Vastuullinen vesilinnustaja käyttää apunaan noutavaa koiraa – se löytää saaliin tiheästäkin kaislikosta
Kaislikko kahisee Sysmäjärvellä. Kuparistaan tunnettu Outokumpu on vain puolenkymmenen kilometrin päässä, mutta nyt ei kiinnosta kupari vaan vesilinnut. Rehevä Sysmäjärvi on vesilintujen paratiisi ja siksi myös sorsastajien suosiossa.
Tiheät, lähes läpipääsemättömät järviruoko- ja osmankäämikasvustot kertovat vesilintujahtiin lähtevälle, että ilman noutajaa ei järvelle kannata suunnata.
Juho Pitkänen silmäilee Sysmänjoelle. Se ei ole yhtä reheväkasvustoinen kuin itse järvi, mutta vesilinnut viihtyvät myös polveilevan joen piilopaikoissa.
Pitkänen on juuri käynyt veneellään joella, mutta yhtään lintua ei tällä kertaa jäänyt tähtäimiin. Labradorinnoutajat Neppi ja Riesu saivat kuitenkin pulahtaa veteen ja käydä päivän ensiuinnilla. Sitä ne rakastavat yli kaiken.
Koira löytää linnun
Eniten töpinöissään on vuoden ikäinen Neppi, joka ei millään malttaisi pysyä aloillaan.
”Huopaan venettä niin, että koira on selkäni takana. Siten pystyn ampumaan turvallisesti lentoon lähtevää sorsaa”, Juho selvittää.
Miehensä mietteitä kuuntelee Sari Pitkänen, joka on usein mukana sorsajahdissa ohjaamassa koiria.
”Minäkin olen suorittanut metsästyskortin mutta en pidä asetta mukana. Nautin eniten koirien kouluttamisesta ja niiden käyttämisestä kokeissa. Mukanaolo sorsajahdissa on erinomainen koulutustilanne koirille”, Sari kertoo.
Hyvä noutaja ohjaajineen saa metsästäjiltä usein kutsuja varsinkin iltalennolle. Noutava koira on korvaamaton apulainen, sillä se löytää ammutun sorsan hämärässäkin.
Lue myös: Noutaja on luotettava apulainen – ”Koirasta näkee, että se tykkää siitä mitä se tekee”
Kausi jatkuu pitkään
Myös Juho Pitkänen pitää iltalennolla tapahtuvasta vesilintujahdista, mutta hän saattaa olla koirineen jahdissa myös päivällä.
”Käyn silloin tällöin sorsajahdissa alueella, jossa järvestä kuivatetulle peltoaukealle on kaivettu leveitä ojia. Kävelen koirien kanssa kaivantojen reunoja ja odotan mahdollisia pomppulintuja.”
Tällaisessakin jahdissa koirat ovat suureksi avuksi. ”Koira menee heittämällä yli ojista, joista mies ei pääse kuin vasta pitkän kiertomatkan jälkeen”, Juho toteaa.
Sorsastus mielletään usein elokuiseksi metsästyskauden avaustapahtumaksi, jonka jälkeen monet pienriistan metsästäjät jäävät odottamaan syyskuuta. Silloin alkaa jäniksen ja metsäkanalintujen metsästyskausi.
Nykyään yhä useampi metsästyksen harrastaja jatkaa sorsanmetsästyskautta lokakuulle asti. Syynä ovat metsäkanalintujen usein heikot kannat. Vesilintukannat eivät ole pienentyneet vastaavalla tavalla, ja metsästettävää riittää pitkin syksyä.
Juho ja Sari Pitkänen viihtyvät koirineen sorsavesillä myöhään syksyyn saakka.
”Yleensä kausi päättyy täällä Pohjois-Karjalassa loka-marraskuun vaihteessa”, Juho toteaa.
Rapsutuksia palkaksi
Vaikka vesilintujahti onkin Juho Pitkäsen lempilaji, hän käy koirineen myös kanalintujahdissa kerran pari syksyssä. Silloin Neppi, Riesu ja pian eläkeikäinen Iitu toimivat paitsi noutajina myös karkottavina koirina ajaen lintuja lentoon.
Toimiva noutaja on mieluinen apuri myös elokuussa alkavassa kyyhkyjahdissa.
Juho Pitkänen sanoo, että metsästyksessä noutavan koiran kanssa on kaksi erityisen palkitsevaa asiaa. Ensinnäkin noutajan kanssa saa riistan varmemmin talteen kuin ilman koiraa metsästettäessä. Hyvin antoisaa on myös koiran työskentelyn seuraaminen.
Lepotauko on ohitse. Seuraavaksi Juho lähtee veneellä järvelle etsimään passipaikkaa. Sari tulee perässä maitse Riesun ja Nepin kanssa. Tarkoituksena on löytää sopiva passipaikka iltalennolle. Toki lintuja saattaa lentää päivälläkin, jos niitä hätistellään jossain muualla.
Suuntaamme kapean niemen kärkeen, mutta jo matkalla sinne kuuluu haulikonlaukaus.
Niemen kärjestä oli pompannut lentoon yksinäinen heinäsorsa, ja lintu putosi keskelle tiheikköä. Tällä kertaa noutotehtävän saa Riesu, joka löytää linnun helposti ja tuo sen rannalla odottavalle emännälleen. Palkkana ovat rapsutukset ja kunnon kehut.
Nepin osaksi jäi harjoitella Riesun noudon jälkeen.
Video: Katso, miten reippaasti Riesu noutaa saaliin.
Yllätyslintu
Syyskuinen iltapäivä on jo pitkällä, hämärän rajamailla. Juho Pitkänen on Riesun kanssa veneessä piilossa ruovikon keskellä reilun haulikonkantaman päässä. Sari Pitkänen ja Neppi seuraavat tilannetta niemenkärjessä.
Kauempana järven päällä lentää yksittäisiä sorsia ja pari tavia.
Hämärtyy. Luonto hiljenee ympärillämme. Yhtäkkiä selkämme takaa kuuluu voimistuvaa siipien havinaa ja heinäsorsa kiitää ylitsemme suoraan Juhon passipaikkaa kohti. Mutta laukausta ei kuulu.
Pian metsästäjä ja noutaja saapuvat luoksemme. ”Se yllätti minut täysin”, Juho Pitkänen kommentoi hymynhäivä suupielessään.
Jahtipäivä päättyy tähän, mutta uusia on tulossa.
Kyyhkyjahti avaa metsästyskauden
- Kun tarkastellaan pienriistan saalistilastoja, vuonna 2016 metsästäjien ruokapöytään päätyi eniten vesilintuja. Kaikkiaan niitä ammuttiin 367 300. Eniten saalistettiin heinäsorsia (183 700) ja taveja (86 300).
- Vesilintujahti käynnistyy vuosittain 20. elokuuta ja jatkuu joulukuun loppuun asti.
- Ylivoimaisesti suosituin yksittäinen saalislintu oli sepelkyyhky, joita saatiin 235 000. Kyyhkyjahti avaa metsästyskauden vuosittain 10. elokuuta.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 8/2018.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
Osaston luetuimmat
- Kaakonkulma: Mustaturkkisista susista havaintoja Miehikkälässä – katso riistakameraan tallentunut kuva
- Saako vapaa-ajan kalastaja myydä nappaamansa hauen vai ei? Kalatalouden keskusliitto selvitti kiistaa herättänyttä kysymystä
- Riistakamerat räpsähtivät itärajalla yli 12 000 kertaa – Sallan rajaloikkarit pääsääntöisesti hirviä
- Yksi moto hörppää viisi henkilöauton tankillista dieseliä vuorokaudessa, ja siksi lakko iskee puunkorjuuseen: ”Elämme kädestä suuhun”
- Yle uutiset | Erikoinen ennätys: Suomen tuulivoimalat kuluttavat sähköä eivätkä tuota mitään
- Satakunnan Kansa: Ainakin 11 muflonia kuollut talven aikana Säpin saarella – epäillään nääntyneen nälkään
- Puukaupoista käydään kovaa kisaa − kolmannes metsänomistajista luottaa metsänhoitoyhdistyksiin