Kolumnit 24.06.2021

Tuhat miljardia puuta imisi ilmakehästä ihmiskunnan kymmenen vuoden päästöjä vastaavan määrän hiiltä, kirjoittaa Risto Isomäki.

Viime aikoina on puhuttu paljon niin sanotusta biljoonan puun kampanjasta (englanniksi a trillion tree campaign). Kyseessä on virallisesti Davosin talousfoorumin vuoden 2020 alussa tekemä aloite. Sen takana ovat muun muassa YK-järjestöt, suuri osa maailman hallituksista ja lukuisat kansalaisjärjestöt.

Tavoitteena on istuttaa maailmaan tuhat miljardia eli biljoona uutta puuta ja imeä näin ilmakehästä ihmiskunnan kymmenen vuoden päästöjä vastaava määrä hiiltä.

Suomalaisilla on ollut oma roolinsa asiassa. Biljoonan puun aloite kasvoi nimittäin YK:n ympäristöjärjestön UNEP:n aiemmista miljardin puun ja kuuden miljardin puun kampanjoista. Ne taas olivat Kenian Green Belt Movementin (GBM) ja sen pitkäaikaisen vetäjän Wangari Maathain (1940–2011) ehdotuksia.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt kuten Ympäristö ja kehitys, ylioppilaskunnat, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Marttaliitto, Suomen Unifem ja kehitysmaakaupat olivat noin 15 vuoden ajan Kenian Green Belt Movementin tärkein tukija. Kymmenet tuhannet suomalaiset ostivat GBM:n tueksi myytyjä joulukuusia tai lahjoittivat rahaa hankkeelle.

Suomalaiset auttoivat GBM:n kahden vakavan kriisin yli ja avustivat sitä neuvotteluissa sen muiden rahoittajien kanssa. Nämä kun eivät aina oikein tahtoneet ymmärtää, miksi GBM teki tietyt asiat niin kuin se teki.

Ilman suomalaisten kansalaisjärjestöjen tukea Wangari Maathai ei todennäköisesti olisi pystynyt tekemään aloitetta miljardin puun istuttamisesta eikä olisi saanut hänelle vuonna 2004 myönnettyä Nobelin rauhanpalkintoa.

Myös Pan-African Green Belt Movement, joka on perustanut puita istuttavia liikkeitä 30 muuhun Afrikan maahan, oli alkuvaiheessa suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja Kenian Green Belt Movementin yhteinen hanke.

Hienoa, hienoa. Mutta nyt on tärkeää kysyä, onko edes biljoona uutta puuta tarpeeksi maailman nykyisessä tilanteessa.

Meidän pitäisi korvata suuri osa betonista ja metalleista sekä öljypohjaiset muovit ja vaatekuidut puupohjaisilla materiaaleilla. Lisäksi meidän pitää tuottaa paljon puuta tai muuta biomassaa pitkäaikaista varastointia varten poistaaksemme ilmakehästä noin 150 miljardia tonnia sinne jo laskettua hiiltä sekä kompensoidaksemme ne hiilipäästöt, joita emme onnistu muuten eliminoimaan.

Riittääkö biljoona uutta puuta maailmassa (yhden laskutavan mukaan) jo ennestään kasvavien kolmen biljoonan puun lisäksi? Ei se kyllä varmaan ihan riitä. On todennäköistä, että me tarvitsemme pikemminkin kolme biljoonaa tai ehkä jopa kuusi biljoonaa uutta puuta.

Maailman talousfoorumi rajasi tavoitteen biljoonaan puuhun, koska tällainen määrä olisi mahdollista istuttaa koskematta käytössä oleviin maatalousmaihin.

Toisaalta maailman johtaviin taloustiedon kerääjiin kuuluvan GlobalDatan mukaan 70 prosenttia maailman ihmisistä on alkanut suunnitella liharuuasta luopumista tai lihan käytön tuntuvaa vähentämistä. Trendi on erityisen voimakas nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa.

Jos GlobalDatan ennuste toteutuu, meidän ei tarvitse rajoittaa istutettavien puiden lukumäärää biljoonaan. Kasvisravinnon viljeleminen vaatii paljon vähemmän maata kuin runsaasti eläinperäistä ruokaa sisältävän ravinnon tuottaminen, joten miljardit nyt eläintuotantoa palvelevat maahehtaarit saattavat tällä vuosisadalla vapautua muita käyttöjä varten.

Muista maankäytöistä tärkein on varmasti sementin, metallien ja fossiilisten polttoaineiden suurisuuntainen korvaaminen nykyaikaisella biotaloudella.

Monet ovat viime aikoina ilmaisseet oikeutetun surunsa siitä, että tämä globaali megatrendi voi monin paikoin johtaa tuttujen peltomaisemien metsittymiseen. Kylien perinteisesti avoimet maisemat uhkaavat kasvaa umpeen.

Hyvä kompromissi voisi olla tuottaa osa nykyaikaisen biotalouden raaka-aineista viljelemällä tarkoitukseen soveltuvia peltokasveja.

Uudenlaisia vaatekuituja, muoveja ja hiilikuituja on mahdollista valmistaa paitsi puusta myös monista pitkäkuituisista mutta yksivuotisista viljelykasveista.

Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. 1961) tunnetaan tieteisromaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiedeaiheisista lehtiartikkeleistaan.