Jutut 15.03.2019

Detrian ensimmäinen hittituote oli lihashuoltoon tarkoitettu Relaxant, jonka suosio kiihtyi seniori-ikäisten naisten kehuessa tuotetta Kansanradiossa.

Liiketoiminnan perustaminen lappilaisten superyrttien ympärille ei ollut helppoa. Kova työ tehtiin jo yksin ennakkoluulojen selättämisessä, kun yrittäjä Tenho Pitkänen, 70, perusti hoito- ja kosmetiikkatuotteita valmistavan Detria Oy:n Rovaniemelle vuonna 1996.

Alusta alkaen Detrian tuotteiden kivijalkana ovat olleet lappilaiset luonnonkasvit ja suomalainen kansanparannusperinne, joita myöhemmin lujitettiin bioteknologialla.

Pitkänen kertoo, että 1990-luvun Suomessa luonnontuotteet tuomittiin herkästi huuhaaksi.

”Nykyään pehmeät arvot ovat nousussa, ja jopa lääkärit ovat alkaneet uskoa luonnontuotteiden tehoon. Aiemmin ajateltiin, että synteettiset molekyylit riittävät.”

Tenho Pitkänen luopui Detriasta omistajanvaihdoksessa neljä vuotta sitten mutta toimii yhä yrityksen hallituksessa.

 

Tiede ja perinne kättelivät

Detrian kivisen alkutaipaleen koulima Pitkänen päätti selvityttää luonnonkasvien tehoaineet. Niitä ryhdyttiin tutkimaan yhteistyössä Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa. Vaikka rahat olivat monta kertaa lopussa, sitkeää yrittäjää siivitti tieto siitä, että luonnonkasveja oli käytetty hoitotarkoituksiin jo tuhansia vuosia – ei vain tiedetty tarkasti, mihin niiden teho perustui.

Yliopiston tutkijat avasivat kasvien kemiaa ja saivat selville menetelmiä, joilla niiden sisältämät tehoaineet voidaan ottaa käyttöön. ”Tiede ja perinne kättelivät. Vanhat konstit muokattiin nykyihmisille sopiviksi”, Pitkänen sanoo.

Tutkimuksissa havaittiin myös se, että lappilaisten yrttien tehoainepitoisuudet ovat moninkertaisia verrattuna etelämpänä kasvaviin. Tähän ilmeisesti vaikuttaa muun muassa kasvukauden suotuisa valaistus.

Detria kutsuu käyttämiään lappilaisia luonnonkasveja ”superyrteiksi”. Yritys hyödyntää muun muassa katajaa, mesiangervoa, mustikkaa, männyn pihkaa, pakurikääpää, turvetta, siankärsämöä, sianpuolukkaa ja väinönputkea.

Yhtiön ensimmäinen hittituote oli lihashuoltoon tarkoitettu Relaxant. Hymyssä suin Pitkänen muistelee, kuinka seniori-ikäiset naiset kehuivat tuotetta Kansanradiossa sillä seurauksella, että Relaxant löi itsensä läpi.

Seuraavaksi tuli maksaläiskiä ja ihon punoitusta ehkäisevän Arbutinin vuoro.

Jaana Kankaanpää / VL-arkisto
Sianpuolukan marjat ovat vähäarvoisia, mutta lehtiä on käytetty ihonhoidossa ja virtsatievaivojen ehkäisemisessä.

Haastava kilpailutilanne

Käsityönä kerätyistä kotimaisista kasveista valmistetut lopputuotteet ovat kalliimpia kuin keinotekoisesta raaka-aineesta valmistetut. Toiminnan alkuvuosien jälkeen markkinoille on tullut satoja, jollei tuhansia uusia tuotteita ja tuotemerkkejä, osa näistä on synteettisiä. Kilpailutilanne on haastava, sillä asiakkaat tekevät usein valintansa hinnan perusteella.

”Lisäksi apteekit ovat ruvenneet tarjoamaan meidänkin tuoteryhmissä halvempaa rinnakkaistuotetta”, Detria Oy:n toimitusjohtaja Timo Ahvenainen huomauttaa.

Myös yrttien kasvuolot vaihtelevat vuosittain, mikä näkyy keruumäärien ja teho­ainepitoisuuksien vaihteluina.

Luonnontuotteiden säilyttäminen käyttökelpoisena ei ole helppoa. Muutama vuosi sitten Detria luopui kosmeettisten tuotteiden säilöntäaineina käytettävistä parabeeneistä. Korvaavan säilöntäaineen kehittämisessä oli vaikeuksia, mutta siinä onnistuttiin.

 

Tärkeä ekosertifikaatti

Luonnontuotteiden jalostukseen ja markkinoille tuomiseen liittyy runsaasti erilaisia kansallisia ja EU-tason vaatimuksia sekä määräyksiä ja lakeja, joista valmistajien on oltava perillä. Osa Detrian tuotteista on rekisteröity EU-alueella kosmeettisiksi valmisteiksi, osa rohdosvalmisteiksi. Tuotteista esitettäviä terveysväittämiä säännellään tarkkaan.

Suurin kysymys on kuitenkin ekosertifikaatin käyttö ja se, voidaanko Detrian tuotteiden ainesosien kertoa olevan luomulaatuisia. Ekosertifikaatti kertoo, että tuote on tehty luomulaatuisista kasveista. Hankaluutena on, että EU vaatii tuotteiden luomuraaka-aineiden olevan valvotuissa olosuhteissa kasvatettuja.

Detrialle tai muillekaan lappilaisille alan yrityksille ei ole myönnetty EU:n ekosertifikaattia. Ei siitäkään huolimatta, että Lappi on Euroopan suurin luomukeruualue.

”Vaikka luonnonkasvien keruulla on Lapissa pitkät perinteet, Euroopassa ei käsitetä lainkaan sitä, että täällä voidaan kulkea toisten mailla poimimassa luomulaatuisia kasveja.”

Ahvenaisen mukaan tämä on merkittävä myynnin este. ”Tilanne on muuttunut nopeasti, sillä vielä muutama vuosi sitten asiakkaat eivät olleet edes tietoisia ekosertifikaatista. Nyt sertifikaatin puute vaikeuttaa pääsyä kansainvälisille markkinoille.”

EU:n ulkopuoliset maat ovat oma lukunsa. Kunkin valtion kansallinen lainsäädäntö vaikeuttaa pienen yrityksen vientimahdollisuuksia.

Kimmo Haimi / VL-arkisto
Pihkasalvat ja -voiteet kuuluvat perinteisiin suomalaisiin kansanparantajien menetelmiin haavanhoidossa ja tulehdusten ehkäisemisessä.

Toimintoja ulkoistettu

Omaa palkattua työvoimaa Detrialla on vähän. Keskeiset toiminnot kuten valmistus on ulkoistettu luotettaville kotimaisille yhteistyökumppaneille.

Yrttien keruusta huolehtii noin sata lappilaista poimijaa, jotka toimivat osuuskuntien ja Lapin 4H-piirin kautta. Murskattujen ja pakastettujen raaka-aineiden esiprosessoinnin hoitaa muutama pienyritys.

4H on Detrialle korvaamaton yhteistyökumppani. Samaan aikaan, kun suurten ikäluokkien edustajat luopuvat vähitellen keruusta, 4H kouluttaa nuorta kerääjäsukupolvea. Se pitää yllä kerääjäorganisaatiota ja opettaa kerääjille Detrian laatustandardit eli sen, millaisia kasveja kerätään, miten ja milloin.

Tuotekehityksen ja jakelun hoitavat tähän erikoistuneet yritykset, mutta markkinoinnin, logistiikan ja viennin narut on pidetty omissa käsissä. Yrityksen Rovaniemen­toimistolla työskentelee kolme palkattua työntekijää. Toimitusjohtaja Ahvenaisen konttori on Helsingissä. Hän edustaa Detriaa muun muassa kotimaisilla ja kansainvälisillä messuilla.

 

Detria Oy

  • Kotipaikka: Rovaniemi
  • Liikevaihto: 695 000 euroa (2017)
  • Valmistaa: luontaiskosmetiikkaa ja hoitotuotteita
  • Raaka-aineet: Lapista kerättyä katajaa, mesiangervoa, mustikkaa, männynpihkaa, pakurikääpää, turvetta, siankärsämöä, sianpuolukkaa ja väinönputkea
  • Työllistää: neljä omaa henkilöä ja lisäksi kesäisin noin sata luonnontuotteiden kerääjää

 

Juttu on julkaistu Aarteessa 10/18.