhdistavaksi kasviksi

Jutut 28.06.2021

Piharatamo on mieto villivihannes silloin, kun sen lehdet ovat kohtalaisen pieniä ja pehmeitä. Katso jutun lopusta resepti veitsipestoon.


Suomen kesä on upeaa aikaa, mutta siihen kuuluu myös monenlaisia haasteita. Grillissä tirisevät herkut närästävät ja kuplajuomat röyhtäyttävät; jäätelö turvottaa ja saa mahan kiertämään. Kävely paljain jaloin kovettaa kantapäät, ja pihahommissa sormeen päätyy tikku jos toinenkin. Hyttyset pistävät, paarmat purevat. Kesäflunssa saa nenän valumaan, ja keuhkoihin kertyvä lima yskittää.

Kasvimaailmasta löytyy näihin kaikkiin kiusoihin auttaja, piharatamo (Plantago major).

Kuinka niin arkinen ja vaatimattoman oloinen kasvi voikaan olla niin monikäyttöinen! Piharatamoon ei katse pysähdy, sen päälle tallotaan ja se ohitetaan.

Myös moni villiyrteistä innostunut etsii katseellaan mieluummin nokkosta, voikukkaa tai siankärsämöä. Harva edes tietää, että myös piharatamo on syötävä kasvi.

Mieto villivihannes

Piharatamo on mieto villivihannes silloin, kun sen lehdet ovat kohtalaisen pieniä ja pehmeitä. Aloita piharatamon hyödyntäminen villivihanneksena heti, kun varhaisversot nousevat lumen alta, saat kesän kuluessa luonnollista aurinkosuojaa.

Itse käytän piharatamon lehtiä salaatteihin, veitsipestoon, keittoihin, munakkaisiin, suolaisiin piiraisiin, pastakastikkeisiin ja muhennoksiin. Höyrytän lehtiä myös lisukkeeksi ja nautin niitä kreetalaisittain oliiviöljyllä, sitruunalla ja suolalla maustettuna.

Kun piharatamon lehdet kasvavat isoiksi, ne muuttuvat koviksi ja kuituisiksi. Ruokalautaselle en niitä silloin enää kelpuuta, mutta teeksi ja kasviliemeksi kylläkin.

Suoliston apuri

Pidän itseäni onnekkaana, kun pihapiirissäni kasvaa yllin kyllin piharatamoa. Varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn voin kerätä sitä ruokana ja rohtoina hyödynnettäväksi. Saan apua haavoihin, ruhjeisiin ja hyönteisten pistoihin. Saan helpotusta suolistohaasteisiin ja tehokkaan yskänlääkkeen tarpeen tullen. Minulle piharatamo on monipuolinen arvokasvi.

Piharatamo sisältää muun muassa C-vitamiinia, beetakaroteenia, kalsiumia, lima-­aineita, parkkiaineita, aukubiinia ja piihappoa. Kasvissa on myös kahvihappoa ja allantoiinia, joka edistää ihosolujen muodostumista ja pehmentää arpikudosta.

Suolistovaivoihin kyllästyneiden kannattaa ottaa piharatamo elämäänsä ja hyödyntää kasvin lehtiä ja siemeniä. Piharatamon sisältämä piihappo hoitaa kipristelevää mahaa ja korjaa suoliston limakalvoja.

Piharatamon siemenistä, takapihan ”psylliumista”, saa helpotusta ummetukseen mutta myös sitkoa gluteenittomaan leivontaan. Siementen sisältämät lima-­aineet lisäävät ulostemassaa ja vaikuttavat laksatiivisesti. Niiden tiedetään alentavan myös veren seerumin kolesterolia.

Ratamouutetta yskään

Vanha kansa nimitti piharatamoa verta puhdistavaksi kasviksi. Sen avulla häädettiin suolistoloisia ja lääkittiin vatsanväänteitä. Kasvin teho haavojen ja ruhjeiden hoidossa tunnettiin. Kasvia käytettiin myös mahahaavoihin, ripuliin, maksa- ja sappivaivoihin ja verenvuotoihin sekä yskään.

Nykyajan kasvilääkinnässä tiedetään, että piharatamolla on antibakteerinen, tulehdusta sammuttava, hengityselimiä vahvistava ja limakalvoja supistava vaikutus. Piharatamoa käytetään irrottamaan limaa ja hoitamaan monenlaisia keuhkohaasteita astmasta keuhkoputkentulehdukseen ja yskään.

Piharatamo on tehokas hengitystie­rohto. Niinpä valmistan joka kesä ratamouutetta, jota annan lahjaksi keuhkohaasteista kärsiville ystävilleni ja hyödynnän myös itse tarpeen tullen.

Piharatamon ulkoinen käyttö on viisautta, kunhan käyttää ehdottoman puhtaita, kämmenten välissä pehmennettyjä lehtiä. Esikäsittelyn jälkeen lehdillä voi hoitaa muun muassa haavoja, hyönteisten pistoja, finnejä, mustelmia, rakkoja ja ruhjeita. Piharatamo helpottaa kutinaa, pehmentää ja uudistaa ihoa sekä tyrehdyttää verenvuotoa.

Piharatamon soikeat lehdet on helppo tunnistaa. Kasvi kasvaa ruusukkeena maata vasten.

Veitsipesto eli hortahakkelus

(4 annosta)

yhteensä noin 1 litra eli 50 grammaa tuoreita sekalaisia villivihanneksia: esimerkiksi piharatamon nuoria, pehmeitä lehtiä, vuohenputkea, voikukan ehytlaitaisia lehtiä, suppuisia poimulehtiä, muutama siankärsämön nuori ja pehmeä lehti, muutama pieni ja pehmeä mustaherukanlehti tai 0,5 dl ketunleivän lehtiä

3 rkl kylmäpuristettua neitsytoliiviöljyä

1 tl punaviinietikkaa tai luomusitruunan mehua

suolaa maun mukaan

Huuhtele villivihannekset ja kuivaa ne salaattilingossa, talouspaperilla tai puhtaalla keittiöpyyhkeellä.

Sekoita kaikki kasvit keskenään ja silppua ne hienoksi terävällä veitsellä.

Lisää mukaan kylmä­puristettu neitsytoliivi­öljy, viinietikka tai sitruunamehu ja ripaus suolaa. Sekoita hyvin. Jos hakkelus vaikuttaa liian kuivalta, voit lisätä hieman öljyä.

Vinkki! Veitsipesto sopii esimerkiksi leivän päälle, pastan lisukkeeksi, uuniperunan täytteeksi tai vaikka paistetun pizzan päälle rucolan tapaan. Paras kesä­herkku syntyy veitsi­pestosta, uusista perunoista ja sillistä.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/2021.

Raija Kivimetsä
Piharatamon soikeat lehdet on helppo tunnistaa. Kasvi kasvaa ruusukkeena maata vasten.

Muista!

  • Piharatamo on tehokas hengitysteiden hellijä. Hyödynnä kasvia teenä, alkoholiuutteena tai siirappina sitkeisiin hengitystieinfektioihin, astmaan, poskiontelontulehdukseen, käheyteen ja yskään.
  • Kun lähdet patikoimaan, teippaa isokokoinen ratamonlehti kantapäähän. Näin ehkäiset rakkojen muodostumista.
  • Vanha kansa kutsui ratamonlehteä laastariheinäksi ja käytti sitä haavalaastarina. Jos nykyään toimii näin, täytyy varmistua siitä, että nirhauman päälle pantava lehti on ehdottoman puhdas.

Aiheeseen liittyvät artikkelit