Tuulivoimayhtiöt lähestyvät maanomistajia kirjeillä – ”Vaikka korvaus tuntuisi hyvältä, vuokrasopimusta ei kannata allekirjoittaa saman tien”, asiantuntija neuvoo

Jutut 14.01.2022

Tuulivoimahankkeita nousee kuin sieniä sateella. Metsänomistajien tulee olla tarkkana vuokra­sopimuksia solmittaessa.


Tuulivoima­puistoja suunnitellaan erityisen paljon Pohjanmaan rannikolle, mutta hankkeita on vireillä lähes joka puolella Suomea.

Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden toiminnanjohtajan Kari Salon työajasta jo neljännes kuluu tuulivoima-asioissa. Yhdistyksen toimialueella, Pohjois-Pohjanmaalla, on tälläkin hetkellä vireillä 10–15 eri vaiheissa olevaa tuulivoima­hanketta.

Tuulimyllyruljanssi alkoi Salon mukaan kaksi vuotta sitten. Hän muistuttaa, että tuulivoimaloiden rakentaminen on pitkä prosessi.

”Tuulivoimayhtiöt lähestyvät maanomistajia kirjeillä, joissa on valmiita vuokrasopimuspohjia. Vaikka korvaus tuntuisi hyvältä, vuokrasopimusta ei kannata allekirjoittaa saman tien. Sopimusneuvottelut vasta käynnistyvät tuulivoimayhtiön ensimmäisestä tarjouksesta”, Salo tähdentää.

”Ensimmäisistä suunnitelmista kuluu usein kymmenen vuotta valmiisiin voimaloihin. Kummallakaan osapuolella ei siten pitäisi olla mitään kiirettä.”

Joukkovoima tärkeää

Tuulivoimahankkeen tultua julki alkaa metsänhoitoyhdistyksessä puhelin piristä. Maanomistajat kyselevät, kuinka pitäisi menetellä.

”Jotta lopputuloksesta saadaan hyvä, maanomistajien järjestäytyminen heti alkuvaiheessa on erittäin tärkeää. Toivon, että maanomistajat ottaisivat yhteyttä joko metsänhoitoyhdistykseen, MTK:hon tai Maanomistajien Arviointikeskukseen”, Salo sanoo.

”Me pyrimme kokoamaan kaikki hankkeen alueella olevat maanomistajat yhteen. Järjestämme tiedotustilaisuuden yksin tai yhdessä tuulivoimayhtiön kanssa. Siellä kokoamme maanomistajien puolesta neuvottelevan työryhmän eli nyrkin.”

Jos osa maanomistajista on jo hyväksynyt tuulivoimayhtiön ensimmäisen tarjouksen, nyrkin on vaikea neuvotella vuokra korkeammaksi, Salo huomauttaa.

Joka viides etenee

Maanomistajien työryhmän vetäjänä on Pohjois-Pohjanmaalla toiminut useimmiten Salo tai jonkin toisen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja. Myös MTK:n ja Maanomistajien Arviointikeskuksen asiantuntijat ovat mukana sopimusneuvotteluissa.

Kari Salo kertoo, että voimayhtiöiden ja järjestäytyneiden maanomistajien neuvottelut ovat johtaneet useimmiten myönteiseen lopputulokseen. 75–90 prosenttia maanomistajista on ollut valmis allekirjoittamaan sopimuksen. Neuvotteluilmapiiri on Salon mukaan yleensä avoin ja hyvä.

Tuulipuiston rakentamisprosessi alkaa siitä, kun energiayhtiö selvittää, onko maanomistajilla kiinnostusta vuokrata maata tuulivoimaloille. Jos kiinnostusta on ja sopimusneuvottelut etenevät, yhtiö käynnistää tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen.

Salon kokemuksen mukaan noin viidennes kaikista tuulivoimahankkeista johtaa lopulta myllyjen rakentamiseen.

Vuokrat nousseet

Tuulivoima alkoi ottaa kunnolla ilmaa siipiensä alle kymmenisen vuotta sitten. Silloin tarjotut vuokrat olivat Kari Salon mukaan ”naurettavalla tasolla”. Nyt hinnat alkavat olla metsänomistajien kannalta kohdallaan.

”Vuosivuokraksi tarjotaan useimmiten vuokraa, joka ylittää 2–4-kertaisesti metsätalouden tuoton. Vuokratulla alueella saa yleensä jatkaa myös metsätalouden harjoittamista normaaliin tapaan”, Salo kertoo.

Pohjois-Pohjanmaalla metsän laskennallinen vuosituotto on 50–70 euroa hehtaarilta, joten tuulivoimalan vuosivuokraksi muodostuu 100–300 euroa hehtaarilta. Tällä vuokratasolla yhdestä tuulivoimalasta maksetaan maanomistajille vuokraa yhteensä yli 20 000 euroa vuodessa.

Vuokrasumma jakautuu yleensä siten, että tuulimyllyn tontin omistaja saa 30–50 prosenttia vuokratulosta ja loppu jaetaan lähikiinteistöjen kesken.

Voimalan roottorit estävät tuulta kulkemasta voimalan takana oleville alueille, eikä kyseisille alueille voida rakentaa muita voimaloita. Tämä maan – ja ilman – arvonmenetys korvataan lähialueiden maanomistajille.

Neuvotteluja tarvitaan

Nykyiseen vuokratasoon Kari Salo on kohtalaisen tyytyväinen. Vuokran suuruus määräytyy kuitenkin aina tapauskohtaisesti ja neuvotteluprosessin tuloksena.

Vuokraan määritellään useimmiten kiinteä osuus. Sen lisäksi maanomistajalle maksetaan tietty osuus tuulivoimalan tuottaman energian määrästä tai arvosta. Vuokra voidaan sitoa myös voimalan tehoon.

Vuokralle määritellään sopimuksissa indeksikorotusperuste, joka voi olla esimerkiksi kuluttajahintaindeksi.

Vuokratulon lisäksi metsänomistaja voi saada tuulivoimalasta muutakin hyötyä.

”Energiayhtiö rakentaa alueelle hyvät tiet, joita voi hyödyntää myös metsätaloudessa”, Salo muistuttaa.

Hän pitää tuulivoimaa metsänomistajan kannalta pääsääntöisesti hyvänä asiana, kunhan tuulivoimayhtiö toimii reilusti ja tasapuolisesti kaikkia maanomistajia kohtaan.

Ainakin toistaiseksi Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus on sisällyttänyt neuvotteluavun yhdistyksen jäsenmaksuun. Lisälaskuja metsänomistajille ei lähetetä.

Pitkät sopimuskaudet

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n lakimies Leena Kristeri kehottaa kiinnittämään huomiota sopimuskauden pituuteen.

”Tuulivoimaloiden tekniseksi käyttöiäksi on arvioitu 35 vuotta. Siksi sopiva sopimuskauden pituus olisi mielestäni 45 vuotta. Kaavoitus- ja luvitusprosessi voi viedä ensimmäiset kymmenen vuotta. Myös voimalan purkaminen ottaa sopimuskauden lopussa oman aikansa”, Kristeri muistuttaa.

”Jotkut tuulivoimayhtiöt tarjoavat 60–70 vuoden mittaisia sopimuksia ja niihinkin vielä jatkovuosioptioita. Näin pitkiin sopimuksiin ei mielestäni kannata sitoutua.”

Tuulivoimalan sopimuskausi on niin pitkä, että siksikin sopimuksiin pitää perehtyä kunnolla ennen niiden allekirjoittamista, Leena Kristeri neuvoo.

Hän kannustaa vaatimaan selkeitä sopimuksia, joissa vuokranmaksun peruste on ymmärrettävä. Maanomistajan on pystyttävä tarkistamaan, että vuokra maksetaan sovitusti. Kristeri näkee hyvänä vaihtoehtona voimalan tehoon sidotun kiinteän vuokran.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 11/2021.

Aiheeseen liittyvät artikkelit