Korona-aika on kasvattanut valmistalojen kysyntää – Puutavaran hinnan nopea kallistuminen on kuitenkin rasittanut toimijoita

Jutut 19.11.2021

Puun hinnannousu on jäänyt valmistajien tappioksi. Vain pieni osa noususta on ehditty siirtää hintoihin, mikä näkyy talotehtaiden tuloksessa ja kannattavuudessa.


Alkusäikähdyksen jälkeen korona­pandemian vaikutus kotimaisten puutalojen myyntiin on ollut positiivinen.

”Kodin merkitys on korostunut, koska korona pakotti ihmiset pysähtymään. Kun ei ole voinut matkustaa, on haluttu satsata kotiin”, tiivistää Kannustalon toimitusjohtaja Mika Uusimäki.

Samasta kehityksestä kertovat kaikki valmistalojen tekijät. Koronan alkaessa myynti loppui hetkeksi kokonaan, mutta viime vuoden syksyllä kysyntä alkoi kasvaa ja on voimistunut edelleen tänä vuonna. Koko ala on ollut samassa nousubuumissa.

Muuttovalmiiden talopakettien suosio vaikuttaa vain korostuvan pandemian aikana. Työn ja perhe-elämän yhdistäminen on jo tarpeeksi haastavaa ja talon rakentaminen hartiapankilla olisi jo liikaa, arvellaan syitä.

Koko kapasiteetti käytössä

Ainakin Älvsbytalo uskoo pystyvänsä kasvattamaan myös markkinaosuuttaan.

”Viime vuoden myyntimäärään päästiin nyt jo elokuussa. Koko loppuvuosi on plussaa verrattuna edellisvuoteen”, kertoo toimitusjohtaja Jan-Erik Rusk.

Sievi Groupista kerrotaan liikevaihdon kasvavan tänä vuonna noin 30 prosenttia. Konserni on palkannut kuluvan vuoden aikana 28 uutta työntekijää.

Perhossa toimivan Jetta-Talon toimitusjohtaja Tero Hietaniemi kertoo, että yrityksen koko kapasiteetti on ollut käytössä viime vuoden elokuusta lähtien.

”Lähinnä työvoiman saatavuus on ollut pullonkaulana, mutta aika hyvin on pystytty vastaamaan kysyntään, kun on otettu käyttöön osin toinen vuoro.”

Jetta-Talo pystyi nostamaan toimitusmääriä noin viidenneksellä, mutta Hietaniemi arvelee, että vielä toinen mokoma olisi mennyt tänä vuonna.

Kastelli
Kastelli-talojen Veistos oli mukana Lohjan asuntomessuilla, ja sillä oli messu­taloista pienin hiilijalanjälki. Tämä ei kuitenkaan näy rajoituksina talon arkkitehtuurissa. Veistoksen 163 neliömetrin sisätilat jatkuvat terassin puolelle.

Kallis puutavara rasittaa

Yksi korona-ajan seurauksista on materiaalien hintojen raju nousu vuonna 2021. Valmistaloja rasittaa erityisesti puutavaran hinnan nopea kallistuminen kaksinkertaiseksi.

”Koko työurani eli 20 vuoden aikana ei minkään raaka-aineen hinta ole noussut näin nopeasti ja korkealle. Nousu yllätti kaikki toimijat”, sanoo Kastellin toimitusjohtaja Joran Hasenson.

Valmistalon hinta määräytyy kuluttajansuojalain mukaan kaupantekohetkellä, joten puun hinnannousu on jäänyt valmistajien tappioksi. Vain pieni osa noususta on ehditty siirtää hintoihin, mikä näkyy talotehtaiden tuloksessa ja kannattavuudessa, kun tilinpäätöksiä tehdään.

Vähiten puumateriaalien hinnannousu näyttää heilauttaneen Jetta-Taloa ja Älvsbytaloa, jotka saavat pääosan puusta omilta sahalaitoksiltaan, Jetta-Talo Perhosta ja Älvsbytalo Ruotsin Älvsbystä.

Muurametalot kertoo ehtineensä kasvattaa puutavaravarastojaan melko paljon ennen hinnannousua.

Sievi Groupin toimitusjohtaja Juha-­Matti Silver kertoo koronan muuttaneen myös kaupankäynnin tapaa.

”Iso muutos on se, että koko prosessi hoidetaan nykyään monesti etänä jopa kaupantekoon asti. Ihmiset miettivät aluksi, onnistuuko talopaketin ostaminen näin, mutta koko ajan mennään enemmän siihen suuntaan.”

Ammattipuoli on Silverin mukaan jo täysin etätapaamisten varassa. Nyt kuluttajakauppa tulee perässä.

Puun hinnannousun ei ole havaittu siirtäneen kysyntää muihin materiaaleihin. Ihmisten halua asua nimenomaan puutalossa ei horjuteta ainakaan lyhyellä tähtäimellä.

Kannustalo
Kannustalon Suomi-malli saa 125 neliömetriinsä mahtumaan ison olohuone-­keittiön. Avaruutta lisää suurten ikkunoiden takaa jatkuva laaja terassi.

Kulttuurimuutos tuntuu

Muurametalojen toimitusjohtaja Aleksi Rämö puhuu kulttuurimuutoksesta, joka näkyy tilan tarpeena ja muuttohaluna varsinkin Etelä-Suomen kehyskuntiin.

Valmistalojen uskotaan vastaavan hyvin myös uuteen tarpeeseen, varsinkin jos tontteja ymmärretään kaavoittaa sopivan matkan päähän kaupunkien keskustoista.

Talojen suunnittelussa koronan vaikutus näkyy siten, että tilaa tarvitaan etätöiden tekemiseen. Käytännössä se tarkoittaa, että yksi makuuhuoneista sisustetaan työhuoneeksi. Se taas vaikuttaa esimerkiksi sähkö- ja it-ratkaisuihin.

Valmistajat kertovat talojen koon pysyneen suurin piirtein ennallaan. Keskikoko on edelleen 130−140 neliömetriä valmistajasta riippuen. Osa on havainnut kysynnässä 10 neliömetrin etätyölisää.

Pinta-alojen supistuminen on joka tapauksessa pysähtynyt. Kasvaneet rakennuskustannukset ja tonttihinnat antavat silti rajat kasvuhaluille.

Yksitasoinen ratkaisu on edelleen kysytyin. Kaksi- tai puolitoistakerroksisuus seuraa lähinnä kaavamääräyksestä tai rinnetontista.

Moderni tyyli vetää

Talon tyyli on entistä useammin moderni. Pohjanmaalla ja muuallakin maaseudulla näkyy yhä mieltymystä perinteisiin malleihin, mutta sielläkin maku on siirtynyt kohti modernimpaa.

Avara olohuoneen ja keittiön yhdistelmä sekä kodin laajentaminen terassille pitävät pintansa trendeinä. Värityksessä ovat muodissa toisaalta mustavalkoisuus ja toisaalta luonnonläheiset sävyt.

”Puu ja luonnonmateriaalit ovat säilyttäneet suosionsa. Suosiotaan kasvattavat myös ekologisuus, uusiutuvat materiaalit ja materiaalien kierrätys”, kuvailee DEN Group Oy:n toimitusjohtaja Jussi Niemelä. Hän puhuu DEN-konserniin kuuluvien Design­talon ja Ainoakodin puolesta.

Ekologisuus on yhä keskeinen trendi varsinkin joissakin asiakasryhmissä. Esimerkiksi Muurametaloilla tärkeä valintakriteeri on helpoksi tehty maalämmön valinta.

Kohentunut ikkunatekniikka ja kehittynyt viilennysteknologia ovat valmistalovalmistajien vastauksia ilmastonmuutokseen ja yleistyviin hellekesiin.

”Nykyään ilmalämpöpumppuja myydään talokaupan yhteydessä. Samalla mietitään jo suunnitteluvaiheessa optimaalista paikkaa lämpöpumpun sisä- ja ulkoyksikölle”, sanoo Sievi Groupin Juha-Matti Silver.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 10/2021.

Jetta-Talo
Jetta-Talon Oslo-mallissa korostuvat pelkistetty tyyli, muunneltavuus ja ekologisuus. Rimoituksella saadaan ilmettä 138 neliö­metrin puutalon julkisivuun.

Aiheeseen liittyvät artikkelit