Kalevalaisessa jäsenkorjauksessa hoito alkaa jaloista – Miksi rakentaa kattoa, jos perustukset ovat huonot?

Jutut 13.09.2019

Kalevalainen jäsenkorjaus on auttanut metsänomistaja Martti Jouhtimäkeä pääsemään lihassäryistä ja lisännyt kehon liikkuvuutta.

Voit ladata alkuperäisen artikkelin myös pdf-muodossa. Lataa artikkelin PDF

Keuruulainen Martti Jouhtimäki makaa selällään hoitopöydällä vaaleansinisen huovan alla. Kalevalainen jäsenkorjaaja Piia Koivunen on ottanut kiinni hänen nilkoistaan.

”Ovatko jalat erimittaiset”, Jouhtimäki kysyy.

”Siltä se näyttää, mutta oikeasti mittaero johtuu lantiosta”, Koivunen vastaa.

Jouhtimäki on käynyt kalevalaisessa jäsenkorjauksessa säännöllisesti noin 6–8 viikon välein reilun kahden vuoden ajan.

”Kun tarpeeksi on vikoja ja särkyjä, sitä rupeaa katselemaan apuja. Särkylääkkeitä en mielelläni käytä”, mies perustelee. Hänen päätyönsä on traktoripohjainen urakointi. Lisäksi hän ajaa ajokonetta ja tekee töitä omassa metsässään. Viikossa työtunteja kertyy 60–90.

”Kun olen aina menossa jossakin, sitä sattuu ja tapahtuu. Minun pitäisi varmaan olla vapaa-aikahakuisempi”, Jouhtimäki nauraa.

Jaloista liikkeelle

Kalevalaisessa jäsenkorjauksessa hoito alkaa tavallisesti jaloista. Tällä kertaa Piia Koivunen ottaa ensimmäiseksi käsittelyyn asiakkaansa oikean jalkaterän ja nilkan.

”Mestariparantaja Olavi Mäkelä sanoi aina, että miksi lähteä rakentamaan kattoa, jos perustukset ovat huonot. Jos jaloissa on ongelmia, ei selkää saa toimimaan”, Koivunen kertoo.

Tällä kertaa Jouhtimäellä on aivan uusi vaiva ristiselän ja lapaluiden välissä. ”Selkää alkoi särkeä ajokoneessa ihan valtavasti. Kipu haittaisi jo työntekoa. Minun piti välillä nousta ulos koneesta ja oikoa itseäni.”

Koivunen käsittelee tovin Jouhtimäen jalkaa. Hän tunnustelee rakenteita ja kireyksiä.

”Huomaatko? Lantiosi rupesi laskemaan. Veto selkään, ja itse asiassa niskaan asti, aiheutui lantion virheasennosta. Nyt jalkasi ovat taas samanmittaiset.”

Hoito ei satu

Lukuisat tapaturmat sekä ratin takana vietetyt työtunnit ovat jättäneet jälkensä Martti Jouhtimäen kehoon. Esimerkiksi kytkinpuolen polvi vaivaa ajoittain.

”Se jäi monta vuotta välillä jumiin johonkin koukkuasentoon ja rupesi toimimaan vasta, kun kääntelin sitä. Välillä se vieläkin vähän rutisee ja lupsaa, mutta ei se nyt enää paha ole ollut.”

Jouhtimäen vasenta polvea ei Koivusen mukaan saa ehjäksi, mutta kalevalaisen jäsenkorjauksen avulla sen toimintaa voi kuitenkin parantaa.

Traktorissa Jouhtimäki istuu usein kierossa asennossa, kun vasen käsi lepää edessä ratissa ja oikea on sivulla hallintalaitteilla. Ajokoneessa työasento taas kiertää vasemmalle.

”Aina, kun tuon ajokoneella kuorman tienvarteen, kuormaan sen koneen vasemmalle puolelle. Se tekee staattisen jännityksen vasemmalle puolelle.”

Jouhtimäki on hakenut apua vaivoihinsa useista hoitomuodoista. Kalevalainen jäsenkorjaus on hänen mieleensä, koska hoito on hänestä kokonaisvaltaista ja saatu apu pitkäaikaista.

”Jo kahden ensimmäisen hoitokerran jälkeen aineenvaihdunta, verenkierto ja nestekierto rupesivat toimimaan huomattavasti paremmin kuin aikaisemmin.”

Piia Koivunen korostaa, että kalevalaisessa jäsenkorjauksessa mitään ei tehdä väkisin vaan kaikki liikkeet tehdään asiakkaan omilla liikeradoilla. Martti Jouhtimäki vakuuttaa, että hoito ei satu.

”En koe sellaista kipua, jota minun tarvitsisi pelätä. Klassisessa hieronnassa otteet ovat paljon voimakkaampia. Määrätyt paikat ovat herkkiä, ja minulla ne ovat pohkeet.”

Syynä pohkeiden arkuuteen on ykköstyypin diabetes. Se heikentää jalkojen verenkiertoa ja aiheuttaa jalkoihin helposti haavoja, jotka eivät tahdo parantua.

Lue myös: Kalevalaisen jäsenkorjauksen juuret ovat kansanperinteessä

Jyrki Luukkonen
Martti Jouhtimäen jalat ovat jälleen samanmittaiset.

Apua vaivoihin

Kun jalat on käsitelty, Jouhtimäki saa luvan nousta hoitopöydältä. Koivunen ohjaa hänet istumaan puiselle jakkaralle ja alkaa tunnustella Jouhtimäen selkää.

”Niskasi tuntuvat olevan ihan jumissa. Onko sinua huimannut”, Koivunen kysyy.

”On, varsinkin kun kaadun sänkyyn vasemmalle kyljelle, niin meinaa taju lähteä. Elän suuressa toivossa, että vaiva menee taas ohi”, Jouhtimäki vastaa.

Koivunen liu’uttaa peukaloitaan Jouhtimäen selkärangan molemmin puolin alhaalta ylös useampaan kertaan. Hän avaa myös kylkien lihaskireydet.

”Ne pitää aina käsitellä. Selkää ja niskoja ei yleensä saa auki, jos kylkiä ei käsittele”, Koivunen sanoo.

Jouhtimäki kokee saaneensa kalevalaisesta jäsenkorjauksesta merkittävästi apua.

”Arki on helpottunut paljon, kun säryt ovat poissa, ja liikkuvuuskin on ukossa parantunut. Aikaisemmin viat ja kuhmut eivät tahtoneet parantua tai parantuminen kesti kauan.”

Kylkien jälkeen vuorossa ovat kädet. Lopuksi Koivunen tarkistaa vielä Jouhtimäen selän tasapainon. Hän pyytää miestä kiertämään yläkehoa puolelta toiselle.

”Nosta hartiat ylös, pyöräytä taakse, kiitos! Yksi kohta täältä löytyi. Nelikulmaisessa lannelihaksessa on vielä jumi”, Koivunen toteaa.

Keho kovilla raivaustöissä

Vilppulalainen Piia Koivunen on tehnyt kalevalaista jäsenkorjausta yhdeksän vuotta. Hänen asiakkaissaan on Martti Jouhtimäen lisäksi muitakin metsänomistajia.

”Kaikki asiakkaat ovat erilaisia, mutta polvi- ja alaselkäongelmat ovat tavallisia raivaussahaa käyttävillä. Myös niska- ja hartiajäykkyyttä esiintyy, ja lapojen välissä saattaa olla ongelmia.”

Koivunen kehottaa metsänomistajia hankkimaan hyvät raivaussahan valjaat. Jouhtimäki on samaa mieltä.

”Jos valjaat kantavat toiselta puolelta himpun verran enemmän, huomaan sen heti hartioissa”, hän sanoo.

”Ja naisilla pitäisi olla erilaiset valjaat kuin miehillä”, Koivunen lisää.

Jyrki Luukkonen
Martti Jouhtimäen olkapää oireili niin pahoin, että hän kykeni nukkumaan vain selällään. Piia Koivusen käsittelyssä vanha vaiva poistui, ja kyljellä nukkuminen onnistuu taas.

Venyttely kunniaan

Noin puolitoista tuntia kestävän hoidon lopuksi Piia Koivunen käsittelee vielä Martti Jouhtimäen niskan ja leuat.

”Nyt lähti aukeamaan. Niskaan tuli liike”, Koivunen sanoo, ja Jouhtimäki kääntää päätään hitaasti puolelta toiselle. ”Sitä ei olekaan ollut viikkoihin”, hän toteaa.

Kalevalaisen jäsenkorjauksen myötä Jouhtimäki on innostunut venyttelemään säännöllisesti.

”Reidet ja takareidet kiristyvät istumatyössä todella helposti. Venyttelen niitä ja pohkeita joka ilta. Jalkapohjia hieron kovan pallon avulla, ja selkää rullaan tarvittaessa lattialla nikama nikamalta.”

Jos paikat tuntuvat vielä aamulla kireiltä, Jouhtimäki venyttelee vielä uudestaan ennen kuin aloittaa päivän työt.

”Martille annan kiitosta siitä, että hän venyttelee omatoimisesti. Kalevalainen jäsenkorjaus on aina asiakkaan ja hoitajan välistä yhteistyötä. Hoitamalla itseään Martti auttaa myös minua”, Koivunen toteaa.

Hoidon jälkeen on syytä ottaa rauhallisesti ja juoda runsaasti vettä.

”Hain jo aamulla puut sisälle. Kivennäisvesipullo odottaa autossa. Ajan kotiin, sytytän tulet kaakeliuuniin ja istuskelen tämän illan viltin alla”, Jouhtimäki sanoo.

Jyrki Luukkonen
Koivunen tutkii, onko Martti Jouhtimäen selässä kiertymiä tai lukkotiloja. ”Minulla on silmät sormenpäissäni”, jäsenkorjaaja sanoo.
Voit ladata alkuperäisen artikkelin myös pdf-muodossa. Lataa artikkelin PDF

Aiheeseen liittyvät artikkelit