Jukka Perämäki treenaa tarkkuutta vaativaa kilpasahausta omalla pihalla: ”Takapihallakin harmittaa, jos tulee millin virhe”

Jutut 13.08.2021

Hallitseva moottorisahauksen Suomen mestari Jukka Perämäki kertoi Aarteelle 50-vuotishaastattelussa vuonna 2014 polustaan kilpasahaajaksi sekä treenirutiineistaan.


Syyskuussa Jukka Perämäki täyttää 50 vuotta. Mieluinen lahja olisi kultamitali moottorisahauksen MM-kilpailuista.

Taito käsitellä moottorisahaa on Pohjanmaalla, Kuortaneen Mäyryssä, asuvalle Perämäelle veren- ja kodinperintöä. Jukan isä Terho Perämäki teki metsätöitä koko työikänsä.

Isä myös osoitti, että metsurina voi pärjätä hyvin. Vuonna 1964, kun Jukka oli vauva, Terho muutti vaimonsa ja viiden lapsen kanssa Ruotsiin leveämmän leivän toivossa. Tuolloin suomalainen metsuri oli Ruotsissa arvossaan. Terho oli yksi noita hurjasti runnovia, työtä pelkäämättömiä suomalaishakkaajia. Kahdeksassa vuodessa hän tienasi varat maatilaan, jonka hän hankki Kuortaneelta ja kunnosti. Perhe palasi Suomeen 70-luvun alussa.

Isän jäljissä metsätöihin

Metsätyöt Jukka Perämäki oppi isänsä opastuksella, aluksi isän palstalla talvisin puita kasaten. 18-vuotiaana eli heti, kun ikää oli tarpeeksi, Jukka pestautui isänsä jäljissä Metsäliitolle ammattimetsuriksi.

Kilpasahauksesta Jukka kiinnostui vasta myöhemmin, kun työnopastaja Markku Kiviluoma Jalasjärveltä houkutteli hänet firman sahauskilpailuun. Sieltä tie vei aluekarsintojen kautta vuoden 1990 moottorisahauksen SM-kisaan, jossa mitalimenestystä ei vielä tullut.

Monitoimikoneiden aikakausi lopetti Jukka Perämäen metsurinuran muutama vuosi ennen vuosituhannenvaihdetta. ”Hakkuita ei enää ollut tarpeeksi. Takana oli kuusitoista vuotta metsurin töitä. Olin kuitenkin vasta vähän yli kolmekymppinen.”

Käsistään kätevänä hän opetteli kirvesmiehen ammatin. Siitä pitäen työura on jatkunut Seinäjoella rakennustöissä saman työnantajan palveluksessa.

”Hakkuuhommat jäivät, mutta kilpaura moottorisahauksessa jatkui. Ilman metsurivuosiani en edes voisi pärjätä lajissa. Sahan pitää istua käteen kuin ajatus, ja siihen pääsee vain ahkeran sahauksen myötä.”

Kilpailulajeja moottorisahauksen SM- ja MM-kisoissa on viisi: puun tarkkuuskaato, karsiminen, teräketjun vaihto ja laipan kääntäminen, alta-päältä-sahaus sekä tarkkuuskatkaisu.

Eläviä puita ei kilparadalla ole. Kaadossa kaadetaan pylväs, ja karsinnassa karsitaan runkoaihioon kiinnitettyjä tappeja. Suoritukset pisteytetään mitattujen tai havaittujen virheiden sekä joissakin lajeissa myös käytetyn ajan mukaan.

Risto Jussila
Tapit karsitaan mahdollisimman nopeasti mutta ilman runkovaurioita ja tapintynkiä. Karsintajälki mitataan rajatapauksissa millin osien tarkkuudella.

Huskun mies

Jukan isä Terho sahasi Husqvarna-moottorisahoilla Suomessa ja Ruotsissa. Isän jäljissä Jukka tottui samaan sahamerkkiin.

Urakalla töitä tehdessä kestävä saha oli kullanarvoinen kapine. Omista työvälineistä Jukan mieleen palautuu erityisesti tukkisaha Husqvarna 254.

”Se oli melko painava, mutta voimaa piisasi. Siihen sahaan liittyy minulla hyviä muistoja.”

Harvennuksilla sahana oli työvuosina Husqvarna 242. Sekin oli hyvä peli. Nämä kaksi sahaa olisivat edelleen hyviä välineitä ammattilaiselle, joskin tekniikka on kehittynyt.

Perämäen kilpasaha on Husqvarna 576 XP, jonka sylinteritilavuus on 73,5 cm3. Se painaa lähes pari kiloa enemmän kuin normaalit tukkisahat. Tehoa tarvitaan, koska katkaisu ratkaisee kisoissa paljon.

Ulisten kierroksia ottavaa kilpasahaa ei löydy kaupasta. Lähelle yltää sahan auto tune -kaasuttimella varustettu perusversio, joka maksaa 1 280 euroa.

Kilpaurheilijan elämää

Nykyisin moottorisahaus on Jukka Perämäelle kilpaurheilua, johon hän valmentautuu tähtäimenään kansainvälinen menestys. Vuosi jakautuu peruskunto-, lajiharjoittelu- ja kesän kilpailukauteen.

Kuntopohja syntyy paitsi rakennustöissä myös rullaluistellen ja talvella jääkiekkoa pelaten. Punttiharjoittelunsa Jukka suunnittelee kilpailuvoimaa treenaten.

Omakotitalonsa takapihalla Jukalla on sahakilpailua jäljittelevä harjoittelurata. Siellä hänen kilpasahansa alkaa ulista jo kevättalvella kolmesti viikossa.

Terälaipan kääntöä hän harjoittelee jo talvella omakotitalon vieressä lämpöisessä varastohallissa useasti viikossa. Sekuntikello käynnistyy kuin hiihtokisoissa vivun työnnöstä jalalla. Puitteet ovat identtiset kilpailutilanteen kanssa.

Maailmanmestaruus hilkulla

Jukalla on jo kahdeksan SM-kultaa ja lukuisasti hopea- ja pronssimitaleita. Tuorein mestaruus, jo viides peräkkäinen, tuli kesäkuussa.

Epävirallisia Viron mestaruuksia Jukalla on neljä. Virallinen Viron mestaruus menee parhaalle virolaiselle; sama järjestely toimii virolaisille SM-kisoissa.

Joka toinen vuosi järjestettävissä moottorisahauksen MM-kilpailuissa Jukka on yltänyt hopealle vuosina 2008 ja 2012. Kaksi vuotta sitten MM-kisoissa hän päätyi ykköseksi tasapistein venäläisen kilpailijan kanssa. Voitto ratkesi harmittavan niukasti venäläisen eduksi tarkkuuskaadon lajipisteillä.

Joukkuekisassa Suomi voitti komeasti kultaa. Jukan lisäksi joukkueeseen kuuluivat Vesa Kurki ja Jarmo Laatikainen. Suomen edellinen joukkuekulta oli peräti 21 vuoden takaa.

Risto Jussila
Alta–päältä -sahausjälkien pitäisi osua täsmälleen toisiinsa ja vielä suorassa kulmassa.

Vaimo jännää mukana

Puoliso Marjo-Riitta Perämäki kiertää Jukan mukana kaikissa kilpailuissa. Myös Marjo-Riitan isä oli metsuri, joten moottorisahat ovat hänelle tuttuja.

Yhteistä historiaa on sekin, että myös Marjo-Riitta on asunut lapsuudessaan Ruotsissa. Molemmat ovat lisäksi kokeneet eron ennen nykyistä uusperheen aikaa, jota on jatkunut jo toistakymmentä vuotta.

”Jukan kilpasahaus on sikäli yhteinen harrastus, että kierrän kaikkialla hänen kanssaan ja tukenaan. On jännittävää elää mukana kisojen tunnelmissa. Jukalla on mahtavat kilpailuhermot”, Marjo-Riitta kehaisee.

Suomessa moottorisahauksen kilpailutoimintaa edistää ja lajitietoutta tulokkaille siirtää Suomen moottorisahauskilpailijat ry eli Sumoki, joka järjestää vuosittain moottorisahauksen SM-kisat.

Puuhamiehinä on vanha kilpakaarti Hannu Kilkin, Pertti Anttosen ja Tuomo Pirkkalaisen johdolla. Sumoki myös valitsee jäsenet Suomen kilpasahauksen maajoukkueeseen.

Kohti täydellistä sahankäsittelyä

Kuluva vuosi on jälleen MM-kilpailujen vuosi. Ne sahataan 10.–13. syyskuuta Sveitsissä. Sitä ennen Jukka käy vielä Virossa MM-kisojen epävirallisessa esikisassa, Marjo-Riitta tietysti mukana.

Jo aiemmin kesällä ohjelmassa oli Husqvarnan kilpasahaustiimin valmennusleiri Virossa.

Jukka Perämäen tähtäimessä on maailmanmestaruus. Kulta on kuitenkin lujassa, sillä kisaan ottaa osaa satakunta kilpailijaa noin 30 maasta. Heistä 30–40 kisaajalla on saumat voittoon.

”Kulta irtoaa vain täydellisellä suorituksella. Yhtään virhettä ei saa tehdä. Lisäksi tarvitaan ripaus onnea”, Perämäki sanoo.

Lajisuorituksissa mitataan millejä ja niiden osa. Samaa tekee Jukka itse viikoittain treeniradallaan.

”Takapihallakin harmittaa, jos tulee millin virhe.”

Kalareissut saavat odottaa

Vuosilomansa Perämäki käyttää kisamatkoihin. Kustannuksiakin kilpailemisesta kertyy.

”Jos joudun olemaan poissa töistä, korvaan sen viikonloppuisin.”

Joinakin talvina Jukka on ajatellut, että nyt riittää. Sitten kevät ja ystävät lajin parista ovat sytyttäneet kipinän. Kilpasahurien varaosista vastannut Jukka Peltonen on ollut tärkeä tukija. Kaikille muillekin ystäville Jukka lähettää kiitokset. Heitä on tarvittu.

Nuorekas viisikymppinen ei tällä hetkellä mieti lopettamista.

”Tästä on tullut minulle ja vaimollekin elämäntapa. Kenties jatkan niin kauan kuin pärjään.”

Yli kymppikiloinen täytetty hauki talon seinällä kertoo muistakin harrastuksista. Mutta kalastukseen ja metsästykseen ei vain jää aikaa. Ehkä sitten joskus, kun kilpaura on ohi.

Maailmalla riittää metsureita

Hakkuutyötä tekevät metsurit ovat Suomessa jo harvinaisia, mutta monessa muussa maassa luontoarvojen nousu on lisännyt metsurihakkuita.

”Osin sen takia kansainvälisiin kilpailuihin löytyy niin paljon kovatasoisia sahaajia, jotka kaikki ovat minua nuorempia”, Jukka naurahtaa.

Tämä selittää osaltaan sitä, miksi Suomen mitalit MM-kisoista ovat jääneet jo parinkymmenen vuoden ajan vähiin muutamia viime vuosia lukuun ottamatta.

Parhaiten Suomen mainetta on pitänyt yllä Mäyryn Mister Moottorisaha. Sähäkässä MM-kisassa hän voi jälleen napata mitalin nuorempien nenän edestä pohjalaisella tyyneydellään.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 7/2014.

Risto Jussila
Sahan käsittelyn Jukka Perämäki oppi metsätöissä isänsä opastuksella jo nuorena.

Aiheeseen liittyvät artikkelit