Matti Kivistöllä on 500 moottorisahaa – ”Ostan vuosittain 10–20 sahaa”

Jutut 27.09.2019

Matti Kivistö kiinnostui vanhoista moottorisahoista, kun hän sai naapurilta vanhan Dolmarin. Erityisesti kahden miehen sahat ovat hänen mieleensä. Kivistö omistaa niitä tiettävästi eniten koko Euroopassa.

Voit ladata alkuperäisen artikkelin myös pdf-muodossa. Lataa artikkelin PDF

Runsas kymmenen vuotta sitten ruoveteläinen Matti Kivistö, 66, rakensi maatilansa pihapiiriin suuren autotallin. Siellä ei kuitenkaan enää säilytetä autoja.

”Alkuvaiheessa tänne sopi kolme autoa, mutta nyt ei sovi kunnolla enää polkupyöräkään”, Kivistö nauraa.

Autojen sijasta Kivistön tallin täyttävät sadat moottorisahat. Niitä on keltaisia, sinisiä, punaisia ja valkoisia. Sahat ovat siisteissä rivistöissä puisilla hyllyillä jopa neljässä kerroksessa. Kaikkein isoimmat ovat saaneet paikan tallin lattialta.

Sahoja kertyy edelleen

Kivistö ei tarkalleen tiedä, montako moottorisahaa hän omistaa. Hän arvioi, että niitä on vuosien varrella kertynyt vähän yli 500.

”Ostan vuosittain 10–20 uutta sahaa. Enää ei oikein löydy erilaisia, mutta vastaan saattaa tulla parempi yksilö kuin se, mikä minulla jo on, ja hukkaan sitten huonomman pois.”

Ensimmäisen moottorisahansa Kivistö sai 15-vuotiaana.

”Se oli valkoinen Canadien PM 340. Isä osti sen minulle osuuskaupasta lokakuussa 1968. Se painoi seitsemän ja puoli kiloa, piti hirveää meteliä ja tärisi kovasti, mutta hieno se oli siihen aikaan.”

Sahojen keräilemisen Kivistö aloitti neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1972.

”Haimme naapurin ladosta heiniä, ja siellä oli vuoden 1956 Dolmar. Kun minä sitä siinä pyörittelin ja katselin, naapuri kysyi, että haluanko sen, ja totta kai minä halusin.”

Alkuun kokoelma karttui varsin maltillisesti. 1980-luvulla Kivistö omisti muutamia kymmeniä moottorisahoja. Kokoelma alkoi kasvaa runsas 20 vuotta sitten, kun Kivistö innostui laittamaan ostoilmoituksia saksalaisiin lehtiin.

”Ja sitten 2000-luvulla kanavat maailmalle aukesivat netin myötä, ja sahoja rupesi löytymään verkkokauppa eBayn kautta Yhdysvalloista ja Saksasta.”

Alkukantaista tekniikkaa

Matti Kivistö on toki tehnyt löytöjä myös Suomesta. Esimerkiksi kokoelmansa vanhimman ketjusahan Rinco A:n hän osti nyt jo edesmenneeltä sahakeräilijältä Jali Uusi­talolta.

”Olen keskittynyt oikein vanhoihin sahoihin. Niissä on sellaista alkukantaista tekniikkaa, joka kiehtoo minua”, Kivistö kertoo ja esittelee tallinsa lattialla olevaa valtavaa sahaa. Saksalaisvalmisteinen Rinco A vuodelta 1928 painaa noin 40 kiloa, ja sitä käyttämään tarvitaan kaksi raavasta miestä.

”Tässä on erillinen ketjuvetoinen magneetto, kääntöhuuhtelumoottori ja kaksi kaasutinta. Toisesta menee bensa ja ilma ja toisesta pelkkä ilma. Mitään ei ole koteloitu, vaan kaikki on näkyvissä.”

Saksalainen Ernst Ring kehitti maailman ensimmäisen polttomoottorikäyttöisen ketjusahan vuonna 1925. Sahoja valmistettiin Rinco- ja Erco-merkeillä.

”Tehdas perustettiin Berliinissä, mutta se muutti Rumburkiin nykyisen Tšekin alueelle, ja tämä saha on tehty siellä.”

Suomeen on tuotu vain muutamia Rinco A -moottorisahoja. Yksi niistä päätyi Hausjärvellä sijaitsevaan Erkylän kartanoon. Kivistön omistamalla sahalla sen sijaan ei ole koskaan sahattu.

”Se on aika uniikki kappale ja maailmanlaajuisestikin todellinen harvinaisuus”, Kivistö sanoo.

Jyrki Luukkonen
Helsingin Auto-Koneistamo esitteli ensimmäisen modernin suomalaisen moottorisahan Hyry PS 90:n vuonna 1958. Sen sylinteritilavuus on 90 cm3 ja teho 6 hv.

50-kiloisia järkäleitä

Juuri kahden miehen sahat ovat eniten Matti Kivistön mieleen. Niistä on tullut hänelle oikea ”himoartikkeli”.

”Kun aloitin moottorisahojen keräilyn, haaveenani oli löytää kahden miehen saha. Kesti 20 vuotta ennen kuin sain ensimmäisen, mutta nyt niitä sitten on reilusti, yli 120.”

”Euroopassa en tiedä toista keräilijää, jolla olisi yhtä paljon kahden miehen sahoja kuin minulla, mutta yhdysvaltalaisella keräilijällä Marshall Troverilla niitä on enemmän.”

Jotkin kahden miehen sahoista painavat yli 50 kiloa. Mittaa niillä voi olla 2,5 metriä tai enemmänkin.

Yksi Kivistön omista suosikeista on amerikkalaisvalmisteinen Disston DA211 vuodelta 1952. Se painaa 20 kiloa, ja laipan sahauspituus on kolme jalkaa eli noin 90 senttiä.

”Siinä on kaksisylinterinen 200 kuutiosenttimetrin moottori, ja sitä sanotaan maailman hienoimmaksi moottorisahan moottoriksi. Jos se ei lähde toisella vedolla käymään, niin siinä on jotain vikaa.”

Arborista se alkoi

Kivistön sahojen kyljissä komeilee traktoreista tuttuja merkkejä. Ford, Massey Ferguson, John Deere, Allis Chalmers ja Valmet ovat aikanaan tehneet myös moottorisahoja, samoin ruotsalainen polkupyörävalmistaja Crescent.

”Crescent kehitti moottorisahan, josta myöhemmin tuli Husqvarna. Joskus 1960-luvun alussa Crescentille jäi mopojen valmistus ja Husqvarna sai sahojen tuotannon”, Kivistö kertoo.

Hyllyillä on myös ruotsalaisia Raketeja ja Partnereita, norjalaisia Jobuja ja saksalaisia Stihlejä. Lisäksi Kivistön kokoelmiin kuuluu muun muassa Homelite-sahoja Yhdysvalloista ja korkeilla kaatokahvoilla varustettuja, neuvostovalmisteisia Druzhba-sahoja.

Ensimmäinen suomalainen moottorisaha oli turkulaisen keksijän Robert Laguksen vuonna 1915 patentoima puunkaatokone Arbor. Siinä oli vielä justeerin terä.

”Niitä on valmistettu yli 200, mutta hyvin ovat hävinneet.”

Kivistön tallissa on yksi Arbor, jossa moottori on alkuperäinen, mutta kaiken muun hän on rakentanut siihen itse.

Jyrki Luukkonen
Yhdysvaltalaisessa Wright GS-4520 Rebel -sahassa on edestakaisin liikkuva terä. Sahaa myytiin Suomessa 1950–60-lukujen taitteessa.

Kitaa vietiin sotakorvauksena

Vuosi Arborin jälkeen markkinoille tuli Arwidsonin Tapio. Siinä oli sama moottori kuin edeltäjässään.

”Seuraava suomalainen saha tuli markkinoille vasta 1940-luvulla. Se oli Valmetin tekemä Kita-merkkinen sähkösaha, jota vietiin Neuvostoliittoon sotakorvauksena.”

Kivistön kokoelmista löytyy useita Kita-sahoja. Hyllyssä on myös sinivalkoinen Hyry PS 90 vuodelta 1958. Se on ensimmäinen Suomessa valmistettu moderni moottorisaha.

Keräilijä toteaa, että sadassa vuodessa moottorisahan tekninen kehitys on ollut valtava.

”Nykyisen mallinen saha rupesi muotoutumaan 1950-luvulla, ja 1970-luvun alun jälkeen sen ulkonäössä ei ole enää tapahtunut isoja muutoksia.”

Keräilijät koolla

Moottorisahakeräilijöitä on Suomessa muutamia kymmeniä. He tapaavat säännöllisesti ja esittelevät harrastustaan myös yleisölle.

”Heinäkuussa olimme koolla Pukkilassa. Moottorisahojen lisäksi siellä oli esillä maamoottoreita ja muita koneita.”

Kivistön mielestä tapaamiset ulkomaisten moottorisahakeräilijöiden kanssa ovat harrastuksen parasta antia. Hänellä on kontakteja sahakeräilijöihin eri puolilla maailmaa.

”Se rauhoittaa mieltä, kun tiedän, että on muitakin hulluja. Vielä 1990-luvulla en uskaltanut kertoa, että kerään moottorisahoja. Kylähullujahan me olimme”, Kivistö nauraa.

Kesäkuussa Matti Kivistö ja yli neljäkymmentä muuta keräilijää kokoontuivat Schortensissa Pohjois-Saksassa. He olivat tuoneet mukanaan satoja sahoja.

”Ostin sieltä nelitahtisen Dolmar-sahan, joka on tehty vuoden 2010 jälkeen. Sitä ei valmistettu kuin muutama sata, ja siksi se on tuleva keräilykohde.”

Ensi kesänä tapaaminen on tarkoitus järjestää Kivistön luona Ruovedellä. Hän harmittelee, ettei aikanaan tullut lukeneeksi ahkerammin kieliä.

”Pärjään ruotsilla, saksalla ja tv-englannilla, mutta tinkiä osaan kaikilla kielillä.”

Kivistö ei tyydy vain keräilemään moottorisahoja vaan huudattaa metsissään ahkerasti Husqvarna 545 -moottorisahaansa.

”Viime talvena sahasin kuukauden aikana 93 tankillista, kun metsissäni oli paljon lumituhoja. Se rupeaa tässä iässä olemaan jo kova savotta, mutta pysyypähän kunto hyvänä.”

Jyrki Luukkonen
Yksi Kivistön tuoreimmista hankinnoista on käyttämätön, amerikkalaisvalmisteinen Whitehead 120. Se on valmistettu 1950–60-lukujen taitteessa, ja siinä on 134-kuutioinen moottori.

Näytteillä satoja sahoja

  • Kansainväliset moottorisahakeräilijät kokoontuvat lauantaina 27.6.2020 osoitteessa Kivistöntie 166, Ruovesi. Tapaaminen on avoin kaikille moottorisahoista kiinnostuneille, ja näytteillä on satoja sahoja sadan vuoden ajalta.
  • Muutoin Matti Kivistö esittelee kokoelmaansa pienille ryhmille sopimuksesta.
Voit ladata alkuperäisen artikkelin myös pdf-muodossa. Lataa artikkelin PDF

Aiheeseen liittyvät artikkelit