Jutut 31.08.2018

Kävyt ja risut kypsentävät ruoat siinä missä kaasu ja polttonesteetkin. Retkeilyrintamalla on eletty muutama vuosi risukeitinten kulta-aikaa.

Aamupalaksi pekonia, papupurkki, kananmunia ja sieniä. Päivällä keittoa ja illalla gourmet-ruokaa leikkeleiden ja salaattien kera. Tämä on esimerkki Veli-Matti Lehtosen päivän ruokalistasta, kun hän lähtee retkeilemään vaimonsa kanssa.

”Ruokailut ovat retken kohokohtia. Pöytäliina on oltava mukana. Jotakin tyyliä sentään, vaikka kädet saattavat olla noessa”, kuopiolainen melontakouluttaja naurahtaa.

Pari vuotta sitten Lehtonen koki saman kuin moni muukin retkeilijä: risukeitin­kärpänen puraisi ja jätti pysyvät jäljet. Mies on hankkinut useita risukeittimiä jo entuudestaan mittavaan retkikeitinkokoelmaansa.

”Risukeittimellä voi kokkailla pienellä polttoainemäärällä. Avonuotiossa lämpö hajautuu, mutta risukeittimessä se kohdistuu kattilan pohjaan. Keitin säästää puuta, eikä polttoaine lopu Suomenmaasta koskaan.”

 

Hukkapuu palaa tölkissä

Risukeitin on kevyt, metallista tehty kehikko, jossa poltetaan risuja, tikkuja, käpyjä ja pientä puunsälää. Pelkkä purkki ei kuitenkaan riitä, vaan kehikossa on oltava kanavat ilmanvaihtoon. Näin liekki saa happea, palaa puhtaasti ja lämmittää tehokkaasti.

Retkeilyrintamalla on eletty muutama vuosi risukeitinten kulta-aikaa. Esimerkiksi retkeilytarvikkeita myyvä Partioaitta kertoo, että Lounais-Suomessa risukeitinten osuus kaikesta retkikeitinmyynnistä on neljännes.

Risukeittimen voi tehdä myös itse yksinkertaisimmillaan säilyketölkistä tai teräksisestä aterinkuivaimesta. Moni nikkari jakaa kokemuksiaan, ja netissä on runsaasti ohjeita tee se itse -rakentajille.

”Jokainen voi ideoida omia versioitaan. Kokemuksia jaetaan Facebookissa, ja kaikki saavat onnistumisen elämyksiä. Ensikokkailu itse tehdyllä keittimellä on huippuhetki”, Lehtonen kuvailee.

Lehtonen liikkuu paljon avokanootilla, johon mahtuu reilusti retkeilytarvikkeita. Melontaretkille mukaan lähtee usein järeä ja tehokas keitin. Kaikki tavarat repussaan kantava patikoija puolestaan arvostaa keittimen keveyttä ja pientä pakkauskokoa.

Näin sytytät risukeittimen

Harri Mäenpää
Veli-Matti Lehtonen kuljettaa melontaretkillään järeämpää risukeitintä.

Ei hätäilijälle

Lehtonen kuljettaa kanootissaan myös pientä lasten muoviharavaa. Sillä polttoaine on helppo kasata.

”Halkoliitereiden edustat ja pohja ovat täynnä puunsälää. Sieltä polttoaineen ruopaisee helposti. Samalla tavalla voi puhdistaa telttapaikan kävyistä ja risuista.”

Lehtoselle risukeittimen kanssa kokkaaminen on mukavaa puuhastelua ilman kiireen tuntua.

”Litra vettä kiehahtaa 5–8 minuutissa. Oma ideologiani on se, että aina pitää olla rauhaa ja aikaa tehdä ruoka.”

Risukeittimen kanssa askaretta riittää kuten muutenkin avotulella kokatessa.

”Polttoainetta syötetään tarpeen mukaan. Tiskaamisen jälkeen kattilat on hyvä kuivattaa hiilloksen jälkilämmöllä. Kattiloiden kylkiin kertyvää nokea hangataan välillä vähemmäksi, jotta se ei eristäisi lämpöä.”

Vastapainoksi risukeitin mukautuu monenlaiseen ruoanlaittoon.

”Ison savustuslaatikon kanssa risukeittimellä voi vaikka paistaa piirakoita ja sämpylöitä”, Lehtonen sanoo.

Harri Mäenpää
Kun pienet risut palavat hyvin, tuleen voi laittaa paksumpaakin puuta. Kahvivedet kiehahtavat 2–4 minuutissa.

Syttyykö metsä samalla?

Yksi risukeittimen etu on se, että sitä voi käyttää myös maastopalovaroituksen aikaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että tulen leviämisen vaaraa ei ole.

Metsähallitus ohjeistaa retkeilysivuillaan, että pohjasta kuumentuvat tai kipinöivät risukeittimet rinnastetaan avotuleen. Risukeittimen valinnassa on hyvä olla tarkkana ja valita omansa käyttötarkoituksen mukaan.

”Osa malleista on avotulen kaltaisia, eikä niitä saa sytyttää metsäpalovaroituksen aikaan”, sanoo eräoppaita ja melontaseuroja kouluttava Lehtonen.

”Keitintä ei saa laittaa palavalle alustalle, ja tuli on eristettävä. Se, joka tikun raapaisee, vastaa paloturvallisuudesta risukeitintenkin kanssa.”

Samalla Lehtonen muistuttaa, että ihan mitä tahansa puuta ei risukeittimeen saa laittaa. ”Oksien riipiminen kasvavista puista on kielletty.”

Maapuita saa Lehtosen mukaan käyttää maanomistajan luvalla. Valtion metsistä saa risukeittimeen kerätä poltettavaa.

”Metsähallitus on antanut luvan käyttää risukeittimissä maahan pudonneita risuja myös luonnonsuojelualueilla.”

Harri Mäenpää
Pienellä viilaamisella ja muutamilla lisäosilla risukeittimen voi tehdä yksinkertaisimmillaan säilyketölkeistä. Keittimen voi eristää maasta esimerkiksi teräslautasella.