Jutut 23.11.2018

Koivun valkoiset rungot ovat suomalaisuuden symboli. Koivu on ravinteikas puu, jonka eri osista voi saada maukasta syötävää myös talvella.

Koivun (Betula sp.) ohuista oksista voi keittää hienoaromista yrttiteetä. Niistä voi myös kiepauttaa seppeleen ja laittaa sen uunipellille pullapitkon, paistin tai leivän alle makua antamaan. Tasaisella risupedillä paistuvat myös pikkupullat ja sämpylät.

Kevättalvella koivunoksia kannattaa taittaa maljakkoon. Kun ne alkavat muodostaa silmuja ja lehdenalkuja, niitä voi napsia suuhun sellaisenaan tai sekoittaa salaatteihin tai esimerkiksi porkkanaraasteeseen. Niistä voi myös valmistaa flunssan tuloa ehkäisevää snapsia.

Lehtiä ja risuja voi kokeilla teenä tai keitteenä esimerkiksi niveltulehduksen ja korkean kolesterolin tukihoitoon.

Koivun lehdet, oksat ja silmut sisältävät salisylaatteja sekä B2-, B3- ja C-vitamiinia. Niiden kaliumpitoisuus on korkea. Koivunlehtien vaikuttavien aineiden määrä vaihtelee paljon eri vuodenaikoina ja vuosina.

Kuori sisältää betuliinia. Mahla sisältää jonkin verran sokeria ja runsaasti kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia. Koivun tuhka sisältää 65:tä eri alkuainetta, kuten kaliumia, kalkkia, magnesiumia ja mangaania.

Resepti: Koivunoksatee

Hanne Manelius / VL-arkisto
Keväällä silmuihin puhkeavat oksat ovat myös kauniita koristeita maljakossa.

Lehtiä syksylläkin

Puista pudonneet, keltaiset, ehjät ja kiinteät lehdet sopivat lankojen värjäykseen ja myös ravinnoksi. Ne sisältävät vielä vanhanakin paljon flavonoideja ja hivenaineita. Loppukesän ja syksyn lehdet ovat sitkeitä, joten ne kannattaa käyttää ruokiin höyrytettyinä tai keitettyinä.

Nuoria lehtiä voi keväällä käyttää mausteena tillin ja persiljan korvikkeena, puristaa tuoremehuksi tai nauttia teenä tai salaattina. Koivunlehdistä voi valmistaa uunissa sipsejä samoin kuin lehtikaalista.

Tuoreita koivunlehtiä voi liottaa muutaman viikon ajan laadukkaassa omenaviinietikassa ja käyttää ruokiin ja juomiin.

Puhdasta koivuntuhkaa pidetään erityisesti naisille sopivana ravinteena. Se voi helpottaa taipumusta hiivatulehduksiin, edistää yleistä hyvinvointia sekä piristää juhlimisen jälkeen.

Koivuntuhkajuoma valmistetaan siten, että yksi teelusikallinen tuhkaa sekoitetaan lasilliseen vettä. Sillä voi puhdistaa hampaat purskuttamalla tuhkavettä suussa 10 minuutin ajan. Sen jälkeen suu huuhdellaan purskuttelemalla ruokalusikallinen ruokaöljyä.

Kuvitusvideo: Aino Saarikivi


Tuohta keittiöön

Koivun ruskeaa parkkikerrosta voi jauhaa ja käyttää jauhojen jatkeena leivonnassa, verimakkaroiden valmistukseen tai suurustamaan keittoja. Tuohesta ja sisäkuoresta voi keittää teetä tai marjojen kanssa mehua.

Tuohessa on saippuan kaltaista ainetta, ja sitä voi käyttää ihon tai astioiden pesemiseen. Rauduskoivun kuori vähentää turvotusta. Liota kuorenpaloja päivän ajan punaviinissä tai marjamehussa ja nauti juomana.

Tuohen sisäpuolella oleva ohut, antibakteerinen kerros ehkäisee tulehduksia. Sen voi painaa haavan päälle. Tuoretta tuohen kuorta ja sisäkuorta voi kokeilla lihaskipujen helpottamiseen levittämällä sitä iholle. Veteen keitettyä tuohta voi nauttia kuumeen alentamiseen.

Tuohesta voi myös leikata sukkien sisällä pidettävät tuohianturat ja kokeilla, helpottavatko ne jalkasärkyjä.

Johannes Wiehn / VL-arkisto
Tuohen sisäpuolella oleva ohut, antibakteerinen kerros ehkäisee tulehduksia.

Mainiota mahlaa

Koivunmahlan maku on mieto. Sitä voi juoda sellaisenaan, se on hyvä vappusiman pohja, ja sitä voi käyttää leivonnassa ja ruoanlaitossa maidon ja veden tilalla. Mahlasta tulee pehmeän makuinen kahvi.

Mahlaa voi käyttää booleissa ja drinkeissä, ja siitä voi valmistaa viiniä, viinietikkaa ja olutta. Koivun mahlalla voi glaseerata grillattavia kana- ja possuruokia.

Mahla säilyy huonosti, jääkaapissa vain 2–5 vuorokautta. Se säilyy paremmin, jos se on keitetty kokoon puoleen alkuperäisestä nestemäärästään. Maitohappobakteerin avulla käytetty mahla säilyy kauemmin. Mahlaan voi myös lisätä sitruunahappoa, tai sen voi keittää siirapiksi.

Käsittelemätön mahla kannattaa pakastaa. Sen voi myös pastöroida: Kaada mahla desinfioituihin pulloihin, pane ne vesikattilaan ja kuumenna vesi kiehuvaksi. Anna kiehua 10 minuuttia eli kunnes mahla on 80-asteista. Jäähdytä hitaasti.

Huomaa, että mahlan valutus vaatii maanomistajan luvan, samoin koivun ja muidenkin puiden osien keruu.

Resepti: Koivunmahlasiirappi


Muista!

  • Koivu ei sovi salisiini- eikä siitepölyallergisille. Astma voi pahentua koivun nauttimisesta.
  • Myös mahla voi aiheuttaa allergioita ja saattaa kerätä raskasmetalleja.
  • Lehtien käyttö saattaa aiheuttaa verensokerin nopeaa alenemista. Lehtiä ei saa käyttää, jos sairastaa sydän- tai munuaissairaudesta johtuvaa turvotusta.
  • Elävän tai kuolleen puun osien ottaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin vaan vaatii maanomistajan luvan.

 

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 10/17.