Isomäki: Metsissä liikkumisen unohdettu terveyshyöty

MT Metsä|Hyvinvointi10.12.202005:50

Kolumni

Risto Isomäki

Kaikki liikunta on terveellistä, mutta jo lyhyt kävely metsässä laskee tutkimuksien mukaan verenpainetta erityisen tehokkaasti. Korkea verenpaine on syy tai merkittävä osasyy vuosittaiseen noin yhdeksään miljoonaan ainakin jossakin määrin ennenaikaiseen kuolemantapaukseen.

Metsissä kuljeskelu näyttäisi vähentävän myös erilaisia mielenterveyden häiriöitä. Asian merkitys on korostunut koronapandemian aikana.

Sienestyksen, marjastuksen, metsästyksen, metsänhoidon tai muiden syiden takia tapahtuvalla metsissä liikkumisella näyttäisi kuitenkin olevan myös yksi hyvin toisenlainen mutta terveytemme kannalta erittäin tärkeä myönteinen vaikutus.

Kaatumiset aiheuttavat enemmän kuolemantapauksia kuin mikään muu onnettomuuksien tyyppi liikenneonnettomuuksia lukuun ottamatta. Sitä paitsi virallinen tilasto vähättelee ongelman merkitystä. Kun vanha ihminen kaatuu pahasti, lopulliseksi kuolinsyyksi kirjataan usein keuhkokuume tai jokin muu sairaus, vaikka paha kierre alkaisi alun perin juuri kaatumisesta.

Lisäksi tasapainon heikkeneminen ja kaatumisen pelko saavat ihmiset liikkumaan liian vähän, mikä johtaa usein sepelvaltimotautiin tai kakkostyypin diabetekseen.

Nykyinen tilanne on pientä verrattuna siihen, mitä vähän ajan päästä voi olla tulossa. Suuri joukko tuoreita tutkimuksia viittaa siihen, että ihmisten tasapainoaisti on heikkenemässä. Englantilaiset lääkärit ovat todenneet, että 40-vuotiailla on yhä useammin yhtä huono tai huonompi tasapaino kuin 70- tai 80-vuotiailla. Yhden suhteellisen tuoreen tutkimuksen mukaan 44–65-vuotiaiden ihmisten kuolemaan johtavat kaatumiset lisääntyivät Yhdysvalloissa 44 prosentilla pelkästään vuosina 1999–2007.

Näkymä on painajaismainen. Jos nykyisten nuorten ja nuorten aikuisten tasapainon heikkeneminen eri puolilla maapalloa jatkuu nykyisellä vauhdilla, sadat miljoonat ihmiset invalidisoituvat tällä vuosisadalla pahasti ennen aikojaan kaatumisien takia. Suomessa talvien liukkaus voi vielä kärjistää ongelmaa.

Mutta mistä muutos johtuu? Yhä suurempi osa ihmisistä asuu kaupungeissa. Niin sanotut millenniaalit ovat fyysisesti heikompia kuin edellisten sukupolvien edustajat. Esimerkiksi Englannissa 10-vuotiailla lapsilla oli vuonna 2014 keskimäärin 20 prosenttia vähemmän lihasvoimaa kuin vuonna 1994 ja suurin muutos on todennäköisesti tapahtunut jo aikaisemmin. Liian huono lihaskunto johtaa käytännössä aina tasapainon ennenaikaiseen heikkenemiseen myöhemmällä iällä.

Lisäksi pystyssä käveleminen on motorisesti niin suunnattoman monimutkainen toiminto, että tasapainoa pitää ilmeisesti treenata myös erikseen.

Yhä suurempi osa millenniaaleista harjoittelee vain kuntosaleilla. Salilla käyminenkin ylläpitää lihaskuntoa ja on paljon parempi kuin ei mitään. Se ei kuitenkaan harjoita tasapainoa tehokkaasti. Myöskään kaupungin asvaltoiduilla kaduilla tai tasaisilla metsäteillä juokseminen tai kävely ei ole erityisen hyvää tasapainoharjoitusta.

Maapallolta ei löydy pohjoista metsää parempaa tasapainoa ylläpitävää kuntorataa silloin, kun kulkee polkujen ulkopuolella.

Sammalmättäät, turve ja varvikko joustavat joka askeleella vähän eri tavalla. Sammalten alla on kiviä ja vanhoja oksia. Maassa on risuja tai hakkuutähteitä, ja se voi olla kivien peitossa. Kivet muljahtelevat sinne tänne, märät lehdet ja jäkälät luistavat kallion päällä. Loppusyksyllä tulee vielä lunta ja jäätä.

Niin kauan kuin ihminen liikkuu suomalaisissa metsissä, hän saa koko ajan lähes täydellistä tasapainoharjoitusta. Olisi tärkeää varmistaa, että myös nuoret kaupunkilaiset oppisivat tekemään kuntosalikeikkojensa ohella jotakin tällaista, riittävän usein.

Olisiko tässä uusi valtti maaseutumatkailulle? Ehkä ajatuksen voisi tuotteistaa myös kansainvälisille markkinoille. Tasapainoaisti kuntoon – kuukauden tehotreeni suomalaisessa metsässä, maailman parhaalla luonnollisella harjoitus­radalla. Kävelysauvojen kanssa tai ilman.

Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. 1961) tunnetaan tieteisromaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiedeaiheisista lehtiartikkeleistaan.