Jutut 22.02.2019

Piharakennuksia ja laitureita valmistavalla Luoman Oy:llä on muutama murhe mutta myös ilonaiheita. Oma saha oli erinomainen ostos, ja viime syksynä myyntiin tulivat vetten päällä seilaavat mökit.

Luoman Oy:n perustaja-omistaja-toimitusjohtaja Pekka Luomaa hieman huolestuttaa. 58 vuoden eläkeikä meni ohi reilu vuosi sitten, seuraajaa ei ole löytynyt, ja ratkottavia asioita on aika liuta.

”Olemme monien haasteiden edessä, ja liiketoiminta on muuttumassa. Mutta hengissä on pysytty”, Luoma huokaa.

Suku on hyvin tukena: vaimo Hanna Luoma hallinnoi yrityksen taloutta ja tytär Sanna Luoma-Marttala johtaa sitä. Häntäkin painaa vastuu yrityksen tulevaisuudesta, mutta toimitusjohtajasta hän ei ole huolissaan.

”Pekalla kunto on hyvä, ja hänellä on mieletön muisti ja valtava tietotaito puun työstöstä. Isä on edelleen yrityksen kehittymisen veturi”, Sanna Luoma-Marttala vakuuttaa.

Ryhdytään siis tällä porukalla ratkomaan haasteita mutta myös iloitsemaan onnistumisista.

Mikko Lehtimäki
Pekka Luoma jatkaa toistaiseksi Luoman Oy:n johdossa, mutta seuraajaa etsitään. Isää on vaikea korvata, talousjohtaja Sanna Luoma-Marttala on huomannut.

Nykyään vain kotimaista puuta

Pekka Luoman ensimmäinen huokaus koskee sitä tavallista pulmaa: raaka-aineen hankintaa. Sahatukin ostaminen sahoille on haastavaa, koska kantohinnat ovat olleet nopeassa nousussa. On eletty jonkinlaisen noususuhdanteen huumassa. Tukin hankintahinta vaikuttaa merkittävästi Luoman Oy:n kuluihin ja kannattavuuteen.

Pekka Luoma näkee yhtymäkohtia kymmenen vuoden takaiseen puupulaan. Silloin Luoman Oy lähti tuomaan puuta Saksasta.

Onko sama ratkaisu taas mahdollinen?

”Emme enää lähde puun tuontiin, koska siitä seurasi isoja laatuongelmia. Käytämme vain suomalaista puutavaraa, joka on maailman parasta”, Luoma sanoo päättäväisesti.

 

Oma saha kannattaa

Luoman mukaan suomalaiset sahat ovat huippuunsa viritettyjä. Siitä päästäänkin ensimmäiseen ilonaiheeseen. Vuonna 2014 Luoman-konserni osti parkanolaisen Marjolahden sahan, joka on vastannut odotuksiin täysin.

Seitsemän vuotta uinuneen sahan nimi muutettiin Voman sahaksi, ja siihen investoitiin viitisen miljoonaa euroa. Saha tuottaa nyt neljänneksen yhtiön tarvitsemasta puutavarasta.

”Voman saha sahaa pikkutukkia, mutta me saamme sieltä huippuhyvää paneelitavaraa. Sillä on saatu varmistettua sekä määrää että laatua”, sanoo Luoma.

Pikkutukissa latvaläpimitta on 12−16 senttiä. Voman sahan tähtäimessä ovat myös vähän järeämmät tukkikoot aina 22 senttiin asti. Seinähirsiin asti ei mennä.

Oma saha on Luoman Oy:lle tärkeä raaka-aineen tuottaja, mutta sahausliiketoiminta on ollut kannattavaa myös sellaisenaan.

Luoma harkitsee puutavaran myyntiä myös muille mutta lupaa pitää jalat maassa. Rajat volyymin kasvattamiselle asettaa se, että konsernilla ei ole puunhankintaa varten varsinaista metsäosastoa eikä sellaista ole tulossakaan. Sahattava tukkipuu ostetaan metsänhoitoyhdistyksiltä sekä suurimmilta metsäteollisuusintegraateilta eli Metsä Groupilta ja UPM:ltä.

”Moni on tehnyt sahalla pienen omaisuuden, mutta omaisuuden on pitänyt olla myös aluksi aika suuri. Meillä on käynyt toisinpäin, kun kaikki tuotteet sahataan ja pystytään käyttämään itse.”

Mikko Lehtimäki
Trukinkuljettaja Mikko Koskelalla on riittänyt kiireitä. Luoman kuuluu maan suurimpiin sahatavaran käyttäjiin.

Saksan-markkinat ratkaisevat

Kevythirsimökkien tehokas valmistus on ollut alusta lähtien Luoman Oy:n ehdoton pääbisnes, ja se on sitä yhä. Vienti Keski- ja Itä-Eurooppaan tuo pääosan yrityksen volyymista. Japani, Etelä-Korea ja Yhdysvallat ”lupailevat”, mutta Saksan-markkinat ovat tärkeimmät. Saksassa Luoman Oy:llä on ollut kymmenen vuotta myös oma tehdas.

”Grabowin-tehdas pärjää vuosi vuodelta paremmin, mutta ei se vastaa vieläkään odotuksia. Kyse ei ole henkilökunnasta tai johtamistavasta vaan Saksan tiukoista markkinoista”, sanoo Pekka Luoma.

Yhtälö on vaikea, sillä kannattavuutta ei haluta hakea laatua heikentämällä.

Sen sijaan saksalainen kuluttaja alkaa hiljalleen taipua myös huippuhyvään suomalaiseen mäntyyn. Kuusen osuus on silti 80 prosenttia Luoman Oy:n puunkäytöstä.

 

Myynti isona haasteena

Kun puheeksi tulevat myynti ja logistiikka, seuraavat päivän suurimmat huokaukset.

”Se on iso kysymys, kuka näitä mökkejä tulevaisuudessa myy”, Pekka Luoma myöntää.

Sanna Luoma-Marttala vahvistaa: kun aikaisemmin myytiin 50 mökkiä yhdellä laskulla, nyt on lähetettävä joka mökistä eri lasku. Keskusliikkeiden rautakaupat eivät enää halua mökkejä varastoihinsa. Omat varastot taas sitovat miljoonien eurojen pääomia.

”Kaupat eivät tee isoja tilauksia, vaan tavara on joko tilimyyntivarastossa tai meidän varastossa. Ketjukauppa on mennyt tosi vaikeaksi, ja kampanjat ovat erittäin kilpailtuja”, luettelee Pekka Luoma.

Keskusliikkeillä on omat verkkokauppansa, mutta verkkokauppaan keskittyneet yritykset ovat niitä edellä. Luoman-konsernin Lillevilla ja Luoman ovat näkyviä merkkejä, mutta ne tahtovat hukkua massaan, kun verkossa on jopa 600 erilaista mökkiä.

Jäljelle jää oman verkkokaupan kehittäminen.

”Se olisi hyvin haastava tie, koska tuotevalikoimaa pitäisi laajentaa valtavasti. Nykyiset tuotteemme ovat vahvasti sesonkituotteita, ja niitä myydään Skandinavian-markkinoilla lähinnä huhtikuusta syyskuuhun”, sanoo Pekka Luoma.

Mikko Lehtimäki
Maalattua mökkiä Luoman Oy on vienyt tähän asti lähinnä Ranskaan. Nyt maalausta ryhdytään tarjoamaan yleisemmin.

Keittiöitä ja värejä

Luoman Oy:n kevythirsimökkejä kehitetään pikkuhiljaa modernimpaan suuntaan, sillä huvimajatyyppiset mökit eivät enää vetoa kansaan. Mutterimökkiin eivät edes mahdu nykyään suosiossa olevat sohvamallit.

Nyt tehdään vähän suurempia, lasiseinäisiä mökkejä, joissa on keittiö ja pulpettikatto.

”Joudumme seuraamaan tiukasti markkinoita ja miettimään, miten voisimme ratkaista asiakkaiden ongelmia. Se on johtanut siihen, että meillä on jo 340 erilaista mökkimallia”, sanoo Sanna Luoma-Marttala.

Uusin kuluttajatrendi ovat valmiiksi maalatut mökit. Tähän saakka niitä on viety Ranskaan, mutta nyt alkaa mökkien maalaus yleisemminkin. Asiakkaat ovat valmiit maksamaan helppoudesta.

”Maalaus ei nosta hintaa kovin paljon, ehkä 15−20 prosenttia”, Luoma-Marttala sanoo.

 

Laitureita ja kabiineja

Laitureista tuli Luoman Oy:n uusi tuotantohaara, kun yhtiö osti Tähtilaituri Oy:n. Ponttonien päällä kelluva laituri on Suomen paras, kehuu Pekka Luoma.

Yrityksen osuus kelluvien laitureiden markkinoista on nyt viitisen prosenttia ja laitureiden osuus konsernin liikevaihdosta vielä pienempi. Noin kymmenen prosentin osuus sekä markkinoista että tuotannosta on aivan realistinen tavoite, vakuuttavat isä ja tytär.

Toimitusjohtajan suu venyy päivän leveimpään virneeseen, kun hän paljastaa visionsa moottoroidun ponttonin päälle rakennettavasta kabiinista.

”Se on mukava paikka järvellä, kun pystyt ottamaan mukaan 4−6 hengen porukan ja grillin. Vetouistelussa liikkuva ponttoni on aivan valtava juttu”, innostuu Luoma, itsekin vene- ja kalamiehiä.

Liikkuva ponttoni täyttää turvamääräykset, kun sen pituus on alle viisi metriä. Kyytiin mahtuu sade- ja tuulisuojan tarjoava neliömäinen pikkumökki, 160 senttimetriä kanttiinsa.

Eikä kyseessä ole enää vain visio, sillä suomalaisen unelman prototyyppi on nyt valmistunut Luoman Oy:n Ylistaron-verstaalla, ja tuote tuotiin markkinoille viime syksynä.

Myyntitähtäin on Skandinavian maissa, koska Keski-Euroopassa vesillä olemisen kulttuuri on toisenlainen.

”Kabiinilautta ei paljon maksa, itse lautta 3 000–5 000 euroa ja kabiini siihen tonnin verran tai alle”, laskee talousjohtaja Luoma-Marttala.

Mikko Lehtimäki
Liikkuvan lautan päällä kelluva pikkumökki tuli markkinoille syksyllä. Kabiinin prototyyppiä viimeistelee tuotekehittelijä Rauno Niemi.

Luoman Oy

  • Perustamisvuosi: 1982
  • Pääkonttori: Seinäjoen Ylistarossa
  • Liikevaihto 2017: 28,5 milj. euroa
  • Omavaraisuusaste: 43 %
  • Omistajat: Luoman perhe 61 %, KiehnHolz GmbH 26 %, Risto Sivunen 13 %
  • Työntekijöitä: 149
  • Markkinat: 82–85 % tuotannosta menee vientiin
  • Tuotanto vuonna 2018: noin 60 000 kevythirsirakennusta ja noin 400 laituria
  • Sahatavaran käyttö: 80 000 kuutiota puuta, 25 % omalta sahalta
  • Tehtaat: Seinäjoen Ylistarossa, Vaasan Vähässäkyrössä ja Saksan Grabowissa
  • Muu toiminta: Voman saha Parkanossa, hankittu 2014