Savolaismetsurit raivaavat talvella lumikengät jalassa – ”Miksi pitäisi lopettaa työt talveksi?”

Jutut 22.11.2019

Talvella metsänraivaus voi olla jopa helpompaa kuin kesähelteellä. Lumikengät estävät hankeen uppoamisen. Katso video artikkelin lopusta!

Voit ladata alkuperäisen artikkelin myös pdf-muodossa. Lataa artikkelin PDF

Savossa toivotaan, että lumikenkien avulla tehty raivaustyö voisi muuttaa metsurin työn ympärivuotiseksi. Näin saataisiin houkuteltua alalle nuoria ja ehkäistäisiin metsänhoitorästien kasvua.

”Lumi hankaloittaa joskus kaadon suuntausta, mutta muuten emme ymmärrä, miksi metsurin pitäisi lopettaa työt talveksi. Raivaus sujuu talvella yhtä lailla kuin lumettomana aikana”, sanoo metsuriyrittäjä Kalle Pasanen Metsuripalvelu HaKa Oy:sta Kuopiosta.

HaKa on raivannut Kuopion seudulla lumikenkiä käyttäen jo vuosikymmenen. Vuosittain yritys raivaa talvisin toistasataa hehtaaria. HaKa pyrkii siihen, että metsuri raivaa 8–9 kuukautta, tekee istutuksia pari kuukautta ja lomailee lopun vuotta.

”Talviraivuun hehtaarimäärät kasvavat sitä mukaa kuin tietoisuus lumikenkäraivauksesta lisääntyy”, Pasanen sanoo.

Kolmen talven kokemus

Ihanteellinen kohde talviraivaukseen on 5–8-metrinen, lehtipuuvaltainen nuoren metsän kunnostuskuvio, jossa poistettava puusto on kasvatettavan puuston mitoissa.

Myös harvennusleimikoiden ennakkoraivaus onnistuu yleensä läpi talven.

”Talvella raivatuista leimikoista ei ole kuulunut valituksia motokuskeilta”, Kalle Pasanen toteaa.

Varhaisperkausta ei talvella tehdä, mutta varttuneemmat taimikot ja nuoret metsät sopivat talviraivuuseen hyvin.

HaKan talviraivauksen työjälkeä voi kätevimmin ihailla Kuopion kohdalla moottoritien vieruksilla. Yritys teki tienvierten metsurintyöt talvella 2017.

Usein kuulee sanottavan, että hankiraivauksesta jää liian pitkät kannot.

”Olen koettanut miettiä, mitä väliä sillä oikeasti on. Kannot lahoavat. Parin vuoden päästä ammattilainenkaan ei pysty sanomaan, onko metsä raivattu kesällä vai talvella”, HaKassa työskentelevä metsuri Pentti Rossi pohtii.

Hän on käyttänyt lumikenkiä kolmena talvena eikä halua luopua talvityöstä. Jos lumikenkiä ei olisi, Kuopion seudulla jäisi metsurilta neljännesvuoden raivaustyöt tekemättä.

”Sillä on merkitystä, varsinkin kun loppukeväästä ja alkukesästä, jolloin raivuulle pääsisi ilman lumikenkiä, metsurit tekevät myös istutuksia”, Rossi muistuttaa.

Petri Jauhiainen
Ilman lumikenkiä metsään ei ole raivaussahan kanssa asiaa, jos lunta on yli polven. ”Lumikenkä upottaa hieman, joten siitä saa täyden hyödyn, kun lunta on yli 30 senttiä”, metsuri Kalle Pasanen sanoo.

Työkengäksi tuunatut

Metsätöihin eivät kelpaa lomailijoiden suosimat verkkomalliset lumikengät, vaan ainoastaan sellaiset, joissa oksille ja juurille on mahdollisimman vähän tarttumapintaa ja reikiä. Lumikengillä ei ole tarkoituskaan pysyä täysin lumen päällä, vaan niillä hiihdetään hiukan lumen sisässä.

Rossilla on kotimaiset Alposet, jotka kestävät pakkasta ja leveytensä vuoksi kantavat hyvin. Kävelyasento ohjautuu niillä luonnostaan hajareitiseksi, mikä auttaa pystyssä pysymistä.

Rossi kulkee lumessa jäisten oksien ja runkojen päällä kuin kadulla kävelisi. Umpinaiset lumikengät eivät tartu oksiin. Tosin joskus saattaa käydä niin, että sopivan paksuinen kanto painuu siteen ja lumikengän väliin. Irti pääseminen on melkoista uppuroimista.

”Totta kai lumikenkiin pitää opetella. Kuusen tyvelle kellahtaa varmasti, kun alaoksien alle jäänyt ilmatasku pettää. Mutta yleensä harvennettavassa ryteikössä on aina puu, josta ehtii napata kiinni ennen kuin kaatuu maahan asti.”

Alussa Rossia harmitti, jos lumikenkä irtosi kesken työn.

”Aikaa tuhlaantui. Kun kenkä irtosi, hiki tuli temutessa, ja sitten kylmä, kun rassasi sidettä takaisin.”

Kenkien metallinen side on kuin entisaikaisten suksien mäystin. Kannan takaa kiertää säädettävä ja lukittava nahkaremmi. Ammattikäytössä remmit eivät kestä eivätkä pidä. Siksi Rossi on lisännyt vanhoista eräsuksista vaijerin varmistamaan lumikengän kiinnitystä turvakenkään. Lisäksi hän sitoo vielä irtoremmin kiristämään siteet tiukemmin kenkään kiinni.

”Työssä pitää voida luottaa siihen, ettei lumikenkä irtoa.”

Petri Jauhiainen
Verkkomalliset lumikengät eivät sovellu metsätöihin. Tarvitaan umpinaiset ja niihin lisää siteitä.

Talvella välttää louhikot

Raivattava kuvio on tavallisimmin ryteikkö, jonne metsuri kävelee kuin seinästä sisään. Talvityö on suunniteltava samoin kuin sulan maan aikanakin.

”Puut on kaadettava sahatulle alueelle niin, että niiden ylitse ei tarvitse kulkea lumikengillä. Jos homma menee pyörimiseksi, on paras ajatella työ uudestaan”, Rossi sanoo.

Lumikengistä puuttuu pakki. Niillä ei voi peruuttaa, sillä side ja sen metalliset rinnepiikit tökkäävät ja peruuttaja pyllähtää.

Lumimäärällä ei ole raivaustyössä merkitystä, ainoastaan sillä, miten hanki kantaa.

”Heinikkoisen kivikon raivaus on talvella jopa helpompaa kuin kesällä. Lumiseen aikaan louhikossa on hyvä liikkua”, Rossi sanoo.

Hän ei ota lumikenkiä jalasta kesken työn, vaikka maasto vaihtelisi puolimetrisestä kinoksesta paljaisiin puolukanvarpuihin. Hankalin on polven yli ulottuva puuterilumi, joihin uppoaa kenkä ja lumikenkä. Lumikengät eivät sovellu myöskään jäiseen rinteeseen, jonka päällä lumikenkä muuttuu pulkaksi.

Lumikengät tuovat työhön sujuvuutta.

”Yleensä pääsee kävelemään mistä vain, joskin pienten maastokohoumien yli kenkäileminen upottavassa lumessa on työlästä.”

Tasaiset ansiot

Kalle Pasanen toteaa, että talviraivuun kannattavuus, mielekkyys ja tuottavuus vaihtelevat mieskohtaisesti.

”Monelle tärkeintä ovat tasaiset työt ja tulot.”

Pentti Rossi haluaa pitää myös työpäivän tahdin tasaisena.

”Jos pitää liikaa kiirettä, sahuri on puolet ajasta naamallaan lumessa, ja siinä ui sahakin. Jos taas jää repulle istuksimaan, sahalle ja miehelle tulee kylmä.”

Tasaisina ovat pysyneet myös Rossin ansiot. Hän saavuttaa talvella yhtä hyvän urakkapalkan hehtaarille kuin tekisi samalla palstalla kesällä.

Sekametsässä, jossa on hoitorästien jäljiltä paljon pieniä puita keräämässä lunta, tuotos tippuu lumettomaan aikaan verrattuna. Sen sijaan ennakkoraivauksilla ja tarpeeksi järeiden nuoren metsän kunnostuksilla pääsee ympäri vuoden hyville ansioille.

”Totta kai urakkatulos riippuu työmaasta, mutta se on tärkeintä, että työn tilaajalle talviraivaus on samanhintaista kuin kesätyö”, HaKan metsurit toteavat.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 2/2019

Petri Jauhiainen
Kalle Pasanen sanoo, että firmassa ei pelata titteleillä, vaan työn laadulla. ”Meillä kaikki ovat metsureita ja hemmetin ylpeitä siitä!”
Voit ladata alkuperäisen artikkelin myös pdf-muodossa. Lataa artikkelin PDF

Aiheeseen liittyvät artikkelit