Jutut 28.02.2018

Lahtelaisopiskelijat kehittivät pahvisia huonekaluja hätämajoitustarpeisiin. Rehome-hanke on herättänyt kiinnostusta kansainvälisesti, ja parhaillaan muotoilijaryhmä etsii yhteistyökumppaneita.

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin Rehome-muotoilijaryhmä on suunnitellut aaltopahvista ja vanerista koottavien huonekalujen sarjan, jota voidaan käyttää erilaisissa väliaikaisasumisen tarpeissa, kuten turvapaikanhakijoiden hätämajoituksessa tai luonnonkatastrofien aiheuttamissa kriisitilanteissa.

Idea pahvisiin kalusteisiin syntyi syksyllä 2015, kun kasarmialueelle Lahden Hennalaan perustettiin nopealla aikataululla vastaanottokeskus turvapaikanhakijoille. Ensimmäiset yöt turvapaikanhakijat nukkuivat lattialla, kunnes SPR:n ulkomailta tilaamat kalusteet saapuivat.

”Opiskelijat osallistuivat vapaaehtoisesti keskuksen perustamiseen, ja koulussa pohdimme, miten suunnittelulla voisi vaikuttaa tilanteeseen”, kalustemuotoilun lehtori Vesa Damski kertoo.

Damski opiskelijoineen ryhtyi kartoittamaan, miten väliaikaismajoitukset Euroopassa hoidetaan. Tyypillisesti turvapaikanhakijat asuvat väistötiloissa, kuten vanhoilla kasarmialueilla, koulujen jumppasaleissa ja urheiluhalleissa parista kuukaudesta pariin vuoteen. Pian opiskelijat ymmärsivät, että ei ole olemassa sellaista liiketoimintamallia, joka tarjoaisi nopeasti reagoivaa ja edullista kalustetuotantoa hätätilanteisiin.

Jani Luukkonen
Jussi Alasen suunnittelema yhden ihmisen sänky kootaan aaltopahvisista osista.

Pahvi on edullista ja kierrätettävää

Muotoilijaryhmä pohti väliaikaisasumisen ratkaisuja, ja keskeisimmiksi tarpeiksi nousivat nukkuminen, säilytys ja yksityisyys. Siksi Rehome-kalusteiden kokonaisuudessa on lastensänky, yhden ihmisen sänky, kerrossänky, istuimia, pöytä, säilytyshylly ja tilanjakajia. Ne ovat kalusteet, jotka ihminen vähintään väliaikaismajoituksessa tarvitsee.

Kerrossänky valmistetaan vanerista, ja kaikki muut kalusteet tehdään aaltopahvista. Kalusteet kootaan paloista ilman työkaluja. Rehome-kalusteet on suunniteltu valmistettavaksi automaatioteknologian keinon. Aaltopahvikone tuottaa tunnissa 3 000–4 000 sänkyä.

Damskin mukaan aaltopahvia on ennenkin käytetty kalusteissa, mutta hätämajoituksen kalustemateriaalina sitä ei ole koskaan ennen kokeiltu. Materiaalin etuina ovat edullisuus ja kierrätettävyys. Pahvisängyn hinnaksi on laskettu 6–10 euroa.

”Käytön jälkeen aaltopahvituotteen voi kierrättää kohdemaassa tai palauttaa Suomeen kierrätettäväksi. Tällä tavalla tuotannolla on mahdollisimman pieni hiilijalanjälki.”

Käytössä pahviset kalusteet kestävät olosuhteista riippuen vuoden tai kaksi. Kestävyyteen vaikuttavat esimerkiksi kosteus ja käyttö.

Vesa Damski näkee, että kalusteet olisi järkevintä tuottaa Suomessa, koska teollisuus täällä on kehittynyttä ja materiaali laadukasta. Teoriassa olisi mahdollista, että Euroopasta saapunut kalustetilaus vaikkapa 30 000 turvapaikanhakijan hätämajoitukseen on perillä tilaajalla parin vuorokauden sisällä tilauksesta.

Jani Luukkonen
Henri Mertasen suunnitelema kerrossänky kootaan vanerisista osista ilman työkaluja.

Kansainvälistä medianäkyvyyttä

Rehome-projekti on saanut rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta, ja hankkeessa on ollut mukana Suomen Punainen Risti.

Ensimmäisen kerran Rehome-tuotteet esiteltiin Habitare-messuilla syksyllä 2017. Huhtikuussa hanke on esillä Milanossa Salone del Mobile -huonekalumessuilla. Sieltä Damski toivoo hankkeen saavan mahdollisimman paljon medianäkyvyyttä. Tähtäimessä Milanon jälkeen ovat neuvottelut isojen yhteistyökumppaneiden eli muun muassa kansainvälisten avustusjärjestöjen kanssa.

”Olen saanut paljon yhteydenottoja, ja kansainvälinen media on huomioinut hankkeemme”, Damski iloitsee.

Hän uskoo, että Rehomella on arvoa myös Suomen vienninedistämisessä.

”Suomi voi omilla teollisuuden mekanismeillaan ja muotoilun osaamisella tuoda panoksensa globaalien ongelmien ratkaisemiseen.”


(Kuva yllä: Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki)