Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Pääkirjoitus: Metsähygienia on yhtä tärkeää kuin käsihygienia

”Juurikääpätuhoja ei korvaa metsävakuutus, eivätkä käävän leviämistä estä edes turvavälit”, muistuttaa Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen.

Metsävaikuttaja-sarjassamme (AR 1/21, sivu 26) haastatellaan Luonnonvarakeskuksen pääjohtajaa Johanna Buchertia. Kysyimme häneltä, mikä oli hänen mielestään viime vuoden myönteisin uutinen Suomen metsien kannalta. ”Se, että metsien terveys on pysynyt hyvällä tasolla eivätkä riskit ole realisoituneet. Terveet metsät ovat elinehto ympäristön, ihmisten ja kansantalouden hyvinvoinnille”, pääjohtaja vastasi.

Metsien terveysriskit ovat olleet metsäpoliittisesti jopa hieman epäkorrekti puheenaihe, kun painopisteenä on ollut monimuotoisuuden korostaminen.

Esimerkiksi keskustelu lahopuiden tärkeydestä on pudottanut monen metsänomistajan kärryiltä. Pitikös ne tuulenkaadot korjata vai ei? Minkä ikäinen tuulenkaato on riski tuhohyönteisten lisääntymiselle, ja milloin se taas on hyväksi monimuotoisuudelle? Monessako kaatuneessa rungossa korjuuvelvoitteen raja menikään?

Metsien terveyttä vaalimaan on laadittu laki metsätuhojen torjunnasta. Se velvoittaa metsänomistajan tarkkailemaan metsänsä hyönteistuhoja ja huolehtimaan siitä, ettei edesauta omalla toiminnallaan niiden leviämistä. Jos tuhot leviävät naapurin metsään, metsänomistaja voi lain mukaan joutua korvaamaan aiheutuneet vahingot.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Käytännössä tuottamuksellisuuden todistaminen on vaikeaa, koska esimerkiksi kuusen kirjanpainajia on runsaasti koko Etelä-Suomessa. Mutta naapurisuhde siinä voi olla koetuksella. Kannattaa muistaa, millä innolla korona-Suomessa tarkkaillaan kanssaihmisten maskinkäyttöä ja käsienpesua.

Kirjanpainaja ei ole ainoa riskiötökkä. Ytimen­nävertäjä voi levitä puupinoista ympäröivään männikköön. Kasvavaa huolta aiheuttaa havununna, jonka toukat ahmivat kuusen ja männyn neulasia. Havununnan munat kestävät 29 asteen paukkupakkasia. Yöperhosen lisääntymiselle kriittisiä ovat heinä-elokuun yölämpötilat.

Merkittävintä taloudellista vahinkoa aiheuttaa edelleen juurikääpä, lahottajasieni, joka tuhoaa kuusen arvokkaan tyvitukin. Jatkuva kasvatus on huono ajatus juurikäävän saastuttamalla maalla. Juurikääpätuhoja ei korvaa metsävakuutus, eivätkä käävän leviämistä estä edes turvavälit. Tutkimuksen mukaan puolet istutustaimista sai juuri­kääpätartunnan, kun etäisyys lahosta kannosta oli kaksi ja puoli metriä.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.